Kiillotettu punainen keramiikka
Kiillotettu punainen keramiikka (engl. Lustrous red ware) esiintyi Intiassa ja Pakistanissa kupari- ja pronssikaudella. Tämä keramiikka ilmestyi Harappan kulttuurin mukana. Kun varsinainen Harappan kulttuuri katosi, kulttuuri jatkoi noin 1700/1500–1400 eaa. Gujaratissa ja idän lähialueilla. Tällöin oli myöhäisharappalainen Rangpurin kulttuuri. Tämä vaihe liittyi pienehköihin paimentolais- ja viljelykyliin. Tällöin kulttuuri säilytti vain joitain harappalaisia piirteitä. Samaan aikaan oli punamustaa keramiikkaa. Kulttuuri piti yhteyttä Malwan kulttuuriin. [1][2]
Kulttuuri jälkiharappalainen ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiillotettu punainen keramiikka esiintyi Gujaratissa alussa harappalaisen keramiikan rinnalla. Kun Harappan kulttuuri katosi, killotettu ja puna-musta keramiikka jäivät[3].
Noin välillä 1900–1700 eaa. oli monia siirtymävaiheita harappalaisesta jälkiharappalaiseen. Rangpur III:a vastaava kiillotetu punainen keramiikka oli näistä viimeinen. Tällöin härät, antiloopit ja geometriset aiheet yleistyivät keramiikassa.
Gujaratissa kiillotetun punaisen keramiikan löytöpaikat olivat yleensä jokien varsilla. Nyt ei enää tehty Indus-sinettejä ja käytetty painoja.
Killotettua punaista keramiikkaa löytyy sekä harappalaisen keramiikan että myöhemmän punamustan keramiikan kanssa[4]. Kiillotettu punaine keramiikka ulottui Gujaratista itään mm Navtadoliin, Prakashiin ja Bahaliin[5]. Myöhemmin keramiikak levisi Deccaniin. Keramiikkaa oli mm. Etelä-Intiassa.
Kulttuuri nousi mm. Rangpurissa tulvan jälkeen noin 1500 eaa. jälkeen[6].
Löytöpaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esim Rangpur III, Rangpur IIC, Lothal B, Ahar IC, Navtadoli III, Chandoli, Somnath III muttei juurikaan esim Rodjissa[7]. Eräiden tietojen mukaan Ahar IC ajoittuu suunnilleen aikaan 2080/1950[8]–1500 eaa., ja tästä kerrostumasta on löydetty punaista ja mustaa keramiikkaa ja kiillotettua punaista keramiikkaa[9]. Rriyi Timbo II.
Aikalaiskulttuureja ja löytöpaikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiillotetuun punaiseen keramiikaan liittymäöttömiä paikkoja ja kulttuureja.
- Rodji C, myöhäinen Sorath Harappa, 2000/1900–1700 eaa.[10]
- Hulas I, myöhäisharappa 2000–1700 eaa.
- Inamgaon I, Malwa 1700–1400 eaa.
- Sonegaon Malwa/Jorwe 1700–1300 eaa.[11]
- Ahar Ic, 2000–1500 eaa. Banas-kausi
- Sonegaon
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Indus Civilization, R.K. Pruthi,Discovery Publishing House 2004, s. 176
- ↑ Rao, S. R. 1963. Excavations at Rangpur and other Explorations in Gujarat. Ancient India s. 18–19, 25–27.
- ↑ Cultures and Societies of the Indus Tradition Jonathan Mark kennoeyer s. 36
- ↑ Ancient Pakistan – An Archaeological History: Volume V: The End of the Harappan Civilization, and the Aftermath, Mukhtar Ahmed, Amazon 2014 s. 131
- ↑ [1]
- ↑ ABIA: South and Southeast Asian Art and Archaeology Index: Volume Three – South Asia, Sita Pieris Ellen Raven, BRILL 2010, s. 169
- ↑ Harappan Civilization And Rojdi Gregory L. Possehl Mukundrai H. Raval Y. M., Brill Archive, 1989, s. 11, 14
- ↑ Regional Distribution of Chalcolithic Cultures[vanhentunut linkki]
- ↑ Excavations at Gilund: The Artifacts and Other Studies, Vasant Shinde Teresa P. Raczek Gregory L. Possehl, University of Pennsylvania Press 2014, s. 3
- ↑ Review of Prehistoric Cultures of Gujarat and Need to Develop (Arkistoitu – Internet Archive) Accurate Settlement Gazetteer, Kuldeep K. BHAN, The Maharaja Sayajirao University of Baroda
- ↑ Possehl 1999, s. 244