Kurmanžan Datka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurmanžan Datka Mannerheimin ottamassa kuvassa
Kurmanžan Datka ja Mannerheim

Kurmanžan Datka (kirg. Курманжан Датка) tai Datka Kurmanžan Mamatbai kysy (18111. helmikuuta 1907), tunnettu myös nimellä "Alain tsaaritar" tai "Etelän kuningatar", hallitsi Kirgisiaa niihin aikoihin, kun Kirgisia liitettiin Venäjään.[1]

Kurmanžan Datka syntyi rikkaaseen Munguš-klaanin perheeseen Ošin alueella. 18-vuotiaana hänen oli määrä solmia avioliitto miehen kanssa, jota hän ei ollut nähnyt ennen hääpäivää. Tavattuaan tulevan miehensä hän ei halunnut avioliittoa, vaan rikkoi tradition ja pakeni ensin Kiinaan ja sitten isänsä luo. Vuonna 1832 lääninherra Alimbek, joka oli ottanut arvonimen Datka, ihastui eloisaan nuoreen neitoon ja meni naimisiin hänen kanssaan. Alimbek murhattiin palatsivallankumouksessa vuonna 1862. Buharan ja Kokandin kaanit tunnustivat Alimbekin lesken Kurmanžanin päällikökseen, ja hän sai arvonimen Datka. Hänestä tuli kansansa arvostama johtaja.[2]

Vuonna 1876 Kirgisia liitettiin Venäjän imperiumiin. Kurmanžan Datkan mielestä vastarinta ei kannattanut, ja hän pyrki parantamaan suhteita Venäjään. Hän hyväksyi Venäjän yliherruuden, mistä hänet palkittiin everstin arvonimellä. Venäjän valtauksesta seurasi kuitenkin levottomuuksia, joissa salakuljetettiin aseita ja murhattiin tullivirkailijoita. Kapinassa oli mukana myös Kurmanjanin kaksi poikaa ja kaksi lastenlasta. Kun hänen lempilapsensa tuomittiin kuolemaan, hän kieltäytyi auttamasta pakoyrityksessä, jotta hänen kansansa ei tarvitsisi kärsiä hänen henkilökohtaisten ongelmiensa vuoksi. Hän oli läsnä poikansa teloituksessa, mutta vetäytyi myöhemmin julkisesta elämästä.[3]

Vuonna 1906 Carl Gustaf Emil Mannerheim, Venäjän armeijan eversti, vieraili Kurmanžan Datkan luona. Mannerheim teki Keski-Aasiaan ja Kiinaan ratsain tutkimusretken, joka kesti kaksi vuotta (1906–1908) ja jonka aikana hän keräsi noin 1 200 esinettä ja 1 500 kuvaa. Mannerheim kuvasi myös Kurmanžania ja oli yllättynyt siitä, että 96-vuotias musliminainen suostuu kuvattavaksi ja vielä hevosen selässä.[4] Kuusi kuukautta myöhemmin Kurmanžan kuoli. Hänellä oli kuollessaan elossa kaksi poikaa ja kaksi tytärtä, 31 lastenlasta ja 57 lastenlastenlasta, joilla oli vielä 6 lasta.

Vuonna 2014 hänen elämästään tehtiin elokuva "Kurmanžan Datka, vuorten kuningatar".[5] Biškekissä ja Ošissa on Kurmanžan Datkan muistomerkki. Kopio Mannerheimin ottamasta kuvasta koristaa nykyisin Kirgisian 50 somin seteliä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tamm, Eric Enno: Suuri seikkailu Mannerheimin jäljillä. Otava, 2012.
  2. Who Was Kurmanjan Datka And What Does She Mean To The Kyrgyz People? RadioFreeEurope/RadioLiberty. Viitattu 22.11.2018. (englanniksi)
  3. Kurmanjan Datka (venäjäksi) history.krsu.edu.kg.
  4. Etelän kuningatar ja Suomen tuleva marsalkka Mannerheim – heidän tapaamisestaan on rahallinen todiste Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2018.
  5. Elokuva Kurmanjan Datka (tekstitys engl.) youtube.com.