Keskustelu luokasta:Rukoushuoneet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luokan rajaus: kristinusko vai muutkin uskonnot?[muokkaa wikitekstiä]

Luokan rajaus ei ole nyt ihan onnistunut: se on merkitty kristinuskon alaluokaksi, mutta ainoa listattu rukoushuone Suomen ulkopuolelta on juutalainen Abudarhamin synagoga. Jottan tarttis tehrä. --Silvonen (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 08.26 (EET)

Suomestakin on nyt luokassa muuta uskontoa kuin kristinuskoa edustava alaluokka (tosin toistaiseksi tyhjä) ja luokan luokka:rukoushuoneet yläluokkana on nyt Luokka:Kristilliset rakennukset. Jos luokkittelu on muuten oikein, niin jotakin tarkentavaa luokittelua pitäisi tehdä. @Kirkhakkinen: jos osaat muodostaa käsityksen miten tulisi selvimmin luokitella. Tarve luokalle Luokka:Kristilliset rukoushuoneet ilmeisesti seuraisi siitä, jos muissakin uskonnoissa on käytössä nimitys rukoushuone, eli jos siis luokittelu niiden osalta on nyt nimitysten käytön puolesta oikea.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)
Voin palata tähän myöhemmin, mutta sen ainakin huomasin, että islamissa käytetään termiä rukoushuone, joka ei ainakaan välttämättä ole sama kuin moskeija. (Näin kirjoituksia, joissa sama paikka on välillä moskeija, välillä rukoushuone, mutta näistä kahtena eri asiana ainakin täältä: https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190272/urn_nbn_fi_uef-20190272.pdf Osiosta 3.1. Mikä on moskeija: Allievi (2010, 15–18) luokittelee moskeijat kolmeen pääkategoriaan – islamilaiset keskukset, varsinaiset moskeijat ja rukoushuoneet. Islamilaiset keskukset ovat määrällisesti vähäinen, mutta merkittävä osa Euroopan moskeijoita. Lähinnä suurimpiin kaupunkeihin pystytetyt islamilaiset keskukset ovat kookkaita rakennuksia, jotka sisältävät rukoustilojen ohella erillisiä tiloja muun muassa kulttuuri-, opetus- ja konferenssikäyttöön. Moskeijoille tyypilliset arkkitehtuuriset elementit ja näkyvät uskonnolliset symbolit ovat tyypillinen ja keskeinen osa näitä näyttäviä islamilaisia keskuksia, joista valtaosa on rakennettu ulkopuolisen rahoituksen turvin. Monissa tapauksissa ulkopuolisena rahoittajana on toiminut saudijohtoinen Muslim World League, joka on yksi lukuisista islamilaisia päämääriä Euroopassa ajavista kansainvälisistä järjestöistä (ks. Juntunen 2008, 38).
Toiseen kategoriaan kuuluvat moskeijat voivat olla joko varta vasten uskonnolliseen käyttöön rakennettuja virallisia moskeijoita tai vaihtoehtoisesti vanhoista rakennuksista modifioituja moskeijoita. Varta vasten uskonnolliseen käyttöön rakennetut moskeijat erottuvat katukuvasta minareettien ja kupolikattojen kaltaisten näkyvien arkkitehtuuristen ja uskonnollisten elementtien ansiosta. (Allievi 2010, 16.) Vanhoista kiinteistöistä ja rakennuksista modifioitujen moskeijoiden joukosta löytyy puolestaan varsin kirjava joukko erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoituksen muuntamiseksi tehdyt toimenpiteet voivat poiketa toisistaan ja olla hyvin eritasoisia. Alkuperäisen rakennusten muuttaminen moskeijakäyttöön on joissain tapauksissa ollut mahdollista toteuttaa vain hyvin minimaalisin muutoksin. Toisissa tapauksissa rakennuksen aikaisempi käyttötarkoitus ei ole enää tunnistettavissa sille tehtyjen mittavien muutostöiden ansiosta (Saleem 2013, 188).
Kolmas ja samalla ylivoimaisesti yleisin kategoria Euroopassa ja sen kaupungeissa on pienet ja vaatimattomat islamilaiset rukoustilat eli rukoushuoneet. Rukoushuoneet sijaitsevat tyypillisesti alun perin muihin käyttötarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa, kuten teollisuusrakennuksissa, entisissä liikehuoneistoissa tai varasto- ja kellaritiloissa. Rukoushuoneiden pääasiallinen tarkoitus on nimensä mukaisesti toimia muslimien yhteisenä rukoustilana, mutta niitä voidaan käyttää myös muunlaiseen pienimuotoiseen toimintaan, kuten koraanikoulun järjestämiseen. Rukoushuoneet ovat periaatteessa avoimia kaikille muslimeille, mutta joukossa on myös runsaasti tietyille etnisille ja kielellisille ryhmille sekä rajatuille uskonnollisille vähemmistöille suunnattuja rukoushuoneita. Tällaisissa tapauksissa etninen tausta, kieli tai tiettyyn vähemmistöryhmään kuuluminen mahdollistavat tai rajoittavat nimenomaisen rukoushuoneen toimintaan osallistumista, jolloin voidaan puhua puolijulkisista tai suljetuista rukoustiloista. (Allievi 2010, 16–17.))--Kirkhakkinen (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 23.54 (EET)