Konstantin Malofejev
| Konstantin Malofejev | |
|---|---|
| Константи́н Вале́рьевич Малофе́ев | |
.jpg) Konstantin Malofejev vuonna 2020. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. heinäkuuta 1974 Puštšino, Moskovan alue |
| Kansalaisuus | Venäjä |
| Ammatti | investointipankkiiri ja poliitikko |
| Aiheesta muualla | |
Konstantin Valerjevitš Malofejev (ven. Константи́н Вале́рьевич Малофе́ев; s. 3. heinäkuuta 1974 Puštšino, Moskovan alue[1]) on venäläinen investointipankkiiri ja isänmaallinen poliitikko. Hän nousi 2010-luvulla Vladimir Putinin lähipiiriin. Malofejev tunnetaan osallistumisestaan ortodoksikirkon tukemiseen muun muassa hyväntekeväisyydessä. Hän on joutunut liiketoimiensa vuoksi myös poliisitutkintojen ja syytösten kohteeksi, mutta on aina vapautettu syytteistä. Perinteisen kansallismielinen Mafofejev on kannattanut tiukempaa Internet-sensuuria ja Ukrainan hallituksen mukaan hän on tukenut Ukrainan kapinallisia[2][3].
Niin sanotun Surkovin vuodon mukaan Malofejevin esikunta olisi kertonut aiemmalle Kremlin pääideologille Vladislav Surkoville, ketä Ukrainan venäläismeliseen hallintoon voisi kuulua.[4] Näistä yksi oli Igor Girkin, joka oli ollut aiemmin töissä Malofejevillä. Malofejevia on epäilty jopa vuoden 2014 Ukrainan operaation päästrategiksi: joka tapauksessa hän oli sen keskeisin rahoittaja.[5] Malofejev on itse kiistänyt syytteet siitä, että olis rahoittanut Itä-Ukrainan separatismia.[6]
Novaja Gazeta -lehden julkaiseman artikkelin mukaan Malofejev oli luomassa Venäjän Ukraina-muistiota[7], jonka mukaan Venäjä aikoi toimia Ukrainassa jo ennen Maidanin vallankumousta[8].
Malofejev on vuonna 2015 toimintansa aloittaneen televisiokanava Tsargradin päätuottaja ja -omistaja.[9] Televisiokanava lopetti lähetykset jo vuonna 2017 mutta jatkoi Internetissä.[5]
Venäjän FSB kertoi maaliskuussa 2023 estäneensä Malofejeviin kohdistuneen murhayrityksen. Valvontakameranauhoilla nähdään mies asentamassa Malofejevin auton pohjaan laatikkoa, joka myöhemmin poistettiin pommirobotin avulla. FSB:n mukaan teon taustalla on Ukrainan puolella taisteleva venäläisten äärioikeistolaisten ryhmä Venäjän vapaaehtoisjoukot, jota johtaa Denis Nikitin. Nikitinin väitetään toimineen Ukrainan SBU:n käskystä.[10] Venäjän ulkoministeriö on kytkenyt yrityksen osaksi sarjaa toimittajia ja mediaa vastaan käytyä terrorikampanjaa, joka osana pommeilla tapettiin Darja Dugina ja Vladlen Tatarski ja Zahar Prilepinia vastaan tehtiin autopommi-isku.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Биография Константина Малофеева. РИА Новости. 6.3.2023. Arkistoitu 10.3.2023. Viitattu 4.12.2023. (venäjäksi)
- ↑ Ahonen, Anneli: Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä Helsingin Sanomat. 24.2.2015.
- ↑ Ahlroth, Jussi: Listalla myös kolme venäläisyhtiötä EU:n pakotelistalle päätyi kahdeksan nimeä – ja jälleen Suomi-kytkös. Helsingin Sanomat. 30.7.2014. Arkistoitu 27.2.2015.
- ↑ Kasperi Summanen: Sähköpostivuoto paljastaa: Itä-Ukrainan separatistien johtajat hyväksytettiin etukäteen Vladimir Putinin avustajalla Verkkouutiset. 27.10.2016. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ a b Laura Halminen: Kolmannen Rooman rakentaja: Näin nuori oligarkki teki kirkosta tiensä Vladimir Putinin luo Verkkouutiset. 20.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Venäläinen oligarkki määrätty luovuttamaan 5,4 miljoonaa – varat ehkä Ukrainaan Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Summanen, Kasperi: Vuodettu Kremlin sähköposti: Ukrainan sodan johtajia hämärässä veljeskunnassa Verkkouutiset.fi. 1.4.2015.
- ↑ Summanen, Kasperi: Vladimir Putinin Ukraina-strategian valmisti vähän tunnettu oligarkki verkkouutiset.fi. 27.2.2015.
- ↑ Saarto, Patrik: Venäläinen konservatiivikanava Niinistön ja Putinin tapaamisen jälkeen: "On selvää, että vuonna 1991 Suomi olisi lähtenyt mukanaan Viipuri, Karjala ja Valamo" 29.7.2017. Iltalehti. Viitattu 31.7.2017.
- ↑ Russia’s FSB Says Foiled Assassination Attempt on Orthodox Tycoon The Moscow Times. 6.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Foreign Ministry’s statement on the terrorist attack against writer Zakhar Prilepin organised by Ukrainian security services The Ministry of Foreign Affairs of the Russian Federation. 6.5.2023. (englanniksi)