Les McCann

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Les McCann (vas.) trionsa mukana vuonna 1962. Keskellä basisti Herbie Lewis, oikealla rumpali Ron Jefferson.

Les McCann (s. 23. syyskuuta 1935 Lexington, Kentucky) on yhdysvaltalainen jazzpianisti ja -laulaja, joka esitti muun muassa soul jazziksi luonnehdittavaa musiikkia. Hänen uransa huipentuma oli vuoden 1969 Montreux’n jazzfestivaali, jolla hän teki Eddie Harrisin ja Benny Baileyn kanssa levytyksen Swiss Movement Atlantic Recordsille.[1]

Ensimmäistä kertaa McCann sai julkisuutta vuonna 1956, kun hän voitti laivastossa laulajana lahjakkuuskilpailun, joka johti esiintymiseen The Ed Sullivan Show’ssa. Laivaston jälkeen hän perusti trion Los Angelesissa. Hän kieltäytyi liittymästä Cannonball Adderleyn yhtyeeseen, koska halusi keskittyä omaan musiikkiinsa. Hän sai sopimuksen Pacific Jazzin kanssa ja sai vuonna 1960 huomiota albumeillaan Les McCann Plays the Truth ja The Shout. McCannin kanssa tekivät yhteistyötä Ben Webster, Groove Holmes, Blue Mitchell, Stanley Turrentine, Joe Pass, Jazz Crusaders ja Gerald Wilson Orchestra.[1]

Vuosina 1965–1967 McCannin levy-yhtiönä oli Limelight Records. Vuonna 1968 hän teki levytyssopimuksen Atlanticin kanssa, ja Swiss Movementin jälkeisiin albumeihin kuului Layers (1972). Sopimus Atlanticin kanssa umpeutui vuonna 1976, ja tämän jälkeen McCann esiintyi levytyksillä paljon aiempaa harvemmin. Hän kuitenkin palasi kiertuetta varten Eddie Harrisin kanssa vuonna 1994. 1990-luvun puolessavälissä McCann kärsi aivoverenkiertohäiriöstä, joka haittasi hänen uraansa muusikkona. Hän on kuitenkin jatkanut työskentelyä tämän jälkeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Les McCann AllMusic.com. Viitattu 6.8.2015.