Liittovaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liittovaakuna, jossa optisesti vasemmalla valtakunnansotapäällikkö Ludvig Wilhelm Markgraf von Baden-Badenin (1655–1707) vaakuna ja optisesti oikealla Franziska Maria Sibylla Augusta von Sachsen-Lauenburg-Ratzeburgin (1675–1733) vaakuna.

Liittovaakuna eli allianssivaakuna on avioparin yhteinen vaakunakilpi, joka on toteutettu yhdistämällä tilapäisesti molempien sukujen vaakunat. Yhdistämisen yhteydessä on tavallisesti karsittu vaimon kilpeen liittyvä kypäräkoriste.[1]

Varhaisina aikoina ritari kannatteli kilpeään vasemmalla käsivarrellaan ja kilven kulkusuuntaan oleva etureuna oli kilven oikea reuna. Näin asia oli ritarin silmin eli kilven takaa katsottuna. Heraldisessa kielenkäytössä oikea ja vasen määräytyvät tällä perusteella. Siksi heraldinen oikea on kilven edestä katselevan henkilön kannalta katsottuna (optinen) vasen.[2] Heraldisten eläinten etenemissuunta on kilven oikeaa reunaa kohti eli optisesti vasemmalle. Tästä säännöstä poiketaan kun kaksi vaakunaa asetetaan vieretysten. Silloin oikealla puolella (optisesti vasemmalla) olevien kilpien heraldisesti oikealle käännetyt eläimet on käännettävä vasemmalle. Tätä kutsutaan heraldiseksi huomaavaisuudeksi (ransk. courtoisie). Samaa sääntöä noudatetaan kirkoissa asettamalla eläinten kulkusuunta alttaria kohti.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 237. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8.
  2. Kara, Kimmo (toim.): Heraldiikan opas, s. 11. Helsinki: Suomen Heraldinen Seura ry, 1998. ISBN 951-98088-0-9.
  3. Uusi tietosanakirja. Osa 7, palsta 600, hakusana heraldiikka. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1961.