Krytron

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
EG&G:n valmistama KN2 krytron. (korkeus n. 25mm)

Krytron on kylmäkatodinen kaasutäytteinen elektroniputki. Sitä käytetään sovelluksissa joissa tarvitaan erittäin nopeita kytkentäaikoja, kuten esimerkiksi ydinaseissa. Krytron on jokseenkin samankaltainen thyratronin kanssa, ja se on eräs EG&G -yhtiön ensimmäisiä keksintöjä. Sprytron on kuten krytron, mutta siinä käytetään täytekaasun sijasta tyhjiötä. Sitä käytetään sovelluksissa, joissa runsas ionisoiva säteily saattaisi aiheuttaa krytronin laukeamisen itsestään.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krytronia ohjataan muiden tyypillisten elektroniputkien hehkutuksesta poiketen kipinäpurkauksella, jolloin se pystyy käsittelemään useita kilovoltteja ja useiden kiloampeerien virtapiikkejä. Krytron kehitettiin alun perin ohjattavasta kipinäväliputkesta ja thyratronista.

Krytroneiden sisältämä kaasu on joko vetyä[1], jalokaasua (yleensä kryptonia) tai niin sanottua Penning-kaasua (esimerkiksi kryptonin ja neonin sekoitus).[2]

Ohjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krytronin toimintakaavio. Anode (anodi), cathode (katodi), keep alive (ionisointielektrodi), grid (hila).

Krytronissa on neljä elektrodia. Kaksi niistä ovat elektroniputkille tyypilliset anodi ja katodi. Putkessa on myös niin sanottu elossapitoelektrodi (keep alive) eli ionisointielektrodi sijoitettuna katodin lähelle. Ionisointielektrodiin johdetaan matala positiivinen jännite, joka johtaa kaasun ionisoitumiseen katodilla. Anodille johdetaan suurjännite, mutta putki alkaa johtaa vasta kun hilalle johdetaan positiivinen jännitepulssi. Sytyttyään krytron pystyy johtamaan suuren määrän sähköenergiaa.

Ohjaushila on yleensä kääritty anodin päälle, lukuun ottamatta pientä aukkoa hilan päällä.[3]

Joskus ionisointielektrodi voidaan korvata hyvin pienellä määrällä radioaktiivista materiaalia (yleensä alle 5 mikrocurieta nikkeli-63:a) joka emittoi beetahiukkasia ja näin auttaa putkea ionisoitumaan. Määrä on niin pieni ettei sillä ole haitallisia säteilyvaikutuksia.

Käyttö ydinaseissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krytronia voidaan käyttää nopeutensa takia imploosioperiaatteisten ydinaseiden laukaisimissa, joten tiettyjen krytronmallien tuotanto ja vienti on tarkasti säädeltyä. Krytronit joiden huippuanodijännitteen nimellisarvo on 2,5 kV tai enemmän, ja huippuanodivirran nimellisarvo on 100 A tai enemmän ja anodin viiveaika on 10 μs tai alle, ovat erityisen sopivia ydinasekäyttöön ja siksi kuuluvat EU:n luetteloon kaksikäyttötuotteiden valvonnasta.[4][5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.