Kotikansainvälisyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kotikansainvälisyys tarkoittaa kansainvälistymistä kotimaassa. Se voi olla esimerkiksi tapahtumien järjestämistä ja ulkomaisten opiskelijoiden tutoreina toimimista, maahanmuuttajaopiskelijoihin tutustumista, kielten harrastamista ja vieraisiin kulttuureihin perehtymistä.[1]

Koulussa kotikansainvälisyys tarkoittaa sellaisia kansainvälisiä oppimisympäristöjä ja oppimisen sisältöjä, joita voidaan hyödyntää oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä, kuten tutustumalla oman koulun ja seudun kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen (kuten oppilaan oman suvun kulttuuriset rakennusaineet, koulun ulkomaalaistaustaiset oppilaat ja opettajat), osallistumalla internet-pohjaisiin kansainvälisyyshankkeisiin tai tutustumalla oman alueen elinkeinoelämän kansainvälisyyteen.

Kotikansainvälisyyden merkitys on kasvussa yhä monimuotoisempana toteutuvan tieto- ja viestintäteknologian sekä yhteiskunnan lisääntyvän monikulttuuristumisen myötä. Suuren suosion saavuttanut työväline kotikansainvälisyyteen on verkkopohjainen hanke eTwinning, joka on innostanut kymmenet tuhannet eurooppalaiset koulut lähtemään mukaan kansainvälisyyteen.

Miten kotikansainvälisyyttä toteutetaan?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotikansainvälisyyttä toteutetaan oman koulun tiloissa ja lähiympäristössä, avaamalla silmät ja korvat läsnä olevalle monikulttuurisuudelle ja kansainvälisyydelle. Kotikansainvälisyys voi olla myös tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamaa virtuaalista yhteistyötä toisen maan koulujen kanssa, jopa yhteisenä opetuksena maiden välillä. Kansallinen kansainvälisyys on käsitteenä uusi, mutta siihen liittyvä toiminta tuttua: tutustutaan autenttiseen kansainvälisyyteen tai parhaaseen kansainväliseen osaamiseen kotimaassa. Voidaan esimerkiksi tehdä opettaja- ja oppilasvierailuja eri maiden lähetystöihin ja kulttuurikeskuksiin, korkeakoulujen kansainvälisiin keskuksiin tai kielikouluihin tai tutustutaan kansallisesti merkittävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen toimintaan.

Juuret korkeakoulussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotikansainvälisyyden käsitteen esittelivät alankomaalaiset korkeakoulujen kansainvälisyyden tutkijat 1990-luvun lopulla. Korkeakouluissa käsite otettiin ilolla vastaan: onhan tosiaan niin, että korkeakoulujen opiskelijoistakin vain pieni osa voi suorittaa opintoja ulkomailla. Valtaosa opiskelijoista suorittaa kaikki opintonsa kotimaassa, mutta heidänkin pitää voida oppia kansainvälisyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Luotiin käsite Internationalisation at Home, IaH, joka suomalaisten kv-koordinaattorien parissa käännettiin kotikansainvälisyydeksi. European Association for International Education pitää yllä kotikansainvälisyyteen perehdyttävää sivustoa.

Koulujen kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulujen kansainvälisyyttä voidaan määritellä ja kuvata sen mukaan, millaista osaamista sen avulla pyritään synnyttämään ja vahvistamaan. Kansainvälisyys koulussa voi olla esim.: 1) kansainvälisyystaitojen omaksumista ja lisäämistä - sisältäen kielitaidon ja kulttuurien tuntemuksen 2) koulun oman osaamisen syventämistä tai lisäämistä jossain koululle tärkeässä asiassa 3) monikulttuuriseen toimintaympäristöön valmentautumista/ kulttuurienvälisyyttä 4) globaalin vastuun ymmärtämistä ja omaksumista/globaalikasvatusta.

Kansainvälinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen toiminta mielletään usein edelleen ennen kaikkea liikkuvuudeksi. Se on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus. Opetushallituksessa hahmotetun kansainvälisen toiminnan tasojaottelun mukaan voidaan hahmottaa kansainvälisen toiminnan monimuotoisuutta ja sitä, minkälaista yhteistyötä ja resursointia kullakin toiminnan tasolla tarvitaan. On selvä, että kussakin tasossa on toisten tasojen piirteitä, mutta osallistujien määrä erottanee ne selvästi toisistaan. Kun kansainvälisyyttä lähestytään asenteiden näkökulmasta, koulun kaikki toimijat voidaan ottaa tavalla tai toisella mukaan. Liikkuvuus ja hanketoiminta ulkomaille koskettavat useimmissa kouluissa vain osaa oppilaista ja henkilökunnasta ja edellyttävät onnistuakseen joka tapauksessa asenteiden ja kulttuurienvälisen osaamisen harjaannuttamista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kotikansainvälisyys Kainuun ammattiopisto. Arkistoitu 27.12.2012. Viitattu 15.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]