Lähdekoodi sivulle Kreolikieli

{{ohjaa tänne|Kreoli||Sanaa käytetään myös [[Kreolikansat|kreolikansoihin]] kuuluvista ihmisistä.}}
'''Kreolikieli''', lyhyemmin '''kreoli''',<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|kreoli}}</ref> on [[kieli]], joka on syntynyt, kun erikielisten ryhmien keskinäiseksi kieleksi kehitetty yksinkertainen [[pidgin]]kieli on saanut äidinkielisen puhujakunnan ja muuttunut täysipainoiseksi kieleksi. Kreoliksi voidaan kutsua myös pidginiä, joka on vain kasvanut yhteisön kieleksi ilman äidinkielisiä puhujia.<ref name=pereltsvaig>Pereltsvaig 2012, s. 237–244.</ref>

Muutos pidginistä kreoliksi voi olla hidas, ja pidginin ja kreolin välimuotoja kutsutaan joskus ”laajennetuiksi pidgineiksi”.<ref name=pereltsvaig />

Kreolit ovat yleensä jonkin länsimaisen [[Kolonialismi|siirtomaavallan]] kielen ([[Superstraatti|superstraattikielen]]) ja jonkin paikallisen kielen ([[Substraatti (kielitiede)|substraatti]]kielen) sekoituksia. Joillakin kreoleilla on miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia puhujia, kuten nigerialaisella [[naija]]lla, jota puhuu [[Nigeria]]ssa joko äidinkielenään tai toisena kielenään noin 30 miljoonaa ihmistä. Papuauusiguinealaisella [[tok-pisin]]illä on noin viisi miljoonaa puhujaa ja [[jamaikankreoli]]lla kolme miljoonaa puhujaa.<ref name=pereltsvaig />

==Etymologia==
''Kreoli''-sana on ilmeisesti peräisin portugalista (''crioulo'', ‘kotimaalainen henkilö’) tai espanjasta (''criollo'', ‘natiivi’). Niistä sana lainattiin ranskaan (''créole'') ja siitä englantiin (''creole''). Sana palautuu latinan verbiin ''creare'', ‘luoda, tuottaa’. Kreolilla tarkoitettiin aluksi siirtomaissa, etenkin [[Karibia]]lla, syntyneitä eurooppalaisia. Sitten sen merkitys muuttui tarkoittamaan ketä tahansa tai mitä tahansa siirtomaissa syntynyttä tai kasvatettua, ja sana alkoi lopulta tarkoittaa siirtokuntien valtaväestöjen kulttuureja ja kieliä. Sanan varhaisin käyttö erilliseen kreolikieleen viittaamassa tunnetaan vuodelta 1684, kun portugalilainen Francisco de Lemos Coelho käytti sitä vuonna 1684 nykyisen [[Guinea-Bissau]]n alueella Afrikassa puhutusta ''creoulo de Cacheu'' -kielestä. Englannin kieleen sana tuli viimeistään vuonna 1726, ja sillä tarkoitetaan nykyisin etupäässä [[kolonialismi]]n seurauksena syntyneitä kieliä, vaikka osa kreoleista ei perustukaan mihinkään eurooppalaiseen kieleen.<ref>Velupillai 2015, s. 44.</ref>

==Piirteet==
Kreolit nähdään usein muita kieliä [[Morfosyntaksi|morfosyntaktisesti]] yksinkertaisempina. Niistä usein puuttuvat lähtökielten harvinaisimmat [[foneemi]]t, ja tavut ovat yleensä muotoa konsonantti+vokaali. [[Tooni]]a esiintyy hyvin harvoin, eikä sillä ole kieliopillista merkitystä. [[Muoto-oppi]] on rajoittunutta, ja redundanssia ja useiden peräkkäisten liitteiden käyttöä vältetään. [[Analyyttinen kieli|Analyyttiset]] rakenteet ovat yleisiä. [[Sija|Sijamuodot]] yleensä puuttuvat kokonaan, ja [[Kieliopillinen luku|lukukin]] on valinnainen. [[Suku (kielioppi)|Kieliopillinen suku]] ei ole tärkeä. [[Aikamuoto]]ja, [[Aspekti (kielitiede)|aspekteja]] ja [[tapaluokka]]a kuvataan usein vain yhdellä tunnuksella kutakin. Ei-finiittisiä verbimuotoja ei yleensä ole lainkaan. [[Sanajärjestys]] on kiinteä, yleensä SVO kaikentyyppisissä lauseissa, myös kysymyslauseissa, joissa käytetään nousevaa [[intonaatio]]ta. Kaksoisnegatiivi on yleinen. [[Passiivi]]a ei yleensä ole. Useita verbejä voidaan käyttää peräkkäin yhtenä verbiyksikkönä.<ref name=velupillai-52>Velupillai 2015, s. 52–55.</ref>

Kreolin sanasto on suurimmaksi osaksi peräisin yhdestä kielestä. Joidenkin sanojen merkitys on muuttunut lähtökielen merkityksestä. Relatiivipronominit usein puuttuvat.<ref name=velupillai-52 />

==Tyypit==
Ulkosyntyiset kreolit ovat syntyneet sellaisissa monikielisissä maahanmuuttajayhteisöissä, joihin ei ole kuulunut alkuperäisväestöä. Tällaisia olivat esimerkiksi asumattomille seuduille saapuneet uudisasukkaat, tai paikat, joissa alkuperäisväestö katosi nopeasti uudisasukkaiden saapumisen jälkeen. Monikielinen tällaisesta yhteisöstä tuli, kun siihen tuotiin työvoimaa eri maista, ja heidän parissaan syntyi kreolikieliä.<ref>Velupillai 2015, s. 48.</ref>

Plantaasikreoleita syntyi siirtomaiden [[plantaasi]]talouden seurauksena. Plantaasien työntekijät olivat etupäässä [[Atlantin orjakauppa|Atlantin yli rahdattuja orjia]], tai Tyynellämerellä [[Velkaorjuus|velkaorjia]]. Kreoli syntyi näiden monikielisten työntekijöiden yhteiseksi kieleksi plantaaninomistajien kanssa kommunikoidessa. Karibialla puhutaan edelleen useita plantaasikreoleina syntyneitä kreoleja. Niitä kehittyi myös Yhdysvaltain eteläosissa ja Länsi-Afrikan rannikolla sekä Intian valtameren saarilla.<ref>Velupillai 2015, s. 48–49.</ref>

Karanneet orjat kehittivät joskus kreoleja, joita he puhuivat vaikeapääsyisissä asutuksissaan. Tällaisia kreoleja on edelleen käytössä esimerkiksi [[Suriname]]ssa, [[Kolumbia]]ssa ja [[São Tomé]]ssa.<ref>Velupillai 2015, s. 49–50.</ref>

Sisäsyntyiset kreolit kehittyivät useimmiten uudisasukkaiden ja alkuperäisväestön kontaktien ja kaupankäynnin seurauksena. Moni näistä kreoleista perustuu portugalin kieleen, ja niitä puhutaan edelleen Länsi-Afrikassa ja Aasian etelärannikoilla. Jotkin sisäsyntyiset kreolit eivät perustu kaupankäyntiin vaan väestöjen muuttoliikkeisiin, ja Afrikassa tällaisilla ei-europpalaisilla kreoleilla voi olla miljoonia puhujia.<ref>Velupillai 2015, s. 51–52.</ref>

==Asema==
Monella kreolikielellä on ollut vaikea historia, ja niitä on väheksytty ”viallisina”, ”laiskoina” ja ”kieroutuneina”. Kreoleja ei hyväksytty opetuksen tai median kieliksi, ja niillä on harvoin ollut virallinen asema maassaan. Esimerkiksi [[Havaiji]]n viralliset kielet ovat nykyisin englanti ja [[havaijin kieli]], mutta Havaijin kreolienglannilla ei ole virallista asemaa, vaikka puolet väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Kreolin puhujat käyttävätkin äidinkieltään lähinnä vain epävirallisissa yhteyksissä. Nykyajan kielentutkijat kuitenkin pitävät kreoleja samanarvoisina kuin muitakin kieliä. Kreolien asema on myös yleisestikin paranemassa monessa yhteiskunnassa, ja myös kreolinkielisen kirjallisuuden määrä on kasvussa.<ref>Velupillai 2015, s. 45–47.</ref>

==Luettelo kreolikielistä==
=== Englannin kreolit ===

[[Englannin kieli|Englanti]] toimii superstraattina muun muassa seuraavissa kielissä:
* [[Kreyol]] on kieli, jota puhutaan [[Liberia]]ssa. Siinä superstraatteina ovat englanti ja [[ranskan kieli|ranska]], substraatteina [[bantukielet]].
* [[Tok-pisin]] on [[pidgin]]in kautta syntynyt kreolikieli, jota puhutaan [[Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uudella-Guinealla]]. Superstraatti on englanti, substraatteja ovat paikalliset kielet. Kielen nimi on lähtöisin englannin sanoista ''talk pidgin''{{lähde|8. maaliskuuta 2010}}. Hyvin läheisiä kreolikieliä ovat [[Vanuatu|Vanuatulla]] puhuttava [[bislama]] ja [[Salomonsaaret|Salomonsaarilla]] puhuttava [[pijin]].
* [[Kriol]] on nykyisin [[Australia]]n aboriginaalien suurin englannista poikkeava kieli; sen puhujia on yli 10&nbsp;000.
* [[Pitcairnin kieli|Pitcairnin]] ja [[Norfolkin kieli|norfolkin]] kielet ovat kieliä, joita puhutaan [[Pitcairn]]illa ja [[Norfolkinsaari|Norfolkinsaarella]]. Kummassakin superstraattina on englanti ja substraattina [[tahitin kieli|tahiti]].
* [[Sranan tongo]]a eli ”taki-takia” ({{k-en|talkie-talkie}}) puhutaan [[Suriname]]ssa. Kielen nimi on lähtöisin sanoista ''Surinam tongue'', mutta muun muassa espanjan kielen vaikutuksesta kielen fonotaksi ja fonologia on kehittynyt täysin omaan suuntaansa. Muita Surinamessa puhuttavia kreolikieliä ovat [[Saamákan kieli|saarmacca]], [[Ndyukan kieli|ndyuka]] ja [[Kwintin kieli|kwinti]]. 
* [[Belizen kreoli|Kriolia]] eli Belizen kreolia puhutaan Keski-Amerikan [[Belize]]ssä; noin 40 prosenttia väestöstä puhuu sitä äidinkielenään. Belizen kreolin substraatteja ovat muiden muassa [[maya]]-kielet [[kitche]] ja [[ketsua]] sekä carib-intiaani ([[garifunan kieli|garifuna]]), minkä takia se on läheisempää sukua Hondurasin Miskito-rannikolla puhutun kreolin kanssa kuin esimerkiksi Jamaikan [[jamaikankreoli|patoisin]] kanssa.
* [[Havaijin pidginenglanti]] syntyi 1830-luvulla niin eurooppalaisten kuin aasialaistenkin saapuessa suurissa määrin Havaijille.

=== Espanjan kreolit ===

[[Espanjan kieli|Espanja]] on superstraattina ainakin neljässä kreolikielessä:
# [[Chavacano]] eli chabacano (tarkoittaa {{k-fi|vulgaari}}) on [[Filippiinit|Filippiineillä]] puhuttava kreolikieli. Sen puhujia on lähes 300&nbsp;000 Filippiineillä ja [[Sabah]]issa, [[Malesia]]ssa. Kielen kielioppi pohjautuu Filippiinien alkuperäisiin kieliin. Kielellä järjestetään [[peruskouluopetus]]ta, ja sitä käytetään [[televisio]]ssa ja [[radio]]ssa.
# [[Palenquero]] eli palenque on [[Kolumbia]]ssa puhuttava kreolikieli, jota puhuu noin 2&nbsp;500 ihmistä [[San Basilio de Palenque]]n kylässä ja joissakin [[Barranquilla]]n lähiöissä Kolumbiassa. Kylän muodostivat aikanaan paenneet [[orja]]t ja alkuperäisväestö. Monet orjista eivät olleet pitkään aikaan olleet yhteydessä espanjalaisiin eivätkä siten olleet ehtineet oppia kieltä täydellisesti. Substraatteina toimivat erilaiset [[afrikka]]laiset kielet. Espanjankieliset eivät ymmärrä palenqueroa. Pääasiassa sen puhujat ovat iäkkäämpää väestöä; alle 25-vuotiaista kieltä puhuu 10 prosenttia kylän väestöstä.
# [[Papiamento]] eli papiamentu on [[Alankomaiden Antillit|Alankomaiden Antilleilla]] ja [[Aruba]]ssa puhuttava kreolikieli, jota puhuu nykyisin noin 329&nbsp;000 ihmistä. Se on itse asiassa alun perin [[portugalin kieli|portugaliin]] pohjautuva kreoli, mutta nykyään se muistuttaa yhä enenevässä määrin espanjaa. Espanjan ja portugalin samankaltaisuuden vuoksi on vaikea tarkasti määrittää, kummasta kielestä mikäkin piirre tulee.
# [[Fá d'Ambô]] on [[Ano Bom]] -saarella ([[Päiväntasaajan Guinea]]lla) puhuttava kreolikieli. Kielestä käytetään myös nimiä ''Falar de Ano Bom'' ja ''Fla d'Ambu''. Se muistuttaa suuresti portugaliin pohjautuvaa [[forro]]n kreolikieltä, jota puhutaan samalla saarella sekä [[Fernando Póo]]n saarella. 82 prosenttia kielten sanastosta on samaa. [[Portugali]] otti asumattoman Ano Bomin haltuunsa 1400-luvulla, mutta vaihtoi sen ja joitakin [[Afrikka|Afrikan]] alueita [[Espanja]]n kanssa [[Uruguay]]hin 1700-luvulla. Väestö oli kuitenkin espanjalaisvastaista.

=== Malaijiin pohjautuvat kreolit ===

Malaijiin pohjautuvia kreolikieliä ovat:

* [[Betawian malaiji]]
* [[babamalaiji]]
* [[Manadon malaiji]]
* [[Ternatean malaiji]]
* [[bacanilainen malaiji]]
* [[Larantukan malaiji]]
* [[Kupangin malaiji]]
* [[ambonialainen malaiji]]
* [[bandalainen malaiji]]
* [[Papuan malaiji]]
* [[Kedahanin malaiji]]
* [[Sarawakin malaiji]]
* [[Brunein malaiji]]
* [[chingloneesi]]
* [[Kookossaarten malaiji]]

=== Portugalin kreolit ===

[[Portugalin kieli|Portugaliin]] pohjautuvia (portugali superstraattina) on lukuisia. Ne voidaan lajitella kuuteen ryhmään:
# Guinean ylängön kreolit tunnetaan nimellä ''kriolit''. Niitä puhutaan [[Gambia]]ssa, [[Guinea-Bissau]]ssa ja [[Senegal]]issa. [[Kap Verde]]n kreolikielet lasketaan myös tähän luokkaan, mutta niitä kutsutaan ''criouloiksi''.
# Guineanlahden kreolit ovat [[São Tomé ja Príncipe|São Toméssa ja Príncipessä]] ja [[Päiväntasaajan Guinea]]lla puhuttavat kreolikielet.
# Portugalin Intian kreolit ovat [[Intia]]ssa ja [[Sri Lanka]]ssa puhuttavat portugalipohjaiset kreolikielet.
# Portugali-malaiji-kreolit ovat kieliä, joiden superstraatti on portugali ja merkittävin substraatti on [[malaijin kieli|malaiji]]. Niiden puhujia on [[Malesia]]ssa, [[Indonesia]]ssa, [[Itä-Timor]]illa ja [[Singapore]]ssa.
# Portugalin Kiinan kreolit ovat [[Macao]]ssa ja [[Hongkong]]issa puhuttavia portugalinpohjaisia kreolikieliä.
# Portugalin Amerikan kreolit ovat [[Amerikka|Amerikassa]] puhuttavia portugalinpohjaisia kreolikieliä. Niitä puhutaan [[Antillit|Antilleilla]] ja [[Suriname]]ssa. Myös [[Brasilia]]ssa on todennäköisesti aikanaan ollut portugalinpohjaisia kreolikieliä, mutta ne ovat kuolleet pois.

Myös edellä [[#Espanjan kreolit|espanjan kreoleissa]] luetellut [[papiamento]] ja [[Fá d'Ambô]] ovat ainakin osin portugaliin pohjautuvia. Arvellaan, että [[Angola]]ssa ja [[Mosambik]]issa olisi syntymässä uusia portugalinpohjaisia kreolikieliä.

=== Ranskan kreolit ===

[[ranskan kieli|Ranskaan]] pohjautuvia kreoleita ovat muun muassa:

'''Amerikassa'''
* [[Haitin kreoli]], jota puhutaan [[Haiti]]lla. Superstraatti on ranska, substraatteina [[afrikka]]laisia kieliä.
* [[Guadeloupen kreoli]], jota puhutaan [[Guadeloupe]]ssa.
* [[Louisianan kreoli]], [[Louisiana]]ssa
* [[Antillien kreoli]], [[Pienet Antillit|Pienillä Antilleilla]]
* [[Ranskan Guayanan kreoli]], [[Ranskan Guayana]]ssa
* [[karipúna]], [[Brasilia]]ssa

'''Intian valtamerellä'''
* [[Agalegan kreoli]]
* [[chagossialainen kreoli]]
* [[Mauritiuksen kreoli]]
* [[Réunioninkreoli]]
* [[Rodriguesin kreoli]]
* [[Seychellien kreoli]]

'''Tyynellä valtamerellä'''
* [[Tayon kieli|tayo]]

Myös [[#Englannin kreolit|englannin kreoleissa]] yllä luetellun [[kreyol]]in superstraatteina ovat englanti ja ranska.

=== Hollannin kreolit ===

[[Hollannin kieli|Hollantiin]] pohjautuvia kreoleja ovat
* [[petjo]], [[Alankomaiden Itä-Intia]]
* [[Ceylonin hollanti]], [[Ceylon]]
* [[javindo]], †, [[Alankomaiden Itä-Intia]]
* [[Berbicen kreolihollanti|Berbicen kreoli]] †, [[Brittiläinen Guayana]] (nyk. Guyana)
* [[skepi]] †,  [[Brittiläinen Guayana]] (nyk. Guyana)
* [[neekerihollanti]] †, [[Tanskan Länsi-Intia]]
* [[mohawkhollanti]] †, [[Yhdysvallat]]
* [[Jerseyn hollanti]] †, Yhdysvallat
* [[Albanyn hollanti]] †, Yhdysvallat

=== Saksan kreolit ===

* [[Unserdeutsch]] on nimensä mukaisesti saksaan pohjautuva. Sitä puhutaan [[Saksan Uusi-Guinea|Papua-Uudessa-Guineassa]], ja se on jäänne Saksan lyhyeksi jääneestä siirtomaahallinnosta ennen ensimmäistä maailmansotaa.
* [[Keittiösaksa]]
* [[Kiautschoun pidgin|Kiautschoun saksa]]

=== Muut kreolit ===

* [[Kituba]] pohjautuu Maniangan alueen [[kongon kieli|kongon kielen]] murteisiin. Tämä kreoli sai alkunsa [[kongon kuningaskunta|Kongon kuningaskunnassa]] ennen siirtomaavallan aikaa alueella, jossa eri [[bantukielet|bantukieliä]] puhuvat kansat tekivät kauppaa keskenään. Siirtomaavallan kielet portugali ja ranska ovat myös jättäneet jälkensä kitubaan, mutta niitä ei voida pitää kituban superstraatteina.
* [[Sango]], jota puhutaan Keski-Afrikan tasavallassa, lasketaan toisinaan kreolikieleksi.
* [[Russenorsk]]

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pereltsvaig, Asya | Nimeke = Languages of the World | Vuosi = 2012  | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Tunniste = ISBN 978-1-107-00278-4 }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Pidgins, Creoles and Mixed Languages | Julkaisija = John Benjamins Publishing Company | Vuosi =2015 | Tekijä = Velupillai, Viveka | Julkaisupaikka = Amsterdam ; Philadelphia | Isbn =978-90-272-5271-5 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

[[Luokka:Pidgin- ja kreolikielet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]