Konemestari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Konemestari on määrätyn ammattitutkinnon suorittanut laivojen, voimaloiden ja korjauspajojen työnjohtaja. Konemestari on yleisnimike.

Merellä konemestareita työskentelee matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, jäänmurtajilla ja hinaajilla. Maissa heidän työpaikkojaan on esimerkiksi voimalaitoksilla, telakoilla, konepajoilla ja merenkulun hallinnossa.[1]

Merenkulkualan konemestari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenkulkualan insinöörin (AMK) opinnoissa keskitytään laivan kone-, sähkö- ja automaatiotekniikkaan sekä koneiden, laitteistojen ja laivan rakenteiden hallintaan. Taitoja syventävät aluksen huolto- ja kunnossapitomenetelmät, merimiestaidot sekä turvallisuus-, ensiapu- ja hätätilannevalmiudet. Koulutuksessa painotetaan johtamistason osaamista. Opiskelijalla on mahdollisuus hankkia myös maavoimalaitoksen käytönvalvojan pätevyys valitsemalla vapaavalintaiset opinnot energiatekniikasta.lähde?

Pätevyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenkulkualan konemestarien pätevyys on kolmivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on vahtikonemestari, toinen vaihe on konemestari ja kolmas vaihe on ylikonemestari.lähde?

Koulutuksen jälkeen vahtikonemestarin pätevyys saavutetaan 12 kuukauden hyväksytyn työkokemuksen kautta aluksella, jonka koneteho on vähintään 750kW. Konemestarin pätevyys saavutetaan koulutuksen ja 12 kuukauden määrätyn työkokemuksen vahtikonemestarina kautta. Ylikonemestarin pätevyys saavutetaan koulutuksen ja 12 kuukauden työkokemuksen konemestarina kautta.lähde?

Työtehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konemestari valvoo ja johtaa työtä aluksen konehuoneessa. Hän vastaa esimerkiksi koneistojen käytön valvonnasta ja huollosta ja poltto- ja voiteluaineiden täydennyksistä.[1]

Laivoilla konemestarit johtavat konepuolen toimintaa ja pitävät vahtia. Konemestarin esimiehenä toimii konepäällikkö tai korkea-arvoisempi konemestari. Höyrylaivoissa konepäällikkö on höyrykattiloiden käytönvalvoja.lähde?

Yleensä konemestarit ajavat vahtia. Isoimmissa aluksissa on myös päivämestari. Konepäällikkö johtaa aluksen koneosaston toimintaa. Usein konepäällikkö on myös aluksen palopäällikkö.lähde?

Virkapuku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konepäälliköt käyttävät matkustajalaivoilla ja merenkulkuhallinnon aluksilla virkapukua. Heillä on kavaijitakin hihoissa tai messitakin olkaimissa neljä kultanauhaa kuten aluksen päälliköllä, erotuksena on yläpuolelle sijoitettu potkuri. Samoin konemestareilla voi olla vastaava virkapuku, joskin yleensä he käyttävät sellaista vain sisävesilaivoilla. Heidän nauhamääränsä vaihtelee yhdestä kolmeen.lähde?

Voimalaitoksien konemestari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksen käyttäjät työskentelevät energiateollisuudessa sähköä ja/tai lämpöä tuottavassa voimalaitoksessa.[2] Laitoksien käytön valvojien pätevyyttä säädellään laissa.[3]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksien alikonemestarinkirjan koulutus sisältyy voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkintoon. Voimalaitoksen käyttäjiä kouluttavat Suomessa Koulutuskuntayhtymä OSAO, Savon koulutuskuntayhtymä, Taitotalo, ja Winnova.[4]

Konemestarinkirjaan ja ylikonemestarinkirjaan vaaditaan paitsi voimalaitosalan erikoisammattitutkinnon suorittaminen myös alan työkokemusta.[4] Pätevyyskirjoja konemestareille Suomessa myöntävät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymät tarkastuslaitokset, joita oli keväällä 2022 kolme.[4]

Pätevyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös voimalaitoksien konemestarien pätevyyksiä on kolmea tasoa: alikonemestari, konemestari ja ylikonemestari.[5] Ylikonemestarikoulutuksesta valmistuneiden tutkintonimike on ollut vuodesta 2018 lähtien voimalaitosmestari.[6]

Alikonemestarin pätevyys saavutetaan, kun on suoritettu energia-alan ammattitutkinto voimalaitostekniikan osaamisalalta, ja työskennelty vähintään 12 kuukautta höyry- tai kuumavesikattilan lämmittäjänä tai koneiden hoitajana kattilalaitoksessa. Vähintään 24 kuukauden työkokemus tarvitaan myös painelaitteita, voimalaitoskoneita tai vastaavia valmistavasta tai korjaavasta konepajasta.[5]

Alikonemestari voi pätevöityä konemestariksi saatuaan vähintään 12 kuukautta työkokemusta koulutustaan vastaavista tehtävistä kattilalaitoksessa, jonka käyttöä valvoo konemestari.[5]

Konemestari voi hakea ylikonemestariksi, kun hän on saanut 12 kuukautta työkokemusta koulutustaan vastaavista tehtävistä kattilalaitoksessa, jonka käyttöä valvoo ylikonemestari.[5]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jukka Kauppinen, Rauno Wikström, Lauri Hietalahti: Generaattorit – käyttö, huolto ja kunnossapito, 2020
  • Bo Rosén, Bengt Ohrelius, Eino Koivistoinen, Helge Heikkinen: Laivojen kirja, 1959
  • Jukka Kauppinen: Turbiinitekniikka, 2018
  • Markku Huhtinen, Risto Korhonen, Tuomo Pimiä, Samu Urpalainen: Voimalaitostekniikka, 2008

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Konemestari Työmarkkinatori. Viitattu 19.5.2022.
  2. Voimalaitoksen käyttäjä Työmarkkinatori. Viitattu 19.5.2022.
  3. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Painelaitelaki 1144/2016 www.finlex.fi. Viitattu 19.5.2022.
  4. a b c Painelaitteen käytönvalvoja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 19.5.2022.
  5. a b c d Käytönvalvojan pätevyyskirjan hakuohjeet Inspecta Sertifiointi Oy. Viitattu 19.5.2022.
  6. Janne Hakonen on ensimmäinen uudesta ylikonemestarikoulutuksesta valmistunut Taitotalo. Viitattu 19.5.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]