Kuriirishakki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuriirishakki oli Saksassa 1100-luvulta 1800-luvulle pelattu shakin muunnos. Pelin tavoite oli vastustajan kuninkaan saattaminen mattiin, kuten nykyäänkin shakissa. Mahdollisesti pelissä on myös ollut niin sanottu ryöstövoitto eli vastustajan kaikkien nappuloiden lyönti (kuningasta lukuun ottamatta) on voittanut.

Nappulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuriirishakkia pelattiin 12x8 ruudun laudalla. Valkean oikea nurkkaruutu on valkoinen ja linjat voidaan nykykäytännön mukaan merkitä kirjaimilla a-l, 12 ensimmäisen kirjaimen mukaan. Kuriiripelin nappulat olivat a1-ruudusta lukien: torni, ratsu, norsu, kuriiri, mies, kuningas, visiiri, neuvonantaja, kuriiri, norsu, ratsu ja torni. Mustalla oli samat nappulat 8. rivillä. Valkealla oli 12 sotilasta toisella rivillä ja mustalla vastaavasti 12 sotilasta seitsemännellä rivillä. Torneja, ratsuja, norsuja ja kuriireja kummallakin oli kaksi, loppuja neljää upseeria yksi kummallakin.

Kuriiri liikkui kuten lähetti ja mies-nappula kuten kuningas - se voitiin lyödä tavallisen nappulan tapaan. Visiiri liikkui yhden askeleen vinottain. Torni, ratsu ja kuningas liikkuivat kuten nykyshakissa.

Norsu liikkui kaksi askelta vinottain, riippumatta siitä oliko välissä olevassa ruudussa nappulaa vai ei, eli norsu hyppäsi yhden ruudun yli. Alkuruudussaan j1 sijainneella norsulla oli vain 12 ruutua laudalla: j1 j5 l3 l7 h3 h7 f1 f5 d3 d7 b1 b5. Kaikki neljä norsua pystyivät liikkumaan vain 12 ruutuun, eivätkä eriväriset norsut kohdanneet toisiaan.

Neuvonantaja (saksaksi Schleich) siirtyi yhden ruudun ylös, sivulle tai alas, neljään suuntaan, ei vinottain. Esimerkiksi ruudusta e4 neuvonantaja siirtyi ruutuihin e5, d4, f4 ja e3. Tätä nappulaa ei käytetty keskiajan shakissa, joten se on kuriirishakin oma nappula.

Sotilaat liikkuivat vain yhden ruudun kerrallaan. Sotilas korottui viimeisellä rivillä todennäköisesti visiiriksi, mutta asiasta ei ole varmuutta [1].

Linnoitusta ei keskiajan kuriirishakissa tunnettu. Kuningas ei saanut hypätä ensimmäisellä siirrollaan, kuten joissain keskiajan shakin muunnelmissa.

Alkupeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä pelattiin tavallisesti alkupeli. Valkea siirsi sotilaansa a2-a4, g2-g4 ja l2-l4 sekä visiirin ruutuun g3, musta vastaavat siirrot a7-a5, g7-g5, l7-l5 ja visiiri g6:een. Tämän jälkeen alkoi varsinainen peli.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin alkuperä on hämärä. Kuriirishakkia tiedetään pelatun Saksassa 1100-luvulta 1800-luvulle, viimeksi Ströbeckin kylässä lähellä Halberstadtin kaupunkia 1800-luvulla. Selenus mainitsee peliä pelatun myös Saksan naapurimaissa [2].

Kuriirishakki taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todennäköisesti ensimmäisen shakkiaiheisen öljyvärimaalauksen Shakinpelaajat maalasi hollantilainen Lucas van Leyden vuonna 1508. Maalauksessa pelataan kuriirishakkia. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • David Pritchard: The Encyclopedia of Chess Variants, 1994
  • David Hooper, Kenneth Whyld: The Oxford Companion to Chess, 1984

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David Pritchard: The Encyclopedia of Chess Variants, sivu 74
  2. David Pritchard: The Encyclopedia of Chess Variants, sivu 73
  3. http://shakkihistoria.blogspot.fi/2007/07/shakki-maalaustaiteessa-1.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]