Laivatoimikunta
Laivatoimikunta on ulkomaanliikenteessä olevalla suomalaisella aluksella oleva toimielin, joka tutkii ja käsittelee työsuhteiden katkaisemiseen liittyviä asioita.[1] Laivatoimikunta on valittava alukselle, jossa työskentelee vähintään kahdeksan työntekijää.[2] Tällaisen toimielimen valitseminen tuli pakolliseksi 1978.
Vuonna 1955 annetun merimieslain mukaan aluksella tuli olla kurinpitolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi aluksen päällikkö ja jäseninä kaksi hänen valitsemaansa henkilöä.[3] Vuoden 1978 merimieslakia säädettäessä haluttiin poistaa kurinpitolautakunnan määräämät kurinpitosakot, mutta katsottiin kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi säilyttää aluksen työntekijäryhmiä edustava toimielin, joka nimettiin laivatoimikunnaksi.[4]
Tarvittaessa kokoon kutsuttavan laivatoimikunnan puheenjohtajana toimii aluksen päällikkö tai hänen ollessa estynyt hänen määräämänsä henkilö. Toimikuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kolme henkilöstön keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Käsiteltäessä miehistön jäsentä koskevaa asiaa toimikunnan jäsenistä yhden tulee kuulua päällystöön ja kahden muun miehistöön. Kun käsitellään päällystön toimintaa koskevaa asiaa, kahden jäsenen tulee edustaa päällystöä ja yhden miehistöä. Jos henkilöstö ei valitse edustajiaan toimikuntaan, puheenjohtaja valitsee heidät.[2]
Vuoden 2011 merityösopimuslain mukaan laivatoimikunta käsittelee työntekijästä johtuvasta syystä alkaneet työsuhteen päättämiset ja työntekijän työpaikallaan tekemää rikosta koskevat epäilyt.[1] Aiemman vuonna 1978 säädetyn merimieslain mukaan laivatoimikunta tutki ja käsitteli työntekijöiden velvollisuuksien laiminlyönnit ja heidän aiheuttamansa vakavat häiriöt. Toimikunnalla oli oikeus jättää asia sillensä, antaa huomautus tai tehdä asiasta ilmoitus kurinvalvontalautakunnalle. Jos työntekijä oli tehnyt tai hänen epäiltiin tehneen rikoksen, asian tutki suomalainen viranomainen, tai jos se ei ollut mahdollista, tutkimuksen teki laivatoimikunta. Toimikunta tutki myös tapaukset, joissa työntekijä ei saapunut alukselle ja sen oli lähdettävä satamasta ilman häntä.[4]
Muissa asioissa laivatoimikunnalla ei ole päätösvaltaa, vaan se on tutkiva ja neuvoa antava toimielin. Työnantaja ei saa purkaa tai irtisanoa työsopimusta ennen kuin laivatoimikunta on tutkinut asian. Tällä vältetään hätiköiden tehdyt purkamis- ja irtisanomispäätökset.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hallituksen esitys Eduskunnalle merityösopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (pdf) (HE 174/2010 vp, s. 30–31 ja 98–100) Valtiopäiväasiakirjat. Helsinki: Eduskunta. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ a b Merityösopimuslaki (Oikeusministeriön maksuton Internet-palvelu) Finlex. 2011. Helsinki: Edita Publishing oy. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Merimieslaki, Suomen asetuskokoelma 341/1955, 64 §.
- ↑ a b Merimieslaki, Suomen asetuskokoelma 423/1978, 68–73 § (Oikeusministeriön maksuton Internet-palvelu) Finlex. 1978. Helsinki: Edita Publishing oy. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle merimieslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 169/1977 vp, s. 28–30.