Louis-Nicolas Clérambault

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louis-Nicolas Clerambault

Louis-Nicolas Clérambault (19. joulukuuta 1676 Pariisi26. lokakuuta 1749 Pariisi) oli ranskalainen barokkisäveltäjä ja urkuri.

Muusikon pojaksi syntynyt Clérambault oppi jo nuorena soittamaan viulua ja cembaloa. Hän opiskeli urkujensoittoa André Raisonin ja säveltämistä Jean-Baptiste Moreaun johdolla. Hänestä tuli Grands-Augustins-kirkon urkuri ja kuningas Ludvig XIV:n toisen vaimon, markiisitar Françoise d’Aubigné de Maintenonin hovimuusikko. Kuninkaan ja Guillaume-Gabriel Niversin kuoltua hän otti Niversin paikan Saint-Sulpicen kirkon urkurina. Hänestä tuli myös Saint-Cyrin tyttökoulun musiikinopettaja. Koulutyössään hän kehitti niin sanotun ranskalaisen kantaatin ja nousi tyylilajin mestariksi. Vuonna 1719 hänestä tuli Grands-Jacobins-kirkon urkuri opettajansa André Raisonin jälkeen.

Kirkkomusiikin lisäksi Clérambault sävelsi yli 25 maallista kantaattia usein antiikin Kreikan ja Rooman mytologiaan perustuen, sonaatteija viululle ja basso continuolle, tansseja cembalolle ja useita urkuteoksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Louis-Nicolas Clérambault