Lähdekoodi sivulle Lectio Divina

{{Kristillinen mystiikka}}
'''Lectio Divina''' (jumalallinen lukeminen) on [[Läntinen kristikunta|läntiseen kristilliseen]] traditioon kuuluva tapa lukea [[Raamattu|Raamattua]] kontemplatiivisesti, eli mietiskelevään [[Rukous|rukoukseen]] syventyen. Menetelmä on kehittynyt viimeistään 500-luvulla [[Benediktiinit|benediktiiniläismunkkien]] keskuudessa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.contemplativeoutreach.org/history-of-lectio-divina/|nimeke=History of Lectio Divina|julkaisija=Contemplative Outreach|viitattu=27.02.2024}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.anglicancommunion.org/media/253799/1-What-is-Lectio-Divina.pdf|nimeke=What is Lectio Divina|julkaisija=Anglicancommunion.org|viitattu=27.2.2024}}</ref> Nykyisen muotonsa se saavutti keskiajalla noin 1100-luvulla. Lectio Divinan suosio on kasvanut etenkin [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen]] myötä, jolloin [[Katolinen kirkko]] suositteli sen harjoittamista myös maalikkojäsenilleen.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://realbibleexperience.com/lectio-divina-its-origins-and-theology/|nimeke=Lectio Divina: It’s Origins and Theology|ajankohta=27.2.2024|viitattu=27.2.2024}}</ref>

Lectio Divina jaetaan yleensä neljään toisiaan seuraavaan vaiheeseen: ''Lectio'' (luenta), ''Meditatio'' (mietiskely), ''Oratio'' (rukous) ja ''Contemplatio'' (kontemplaatio). Tyypillisimmin rukoilija etenee vaiheesta toiseen järjestyksessä, luennasta mietiskelyn ja rukouksen kautta mahdollisesti [[Kontemplaatio|kontemplaatioon]].<ref name=":1" /> Lectio Divina ei ole raamatuntutkimusta,<ref name=":1" /> vaan sen tavoitteena on kontemplaatio, eli sanaton kokemus Jumalan läsnäolosta.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.conceptionabbey.org/wp-content/uploads/2018/11/lectio-divina-card.pdf|nimeke=The steps of Lectio Divina|viitattu=27.2.2024}}</ref>

Lectio Divina on suosittua etenkin katolisen kirkon piirissä. Protestanttisten kirkkokuntien suhtautuminen Lectio Divinaan vaihtelee. Lectio Divinaa muistuttavaa raamatun hengellistä luentaa harjoitetaan kuitenkin myös useiden protestanttisten kirkkokuntien piirissä.<ref name=":5" />

== Historia ==
Lectio Divinan kehittäjäksi on väitetty 200-luvun alussa vaikuttanutta kirkkoisä [[Origenes|Origenesta.]] Origenes tunnetaan esimerkiksi [[Allegorinen Raamatun tulkinta|allegorisen Raamatun tulkinnan]] kehittäjänä, ja hän painotti Raamatun lukemisen merkitystä kristityn hengelliselle kasvulle.<ref name=":2" /> 

[[File:Heiligenkreuz.St. Benedict.jpg|thumb|Pyhä Benedictus]]

Institutionalisoituun muotoon Lectio Divina kehittyi benediktiiniläismunkkien keskuudessa noin 500-luvulla.<ref name=":1" /><ref name=":2" /> Benediktiiniläisluostareissa raamattumietiskely tuli osaksi sääntökunnan määräämää elämäntapaa.<ref name=":2" /> [[Varhaiskeskiaika|Varhaiskeskiajan]] luostareissa harjoitettu Lectio Divina ei kuitenkaan ollut vielä erityisen systematisoitua.<ref name=":2" /> Raamatun hengellistä luentaa harjoitettiin luostareissa ilmeisesti myös yksityisesti<ref name=":0" /> ja Lectio Divinan eri vaiheita vapaamuotoisesti mukaillen.<ref name=":2" />

Lectio Divina nykyään tunnettuna strukturoituna menetelmänä kehitettiin noin 1100 -luvulta alkaen. Erityisesti menetelmän vakiintumiseen vaikutti [[Kartusiaanit|kartusiaanimunkki]] [[Guigo II|Guigo]], joka kuvaa menetelmän teoksessaan ''Scala Claustralium''.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://holyinnocentschurch.net/wp-content/uploads/2013/03/LectioDivina.pdf|nimeke=Lectio Divina - a Brief History|ajankohta=03/2013|julkaisija=holyinnocentschurch.net|viitattu=27.2.2024}}</ref><ref name=":2" /> Guigo kuvaa Lectio Divinan neliportaisena etenevänä prosessina, jossa rukoilija etenee Raamatun tekstin lukemisesta lukemansa mietiskelyyn, sen jälkeen lähestyy Jumalaa rukouksen kautta ja lopuksi pyrkii suoraan yhteyteen Jumalan kanssa [[Kontemplaatio|kontemplatiivisessa]] rukouksessa.<ref name=":3" />

Läpi keskiajan ja uuden ajan Lectio Divinaa harjoitettiin lähinnä luostarilaitoksen piirissä. Noin 1700-1800 luvuilta alkaen Raamattua alettiin yhä enenevissä määrin tutkimaan niin sanotun historiallis-kriittisen metodin kautta.<ref name=":2" /> Näkökulman muuttuminen hengellisestä raamatunluennasta kohti kriittistä raamatuntutkimusta myös aiheutti sen, että Lectio Divina jäi pitkälti unohduksiin.

Vuosina 1962-1965 pidetty [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous]] nostatti huomattavasti Lectio Divinan suosiota ja tunnettuutta.<ref name=":0" /><ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://saintanneline.com/youth-matters/on-lectio-divina/?cn-reloaded=1|nimeke=On Lectio Divina|julkaisija=St. Anne Line Catholic Church|viitattu=27.2.2024}}</ref> Osana kirkolliskokouksen päätöksiä [[katolinen kirkko]] suositteli Lectio Divinan harjoittamista myös maalikkojäsenilleen.<ref name=":4" /> Myöhemmin vuonna 2005 myös paavi [[Benedictus XVI]] on toistanut saman suosituksen Lectio Divinan hyödyllisyydestä maallikkokristityille.<ref name=":2" />

== Metodi ==
Vakiintuneessa 1100-luvulla kehittyneessä muodossaan Lectio Divina jakautuu neljään vaiheeseen: ''Lectio'' (luenta), ''Meditatio'' (mietiskely), ''Oratio'' (rukous) ja ''Contemplatio'' (kontemplaatio). Tyypillisimmin rukoilija etenee vaiheesta toiseen järjestyksessä siten, että hän aloittaa luennasta, etenee mietiskelyn kautta rukoukseen ja pyrkii lopulta etenemään kontemplaatioon asti.<ref name=":3" /> Yhtä lailla mahdollista on myös siirtyä vapaasti ja spontaanisti vaiheesta toiseen ilman määrättyä järjestystä, ja tämä vapaamuotoisesti etenevä rukous on myös mahdollisesti ollut Lectio Divinan varhaisempi muoto.<ref name=":0" /> Lectio Divinaa voidaan harjoittaa paitsi yksityisesti, myös ryhmässä.<ref name=":1" /> 

Lectio Divina ei ole varsinaisesti [[Raamatuntutkimus|raamatuntutkimusta.]] Lectio Divinassa rukoilija ei yleensä pyri ymmärtämään lukemansa tekstikohdan välittämiä oppilauseita tai tekstikohdan eksegeettisesti perusteltua tulkintaa. Sen sijaan hän uskoo menetelmällä pääsevänsä vuorovaikutteiseen suhteeseen Raamatun tekstin ja sitä kautta Jumalan kanssa.<ref name=":1" />

[[File:OCD Zelle.jpg|thumb|Karmeliittanunna harjoittamassa raamattumeditaatiota.]]

=== Lectio (luenta) ===
Ennen harjoitteen aloittamista rukoilija saattaa valmistautua luentaan esimerkiksi lyhyen rukouksen, hengitysharjoituksen tai hiljentymisen avulla.<ref name=":3" />

Lectiossa rukoilija lukee keskittyneesti ja hitaasti lyhyttä Raamatun jaetta tai muuta tekstikatkelmaa. Samaa katkelmaa voidaan lukea useaan kertaan toistaen. Tekstikappaleen valinnassa voidaan noudattaa monia eri menetelmiä. Luettava kappale voi esimerkiksi olla rukoilijan oman kirkkokunnan käyttämä kunkin päivän jumalanpalvelusteksti. Vaihtoehtoisesti kappale voi olla lukijan itsensä valitsema.<ref name=":3" />

=== Meditatio (mietiskely) ===
Mietiskelyssä rukoilija pyrkii ymmärtämään lukemansa tekstikatkelman sanallista sisältöä ja pohtii sen suhdetta omaan elämäänsä ja henkilökohtaiseen tilaansa. Huomio ei välttämättä ole pelkästään luetussa tekstissä, vaan myös niissä tekstiin liittymättömissä ajatuksissa, tunteissa ja muistoissa joita rukoilijan mieleen nousee mietiskelyn aikana.<ref name=":3" />  

Mietiskeltäväksi ei oteta välttämättä koko luettua tekstikatkelmaa. Usein rukoilija toistaa mielessään lyhyttä osaa lukemastaan tekstistä, tai jopa vain yhtä sanaa. Lectio Divinaa harjoittava henkilö yleensä uskoo, että mietiskeltävä sana tai tekstinkohta ei ole hänen vapaasti itsensä valitsema, vaan Jumala myötävaikuttaa valintaan.<ref name=":3" />

=== Oratio (rukous) ===
Rukouksessa rukoilija muodostaa lukemastaan ja mietiskelemästään aiheesta pyynnön, rukouksen tai muun vastaavan ilmauksen, jonka hän suuntaa Jumalalle. Tavoitteena on asettua vuorovaikutteiseen tilanteeseen Jumalan kanssa, jossa rukoilija jakaa kokemansa ja ajattelemansa asian Jumalalle. Rukous voi olla sanallinen ja ääneen lausuttu, mutta se voi myös olla mielen sisäistä puhetta tai pelkkiä mielikuvia.<ref name=":3" />

=== Contemplatio (kontemplaatio) ===
Kontemplaatio viittaa [[Kristillinen mystiikka|kristillisessä mystiikassa]] Jumalan suoraan kokemiseen. Kontemplaatiota kuvataan tilana, jossa vuorovaikutus ei ole sanallista, vaan Jumalan läsnäolo tunnetaan rauhoittavana ja tyytyväisenä tunteena mielen hiljaisuudessa. Lectio Divinaa harjoittavat kristityt myös uskovat, että kontemplaatio ei ole saavutettavissa omien harjoitteiden avulla, vaan siihen päästään vain Jumalan tekemästä aloitteesta.<ref name=":6" />

Rukoilija ei välttämättä saavuta kontemplaatiota jokaisella harjoitekerralla. Onkin tavallista, että Lectio Divinaa harjoittava palaa takaisin aiempiin vaiheisiin. Toisaalta kontemplaation saavuttamatta jäämistä ei välttämättä pidetä epäonnistumisena, eikä Lectio Divinan tavoite varsinaisesti ole saavuttaa mitään määrättyä mielentilaa. Pikemmin tavoitteena on pyrkiä olemaan Jumalan läheisyydessä raamatunluennan kautta.<ref name=":3" />

== Lectio Divina ja protestantismi ==
Lectio Divina on kehittynyt jo kristinuskon alkuvuosisatoina, ja se voidaan ajatella osaksi koko kristikunnan yhteistä traditiota. Tästä huolimatta [[Protestantismi|protestanttisten]] kirkkokuntien keskuudessa se on ollut huomattavasti vähemmän tunnettu kuin katolisen kirkon piirissä, ja aika ajoin sen harjoittamista on myös vastustettu.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://realbibleexperience.com/protestant-history-of-lectio-divina-and-why-it-matters/|nimeke=Protestant History of Lectio Divina and Why it Matters|viitattu=27.2.2024}}</ref>

[[Martti Luther]] ei pitänyt keskiajan skolastisen teologian piirissä kehittynyttä neliportaista Lectio Divinaa raamatun mukaisena. Sen sijaan hän esitti oman kolmivaiheisen ohjelman Raamatun hengellisen luennan tueksi. Lutherin esittämä metodi saa raamatullisen perustelun [[Psalmi 119|psalmista 119]]. Menetelmän vaiheet ovat<ref name=":5" />

* Rukous
* Mietiskely
* Kiusaukset

Lutherin mukaan Raamatun luennan lähtökohtana tulisi olla rukous. Kun teksti on luettu rukoillen, siirrytään mietiskelemään sen merkitystä rukoilijalle itselleen. Kuitenkin, kun rukoilija koettaa tuoda oppimaansa osaksi elämäänsä, ajautuu hän kiusauksiin, jotka johdattelevat häntä pois Jumalan sanasta. Tätä vastustaakseen rukoilijan on taas palattava syklin alkuun - rukoukseen ja Raamatunluentaan.<ref name=":5" />

[[Jean Calvin]] suositteli Lutherin tavoin Raamatun hengellistä ja rukouksellista luentaa. Hänen oma tapansa lähestyä Raamattua kuitenkin oli pikemminkin akateeminen, eikä Lectio Divinalla ole varsinaista asemaa [[Kalvinismi|kalvinismin]] piirissä.<ref name=":5" />

Protestanttisista kirkkokunnista Lectio Divina lienee ominaisinta [[Anglikaaninen kirkko|Anglikaaniselle kirkolle]]. Anglikaaninen kirkko suhtautuu monia muita protestanttisia kirkkokuntia suopeammin katoliseen traditioon, ja osa anglikaanikristityistä harjoittaa myös Lectio Divinaa. Anglikaanisen kirkon merkittävistä teologeista esimerkiksi [[Thomas Cranmer]] on myös suositellut Raamatun hengellistä ja mietiskelevää lukutapaa.<ref name=":5" />

== Katso myös ==

* [[Keskittävä rukous]]
* [[Meditaatio]]
* [[Mystiikka]]

== Lähteet ==
{{viitteet}}

[[luokka:Kristillinen mietiskely]]