Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen toteuttamisesta. Yhteiskuntasitoumuksen valmistelusta vastasi Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ja se julkistettiin vuonna 2013 otsikolla “Suomi, jonka haluamme 2050”. Käytännössä yhteiskuntasitoumus korvasi aiemman kansallisen kestävän kehityksen strategian. Keväällä 2016 yhteiskuntasitoumus päivitettiin yhteensopivaksi YK:n kansainvälisen kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) kanssa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kestävyyden linjaus vuoteen 2050

Visio ja tavoitteet

Yhteiskuntasitoumuksen tulevaisuuden visioksi on tiivistetty “Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”. Vision toteuttamiseksi yhteiskuntasitoumuksessa on määritelty kahdeksan kestävän kehityksen tavoitetta, jotka ovat:

1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin,
2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta,
3. Työtä kestävästi,
4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt,
5. Hiilineutraali yhteiskunta,
6. Resurssiviisas talous,
7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat,
8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko.

Tavoitteet tulisi toteuttaa viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteiden toteutumista seurataan kestävän kehityksen indikaattoreiden avulla. Indikaattorit kuvaavat kansallisella tasolla tapahtuvia muutoksia.

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset

Toimenpidesitoumukset ovat keskeinen keino yhteiskuntasitoumuksessa määriteltyjen kahdeksan tavoitteen toteutukseen. Toimenpidesitoumukset ovat vapaaehtoisia julkisia lupauksia kestävää kehitystä edistävien toimien toteutuksesta. Sitoumuksen voi antaa mikä tahansa toimija, yrityksestä julkishallintoon ja järjestöstä yksittäiseen henkilöön. Toimenpidesitoumuksia antavat tahot määrittelevät sitoumustensa sisällön itse, mutta toimenpiteiden tulee täyttää tietyt ennalta määritellyt kriteerit.

Toimenpidesitoumusten on tarkoitus johtaa 5–10 vuoden aikana toteutettaviin konkreettisiin toimenpiteisiin, toimintatapojen muutoksiin ja innovatiivisiin kokeiluihin, jotka edistävät vähintään yhtä kestävän kehityksen kahdeksasta tavoitteesta.

Sitoumuksen muotoilua ja toteutusta tukee verkkopohjainen työkalu, jonka kautta annetut sitoumukset ovat avoimesti nähtävillä. Kestävän kehityksen toimikunta ja sen pääsihteeristö edistävät yhteiskuntasitoumuksen toteutumista keräämällä tietoa sitoumuksista, tuomalla toimijoita yhteen, viestimällä tuloksista ja kannustamalla toimijoita yhteistyöhön.

Ensimmäiset toimenpidesitoumukset julkaistiin vuonna 2014 ja vuoden 2017 toukokuussa niiden määrä oli yli 600.

Esimerkkejä toimenpidesitoumuksista

Toimenpidesitoumuksia ovat tehneet eri tyyppiset organisaatiot, kuten pienyritykset, kansainvälisesti toimivat suuret yritykset, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset ja yksittäiset ihmiset. Esimerkkejä toimenpidesitoumuksista:

• Vuoden 2016 vaikuttavimmaksi sitoumukseksi valittu Vantaan kaupungin ja seurakuntien hanke Yhteinen pöytä, jossa uudenlaisen hävikkiruoan logistiikkapalvelun avulla otetaan talteen viikoittain 35 000 kg hävikkiruokaa ja autetaan viittä tuhatta ruoka-avun tarvitsijaa.
• Vuoden 2015 vaikuttavin sitoumus oli Espoon kaupungin sitoumus. Espoo oli ensimmäinen toimenpidesitoumuksen antanut kaupunki. Espoo on kannustanut yli 80 kaupungin organisaatioon liittyvää tahoa antamaan oman sitoumuksensa.

Katso myös

• Agenda 21:n toteuttaminen Suomessa