Lavotškin LaGG-3

LaGG-3

Lavotškin-Gorbunov-Gudkov LaGG-3 (ven. Лавочкин-Горбунов-Гудков ЛаГГ-3) oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone. Se oli kehitetty edelleen LaGG-1 koneesta.

Vuoden 1939 alussa Neuvostoliiton johto järjesti suunnittelukilpailun, jossa pyrittiin luomaan hävittäjälentokone, jossa otetaan huomioon Espanjan sisällissodan kokemusten analyysi muun muassa Saksan Messerschmitt Bf 109 -hävittäjästä. Tuloksena oli kolme konetta: I-26, joka sai sarjatuotannossa nimen Jak-1, I-61, joka sai sarjatuotannossa nimen MiG-1 ja I-26, joka sai sarjatuotannossa nimen LaGG-1. LaGG-1:n suunnittelivat Semjon Lavotškin, V. Gorbunov ja M. Gudkov. Ensimmäinen LaGG-1:n prototyyppi I-22 lensi 30. maaliskuuta 1940.

Alas ammuttu neuvostoliittolainen LaGG-3 -hävittäjä Nurmoilan metsässä maaliskuussa 1942.

LaGG-1:n ongelmana oli moottoritehon puute, jota pyrittiin korjaamaan korvaamalla 1 050 hv:n Klimov M-105P -moottori tehokkaammalla 1 210 hv:n M-105PF -moottorilla, jolloin syntyi malli LaGG-3. Vain noin 100 Lagg-1 -konetta valmistettiin. Koneen rakennetta ja aseistusta kevennettiin. LaGG-3:ta parannettiin koko se valmistuksen ajan, mikä johti 66 eri versioon 6 200 rakennetun koneen aikana. Ongelmat korjasi viimein uusi moottori, jolloin konetyyppi muuttui La-5:ksi

Tekniset tiedot (LaGG-3)

Yleiset ominaisuudet

LaGG-3

• Tyyppi: yksipaikkainen ja -moottorinen puurakenteinen vapaastikantava alataso, jossa oli katettu ohjaamo ja sisäänvedettävä laskuteline.
• Voimalaite: Hispano-Suiza 12Y:stä kehitetty Klimov M-105 PF, joka tuotti 1 260 hevosvoimaa.
• Kärkiväli: 9,80 m
• Pituus: 8,87 m
• Korkeus: 2,9 m
• Siipipinta-ala: 17,58 m²
• Tyhjäpaino: 2 535 kg
• Lentopaino: 3 445 kg

Suorituskyky

• Huippunopeus: 447 km/h merenpinnan tasalla
• Huippunopeus: 532 km/h 4 700 metrin korkeudessa
• Huippunopeus: 487 km/h 7 000 metrin korkeudessa
• Matkanopeus: 400 km/h
• Nousuaika: 3 min 4 s 3 000 metriin (16 m/s), 7 min 6 s 5 000 metriin (3-5 km 8 m/s)
• Lakikorkeus: 9 000 m
• Lentomatka: 650 km

Aseistus

• Potkurinnavan läpi ampuva 20 mm tykki + 1-3 tahditettua 7,62-12,7 mm konekivääriä koneen nokalla (Suomessa tykin lisäksi yksi 12,7 mm konekivääri)

Käyttö Suomessa

Suomen ilmavoimat saivat jatkosodassa sotasaaliiksi useita pakkolaskun tehneitä LaGG-3- hävittäjälentokonetta, joista kolme korjattiin lentokuntoon vuosina 1942–1943. LaGG-3 oli ilmavoimien käytössä 29. tammikuuta 1945 asti. Käyttäjinä oli joulukuuhun 1944 saakka Lentolaivue 32, sen jälkeen Hävittäjälentolaivue 11. Niillä saavutettiin yksi ilmavoitto.

Lähteet

• Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 7 - Venäläiset hävittäjät. Kari Stenman, 2004. ISBN 952-99432-5-3.

Aiheesta muualla

• SovietWarplanes.com (englanniksi)
• Airwar.ru (venäjäksi)