Kevätlinnunsilmä
| Kevätlinnunsilmä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
| Suku: | Linnunsilmät Chrysosplenium |
| Laji: | alternifolium |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chrysosplenium alternifolium |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) on monivuotinen, kosteiden kasvupaikkojen pienikokoinen kevätkasvi.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätlinnunsilmä kasvaa 10–15 cm korkeaksi. Lehdet ovat ruodillisia, muodoltaan munuaismaisia ja ehyt- tai nyhälaitaisia. Aluslehdet ovat 2–3 cm leveitä ja harvakarvaisia. Kukkien tukilehdet ovat hertta- tai tylppätyvisiä. Kukinto on päätteinen huiskilo, jonka ylälehdet ovat tavallisesti kellanvihreitä. Kukat ovat pienikokoisia ja väriltään kellanvihreitä. Kukasta puuttuu teriö. Kukan verhiö on nelilehtinen, lukuun ottamatta keskimmäistä kukkaa, jossa verhiö on viisilehtinen. Kevätlinnunsilmä kukkii Suomessa touko-kesäkuussa.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätlinnunsilmää tavataan Euroopassa Ranskasta, Pohjois-Italiasta ja Pohjois-Balkanilta Isoon-Britanniaan, Fennoskandian keskiosiin ja Länsi- ja Keski-Venäjälle ulottuvalla alueella. Lajin toista alalajia tavataan myös Siperiassa ja Pohjois-Aasiassa.[2] Suomessa kevätlinnunsilmää kasvaa paikoin yleisenä maan etelä- ja keskiosissa Jyväskylän korkeudelle saakka. Satunnaisesti lajia on tavattu Oulun korkeudelle asti.[3]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätlinnunsilmä on kosteitten paikkojen laji. Sitä kasvaa lähteikköjen ympäristössä, puron- ja ojanvarsilla, tihkuisilla jokiahteilla, kosteissa lehdoissa, lehtokorvissa ja järvenrantojen kosteikoissa. Kasvupaikat ovat viljavia, usein savipohjaisia maita. Suomessa laji on harvinaistunut purojen perkauksista, kasvupaikkojen ojituksista ja myös metsänhoidosta.[1][4]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaista käyttöä kevätlinnunsilmälle ei tiedetä olevan, mutta sen avulla on entisaikaan etsitty vesisuonia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi: Kuopion katoava kasvimaailma, s. 144. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio: Kuopion luonnontieteellinen museo, 2002. ISBN 951-842-248-6.
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, s. 229. 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, s. 229. 4. uudistettu paino. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ a b Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Gullpudra (Chrysosplenium alternifolium) (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.11.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Kevätlinnunsilmän (Chrysosplenium alternifolium) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.12.2017.
- ↑ Toim. Renvall, Pertti & Fagerstén, Reino & Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi: Kuopion katoava kasvimaailma, s. 144. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopio: Kuopion luonnontieteellinen museo, 2002. ISBN 951-842-248-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2022: Kevätlinnunsilmän (Chrysosplenium alternifolium) levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium)
- Luontoportti: Kevätlinnunsilmä Chrysosplenium alternifolium
- Pohjolan kasvien pauloissa: Chrysosplenium alternifolium – kevätlinnunsilmä
- Luopioisten kasvisto: Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium)
- Metsiemme lehtokasveja (pdf) (s. 12) UPM-Kymmene. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 16.12.2017. (pdf)
|