Lähdekoodi sivulle Kielisaari

'''Kielisaarella''' tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jolla puhutaan jotain tiettyä kieltä, mutta sitä ympäröivällä alueella puhutaan jotain toista kieltä. Kielisaarelle jääneet puhujat eivät myöskään sulaudu valtaväestöön tai [[Assimilaatio (sosiologia)|assimilaatio]] on tavallista hitaampaa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Auer, Peter & Schmidt, Jürgen Erich|Nimeke=Language and Space: An International Handbook of Linguistic Variation|Vuosi=2010|Sivut=333–348|Julkaisija=De Gruyter Mouton|Kieli={{en}}|www=https://books.google.fi/books?id=2_aPmMkzK_AC&pg=PA336&lpg=PA336&dq=hungarian+language+in+romania+%22language+island%22&source=bl&ots=dmJLOGGugq&sig=ACfU3U0F-FscuowLE-u0zTgAZ3Bx3e13qg&hl=en&sa=X&ved=2ahUKEwjU14i30_zpAhWClosKHYHoBbAQ6AEwCnoECAwQAQ#v=onepage&q=hungarian%20language%20in%20romania%20%22language%20island%22&f=false}}</ref> 

== Esimerkkejä kielisaarista ==
[[Tiedosto:Romania harta etnica 2011.PNG|pienoiskuva|Romanian unkarinkieliset kielisaaret merkitty tummanvihreällä.]]
[[Romania|Romaniassa]] asuvat [[Romanian saksalaiset|saksalaiset]] saivat jäädä maahan ja säilyttää koulujensa opetuskielen saksana jopa kommunistien noustua valtaan. Trendi Itä-Euroopassa oli, että saksankieliset vähemmistöt häädettiin toisen maailmansodan jälkeen.<ref name=":0" /> Toinen merkittävä vähemmistö ovat unkarilaiset, joiden kielisaari sijoittuu Keski-Romaniaan. Vuoden 2011 väestölaskennan mukaan Romaniassa asui 1,25 miljoonaa unkarinkielistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED599938.pdf|nimeke=The Hungarian language in education in Romania|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2019|julkaisija=Mercator European Research Centre on Multilingualism and Language Learning|viitattu=12.6.2020|kieli={{en}}}}</ref>.
[[Tiedosto:Frisian languages in Europe.png|pienoiskuva|Itäfiisin puhuma-alue vaaleansinisellä. ]]
[[Saterland]] on [[Itäfriisi|itäfriisinkielinen]] kielisaari [[Ala-Saksi|Ala-Saksin]] osavaltio [[Saksa|Saksassa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://saterlandfrisian.wordpress.com/what-is-saterland-frisian/|nimeke=What is Saterland Frisian?|julkaisu=Saterland Frisian|ajankohta=2020-04-18|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Kielen puhujämäärä on kuitenkin laskussa: toisen maailmansodan päättyessä alueen asukkaista itäfriisiä puhui 80% väestöstä, mutta vuosituhannen alussa vastaava luku on 20%.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Munske, Horst Haider|Nimeke=Handbuch des Friesischen|Vuosi=2001|Sivu=410|Julkaisija=Max Niemeyer Verlag|Kieli={{de}}|www=https://books.google.fr/books?id=0nx-GUm-0OIC&pg=PA409&lpg=PA409&dq=Saterfriesisch+Geschichte&source=bl&ots=Ni68UZZruW&sig=ACfU3U3Y4IHfguVRCVdrdDJb1jM8vJmBsg&hl=de&sa=X&ved=2ahUKEwiq6e6M25XpAhUmx4UKHfqlCwsQ6AEwBXoECAoQAQ#v=onepage&q&f=false}}</ref>. Puhujia on kaupungin raportin mukaan 2&nbsp;250.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.saterland.de/portal/seiten/saterfriesische-sprache-900000015-22001.html|nimeke=Saterfriesische Sprache|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2020|julkaisija=Gemeinde Saterland|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=de|arkisto=https://web.archive.org/web/20201025225937/https://www.saterland.de/portal/seiten/saterfriesische-sprache-900000015-22001.html|arkistoitu=2020-10-25}}</ref>

== Kielisaaret Suomessa ==
[[Tiedosto:Svenska språköar karta.png|pienoiskuva|Ruotsinkieliset kielisaaret Suomessa. Vihreällä merkitty ns. uudet kielisaaret eli ruotsinkielisiä kouluja sisältävät suomenkieliset kunnat.]]
[[Suomi|Suomessa]] kielisaarilla tarkoitetaan usein suomenkielisiä alueita, joilla elää elinvoimainen [[Ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] vähemmistö. Niiden syntymisen taustalla oli [[1700-luku|1700]]–[[1800-luku|1800]]-luvuilla kiihtynyt [[teollistuminen]], joka toi ruotsinkielisiä ihmisiä muun muassa Sisä-Suomeen. Tämän jälkeen nousi tarve perustaa ruotsinkielisiä kouluja lapsille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sprakbruk.fi/-/-ingen-pratar-svenska-har-om-svenskan-pa-sprakoarna|nimeke="Ingen pratar svenska här" – om svenskan på språköarna - Språkbruk|julkaisu=www.sprakbruk.fi|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=sv-SE}}</ref>.   

Nykyään perinteisiksi ruotsinkielisiksi kielisaariksi lasketaan seuraavat kunnat:<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://spraktidningen.se/artiklar/2012/08/dar-svenskan-moter-finskan|nimeke=Där svenskan möter finskan|julkaisu=Språktidningen|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=sv}}</ref> 
{| class="wikitable"
!Kunta
!Asukasluku
(2019)<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tilastokeskus.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?active1=837&year=2020|nimeke=Kuntien avainluvut|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.tilastokeskus.fi|viitattu=2020-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
!Ruotsinkielisten
osuus<ref name=":1" />
|-
|{{Tampereen vaakuna}} [[Tampere]]
|238 140
|0,5% 
|-
|{{Kotkan vaakuna}} [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]
|52 126
|0,9%
|-
|{{Oulun vaakuna}} [[Oulu]]
|205 489
|0,2%
|-
|{{Porin vaakuna}} [[Pori]]
|83 934
|0,5%
|}
Suurin näistä on Tampere, jossa asuu noin 1&nbsp;300 henkilöä, joiden rekisteröity äidinkieli on ruotsi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Johansson, Tim|Otsikko=S:t Karins svenskast i finska Finland|Julkaisu=Hufvudstadsbladet|Ajankohta=6.11.2019|Julkaisija=|www=https://www.pressreader.com/finland/hufvudstadsbladet/20191106/281685436654304|Kieli={{sv}}}}</ref>

== Lähteet ==
<references />
[[Luokka:Sosiolingvistiikka]]