Kuorimuuri
Kuorimuuri on ulkoseinän ulkopuolinen muurattu pintarakenne, joka on kiinnitetty rakennuksen runkoon.[1] Kuorimuurin takana on ilmarako, jonka tehtävänä on pitää rakenne tuulettuvana ja kuivumiskykyisenä.
Kuorimuuri voi kiinnittyä muurattuun tai betonisisäkuoreen. Tällöin ilmaraon takana on lämmöneristekerros, joka tehdään yleensä kevyestä mineraalivillasta. Nykyrakentamisessa lämmöneristekerros muodostuu kahdesta kerroksesta: ulommasta tuulelta suojaavasta eristekerroksesta sekä sisemmästä, paksummasta kerroksesta. Kuorimuuri kiinnittyy muuraussiteiden avulla lämmöneristeen toisella puolen olevaan kantavaan sisäkuoreen.
Kuorimuuri voi vaihtoehtoisesti kiinnittyä sisäpuoliseen rankarakenteeseen, joka on tehty puusta tai teräksestä. Tällöin kuorimuuri toimii tiiliulkoverhouksena. Tässäkin rakenteessa kuorimuurin takana olevan ilmaraon toisella puolella on tuulelta suojaava eristekerros. Eristekerroksen takana on puu- tai teräsrankarakenne, jonka rankojen välissä on lämmöneristekerros. Kuorimuuri kiinnittyy tässäkin rakennetyypissä muuraussiteiden avulla runkoon.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ympäristöministeriön asetus tiilirakenteista. finlex.fi: Finlex, 2007. s. 3. [www.finlex.fi/data/normit/29521-B8_Tiilirakenteet_270907.pdf Standardin verkkoversio] (PDF) (viitattu 24.5.2019). Suomeksi.
- ↑ toim. Juha Vinha: Rakennusfysiikka 1, s. luku 3, 131. Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry, 2014. ISBN 978-951-758-589-7. Suomeksi.