Lucjan Żeligowski
| Lucjan Żeligowski | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. lokakuuta 1865 Oszmiana |
| Kuollut | 9. heinäkuuta 1947 Lontoo |
| Sotilashenkilö | |
| Sotilasarvo | Kenraaliluutnantti |
Lucjan Żeligowski (7. lokakuuta 1865 – 9. heinäkuuta 1947) oli puolalainen kenraali, joka otti osaa muun muassa ensimmäiseen maailmansotaan ja Puolan–Neuvosto-Venäjän sotaan. Hänet tunnetaan myös lyhytikäisen Keski-Liettuan tasavallan johtajana.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lucjan Żeligowski syntyi vuonna 1865 Oszmianassa. Hänen isänsä oli tammikuun kansannousun veteraani. Lucjan liittyi kuitenkin itse Venäjän armeijaan vuonna 1885 ja valmistui upseerikoulusta Riiasta vuonna 1888. Hän otti osaa Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan sen alettua vuonna 1914. Hän palasi Puolaan vuonna 1919 ja komensi armeijakuntaa Minskin alueella vuodesta 1920. Saman vuoden lokakuussa hän järjesti komentamansa divisioonan kapinan, valtasi Liettualle kuuluneen Vilnan alueen ja julisti sen itsenäiseksi Keski-Liettuan tasavallaksi. Kapinasta oli sovittu aiemmin Józef Piłsudskin kanssa, vaikkakin hän ei virallisesti ollut tekemisissä kapinan kanssa. Tasavalta liitettiin vuonna 1922 kansanäänestyksen jälkeen Puolaan.[1]
Vuodesta 1921 vuoteen 1925 Żeligowski toimi Puolan armeijan tarkastajana. Hän oli ylennyt vuonna 1923 kenraaliluutnantiksi ja toimi puolustusministerinä Aleksander Skrzyńskin hallituksessa marraskuusta 1925 toukokuuhun 1926. Virassaan hän nosti Piłsudskille uskollisia henkilöitä tärkeisiin virkoihin, minkä takia hän osasi varautua Piłsudskin vuoden 1926 vallankaappaukseen. Skrzyńskin hallituksen kaaduttua Żeligowski jatkoi taas armeijan tarkastajana ja vallankaappauksen jälkeen hän johti armeijan puhdistustoimia. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1927.[1]
Żeligowski palasi kuitenkin politiikkaan vuonna 1935 ja nousi kansanedustajaksi. Hän johti parlamentin asevoimien komiteaa joulukuuhun 1937, jolloin hän erosi jouduttuaan erimielisyyksiin Edward Rydz-Śmigłyn kanssa. Saksan hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939 Żeligowskin onnistui paeta länteen, ja hän liittyi Lontoossa toimineen pakolaishallituksen toimintaan. Sodan jälkeen hän asettui asumaan Lontooseen. Hänen kuoltuaan vuonna 1947 hänen ruumiinsa kuljetettiin haudattavaksi Puolaan, joss hänet on haudattu Powązkin sotilashautausmaalle.[1]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wojna wroku 1920: Wspomnienia i rozwaÿzania, Żeligowskin muistelmat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 1151. M. E. Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucjan Żeligowski Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
