Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on Suomessa kunnan tarjoama palvelu, jossa lapsiperheellä on oikeus saada sosiaalihuoltolain nojalla kotipalvelua perheen huolenpidon turvaamiseksi, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista esimerkiksi vamman, sairauden, synnytyksen tai muu vastaavanlainen toimintakykyä alentavan syyn vuoksi. Myös perheenjäsenen kuolema, vanhempien ero, toisen vanhemman joutuminen vankilaan tai muu erityinen perhe- tai elämäntilanne voi oikeuttaa kotipalveluun.[1]
Lapsiperheiden kotipalvelu voi sisältää asumiseen, lastenhoitoon, asiointiin tai muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelu voi pitää sisällään esimerkiksi ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja.[1]
Lapsiperheiden kotipalvelua on annettu vuosi vuodelta yhä harvemmille perheille. Vuonna 1990 kotipalvelua sai vielä kahdeksan prosenttia lapsiperheistä, mutta apua saaneiden perheiden osuus tippui 2000-luvulla alle kolmeen prosenttiin ja vuonna 2006 alle kahteen prosenttiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lapsiperheiden kotipalvelu. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/kotipalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_YqAwA=®ion=s07MBAA=&year=sy4rtc7X0zUEAA==&gender=t