Kwaito

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kwaito on musiikin tyylilaji, joka on lähtöisin Johannesburgista, Etelä-Afrikasta 1990-luvun alusta. Se pohjautuu rytmillisesti amerikkalaiseen house-musiikkiin, mutta sen tempo on yleensä jonkin verran hitaampi. Kwaito saattaa sisältää lisäksi melodisia ja loopattuja, perkussiivisiä afrikkalaisia sampleja, matalia bassokuvioita ja usein laulua. Yleensä laulaja on mies ja sanat huudettuja tai laulettuja afrikkalaisen kansanmusiikin tapaan ennemmin kuin "normaaliin" tai rap-tyyliin. Nimi kwaito tulee afrikaansin slangisanasta kwaai, joka tarkoittaa coolia tai ilkeää.

Sanoitukset ovat joko alkuperäisillä eteläafrikkalaisilla kielillä tai englanniksi. Usein samassa laulussa voidaan käyttää useampia kieliä. Viime aikoina jotkut kwaito-artistit kuten Zola ovat alkaneet esittää sanoitukset hip-hop -tyyliin, kun taas toiset, kuten BOP tai Oskido, ovat nopeuttaneet tempoa ja mataloittaneet laulunsa luodakseen pehmeämmän kwaito-muodon, jota kutsutaan myös afrikkalaiseksi houseksi. Kuuluisia kwaito-artisteja ovat Arthur Mafokate, Zola, Mandoza ja Mzekezeke.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun puolivälissä chicagolainen house-musiikki oli suosittua Johannesburgin klubeilla ja paikalliset muusikot yhdistivät sen soundimaailman eteläafrikkalaiseen musiikkiin. Arthur Mafokate sävelsi laulun Kaffir, josta tuli ensimmäinen suuri kwaito-hitti ja joka teki tyylilajin suosituksi mustaihoisten asuttamien alueiden ulkopuolella. Kuitenkin vasta vuodesta 2001 alkaen kwaito on yleistynyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kwaitolla on tärkeä osa elokuvaohjaaja Gavin Hoodin vuonna 2006 parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon voittaneessa elokuvassa Tsotsi ja se on osaltaan tuonut kwaitolle julkisuutta ympäri maailmaa.

Kwaiton tullessa entistäkin suositummaksi Etelä-Afrikassa, yhteistyö myös muita musiikkityylejä edustavien tähtien kanssa on tullut yleisemmäksi, esimerkkinä Mandoza ja rhythm & blues -tähti Danny K. Nykyään kwaito-hitit saavat Etelä-Afrikassa helposti medianäkyvyyttä, kuten Arthur Mafokaten elokuussa 2005 julkaisema "Sika Lekhekhe" (zulunkielinen lause, tarkoittaa kakun leikkaamista, puhekielellä "harrasta seksiä kanssani"). Radioasema SABC kielsi kappaleen esittämisen ja Arthurin täytyi kuvata laulua varten tehty video uudelleen, koska useat katsojat valittivat sen olevan seksuaalisesti liian rohkea. Kwaito-orkesteri Boom Shaka sai Etelä-Afrikan kansallislaulusta tekemästään versiosta ankaraa kritiikkiä poliittisilta vallanpitäjiltä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]