Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta/Ehdokkaat 2015

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jukka Wallin lienee väärässä kohdassa, hän ei suinkaan ole aakkosjärjestyksessä viimeinen.--85.76.65.45 17. syyskuuta 2015 kello 22.01 (EEST)[vastaa]

Niin, no sukunimen mukaan aakkostettaessa voisi olla, mutta viime vuonnakin vuonna 2010 Jukka Kolppanen oli aakkostettu käyttäjätunnuksen alkukirjaimen mukaisesti J:n kohdalle ennen Kallernaa, joten muutetaan nyt sitten aakkostus toimimaan samalla periaatteella. –Ejs-80 17. syyskuuta 2015 kello 22.09 (EEST) EDIT: Viime vuonna Kolppanen olisi näköjään mennyt samaan kohtaan kummalla aakkostusperiaatteella hyvänsä, joten muutin vertailukohtana olevaa vuotta. –Ejs-80 17. syyskuuta 2015 kello 22.48 (EEST)[vastaa]

Yleistä pohdintaa[muokkaa wikitekstiä]

Laitan tämän tähän, koska tämä on sen projektisivun keskustelusivu, jossa ovat ehdokkaille tänä vuonna esitetyt kysymykset. Katson jos tämän perusteella pystyisin muotoilemaan tarkentavia lisäkysymyksiä vai tuliko kaikki jo kysytyksi tähänastissa kysymyksissä.

Ehdokkaille esitetyt kysymykset olivat sen verran mielenkiintoisia, että niistä voi olla hyvä keskustella laajemminkin, so. myös muitten kuin ehdokkaiden toimesta.

Oma näkemykseni on sama, jota monet ehdokkaatkin kannattivat, eli että varalla välityslautakunta on syytä olla olemassa. Valintamenettelyn keventämisessä taas ainakaan kauden pidentäminen ei ole hyvä. Jos jotain muutettaisiin, niin ensimmäisenä voisi nousta esiin jäsenmäärän vähentäminen esim. kahdeksaan. Suurehko jäsenmäärä 10 perustuu arvatenkin siihen, että kun jäsenillä on muita sitoumuksia, niin jokainen ei välttämättä aina pääse osallistumaan käsittelyyn tiettynä ajankohtana kun jokin asia tulee käsiteltäväksi, mutta ehkä kuitenkin 8 ajaisi vielä tämän saman. Kausien pidentämistä taas en kannattaisi ja sitä taisi ainakin osa ehdokkaista myös pitää huonona. Sen sijaan kun ehdokkaita on vähän, jäsenmäärän lasku 8:aan vankentaisi samalla varajäsenpohjaa, joka nyt on aivan liian kapea. Tosin tämä on vain hätälääkitys, ja kaiken kaikkiaan olisi hyvä jos ehdokkaiksi olisi suostuttu enemmän (tähän olen itsekin osaltani syypää, kun en ole aiempina vuosina suostunut). Nyt kun ehdokkaita on hyvin vähän, suostumuksiakin tulee vähän, kun on olemassa todellinen mahdollisuus että nakki voi paukahtaa, ja tästä näyttää tulleen itseään ruokkiva kierre. Toisaalta kieltäytymiset ovat ymmärrettäviäkin, koska on vaikea taata, että tiettynä ajan hetkenä varmasti olisi käytettävissä. Kuitenkin lautakunnan nykyinen laajuus (10) antaa tähän suuren liikkumavaran ja vaikka jäsenmäärää laskettaisiin kahdeksaan, niin liikumavaraa olisi vielä silloinkin. Joka tapauksessa välityslautakunta on hyvä olemassa koska silloin kun sitä tarvitaan, sen merkitys ja sen tuottama hyöty voi olla suuri. --Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 09.56 (EEST)[vastaa]

Itsekään en välttämättä pidä kausien pidentämistä toimivana ratkaisuna jo senkin vuoksi, että aiempaa pidempiin kolmen tai jopa neljän vuoden pesteihin voisi olla entistä hankalampaa saada ehdokkaita. Lisäksi kuten ehdokkaiden vastauksissa tuli jo esille, riski siihen, että suuri osa välityslautakuntaa ehtii lopettaa Wikipedian muokkaamiseen kokonaan, kasvaa, jos kaudet ovat kovin pitkiä. Seeggen ehdotus, jonka mukaan kaikki jäsenet valittaisiin joka toinen vuosi kahdeksi vuodeksi, toisi mahdollisen jatkuvuusongelman (teoriassa silloin voisi tulla vastaan tilanne, jossa VLK:n uudessa kokoonpanossa ei olisi mukana yhtään siinä aiemmin mukana ollutta jäsentä) ohella sen haasteen, että jäseniä valittaisiin yhtenä vuonna aiempaan nähden kaksinkertainen määrä, jolloin ehdokkaitakin tarvittaisiin kerralla selkeästi enemmän kuin aiemmin, mikä tuntuu nykytilanteen valossa haasteelliselta. Siinä vaihtoehdossa pitäisi myös joko jatkaa tai lyhentää viiden jäsenen kautta yhdellä vuodella ennen ensimmäistä uuden valintamenettelyn mukaista äänestystä. Sitten jos mietitään erikseen välityslautakunnan jäsenten kokonaismäärää, se on hyvä pitää tarpeeksi suurena, jotta riittävän moni toisiaan täydentävä ja asiaa eri vinkkelistä tarkasteleva näkökulma pääsee käsittelyissä esille. Toisaalta jäsenten määrä on hyvä pitää sen verran pienenä, että konsensus on helpompi saavuttaa kuin vaikkapa kommenttipyynnössä. Nämä seikat huomioiden kymmenen tuntuu lukumääränä hyvältä. En kuitenkaan vastusta kahdeksaan vähentämistäkään, jos lautakunta halutaan säilyttää mutta muutokset koetaan tarpeellisina. Kahdeksan voisi vielä riittää ja silloin nykyisen kaltaisissa tilanteissa, joissa ehdokkaita on vähän, olisi käyttäjien antamilla äänillä enemmän painoarvoa. –Ejs-80 21. syyskuuta 2015 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
Yksi aihetta sivuava kysymys muuten esitettiin viime vuonna enwikissä Arbitration Committee -ehdokkaille (siellähän ArbComin jäseniä on enemmän kuin meillä VLK:ssa ja tapauksiakin käsitellään koko ajan, mutta ko. kysymyksen kohdalla mainittiin sikäläisiin ArbCom-tapauksiin liittyen: ”it has been suggested that they should, in general, be heard by 5 or 7 of the active arbitrators"; tarkkaan ottaen kyseessä on siis se, kuinka moni jäsen käsittelyyn osallistuu): Euryalusin vastauksia, käyttäjän Salvio giuliano vastauksia, jne.Ejs-80 21. syyskuuta 2015 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
Bongasin viime vuonna enwikin ArbComiin valitun Guerilleron kommenteista mielenkiintoisen ajatuksen: ”I could see how the 7 people hearing a case could quickly turn into 4 people hearing a case.” Helposti voi tulla eteen tilanne, jossa tapausta pääasiassa käsittelee pienempi määrä henkilöitä kuin miltä ulospäin näyttää. Huomasin tuon pitävän ajoittain paikkansa, kun lautakunnalla vielä oli tekemistä: jäsenten mahdollisuudet ottaa osaa asiaa käsittelyyn erosivat henkilökohtaisten kiireiden sun muiden syiden takia ja esimerkiksi joku, joka ei pystynyt olemaan tietyn jutun käsittelyssä hirveän tiiviisti läsnä, saattoi seuraavalla kerralla viedä asiaa aivan oleellisella tavalla eteenpäin. Vaikka siis ratkaisu periaatteessa päätetään ja lopulta siunataan yhdessä, toiset osallistuvat asian käsittelyyn tiiviimmin ja toiset vähemmän tiiviisti, ja kymmenestä jäsenestä on sekin etu, että niitä enemmän osallistumaan kykeneviä on todennäköisesti suurempi joukko kuin vaikkapa kuuden tai kahdeksan jäsenen kokoonpanossa. –Ejs-80 21. syyskuuta 2015 kello 12.49 (EEST)[vastaa]
Tuo kokemus voi olla vahva argumentti Status quon puolesta. Joka tapauksessa ehdokkaita pitäisi olla enemmän, ja hyöty jäsenmäärän pienentämisestä voi ehkä sittenkin olla enemmän riski kuin parannus.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 13.17 (EEST)[vastaa]
En oikein näe, että ehdokkaaksi tulee jatkossakaan ryntäystä, koska VLK toimii niin harvoin, ettei se ole useimmille käyttäjille tuttu. Miten/miksi hakea johonkin tehtävään, mistä ei oikein ole käsitystä? Toisaalta jos kausia pidennettäisiin ja porukkaa katoaisi, niin tarvittaessa voisi ehkä järjestää myös täytevaaleja? Henkilökohtaisesti koen, että kaikenlainen vaalien ynnä muun byrokratian parissa puuhastelu vie aikaa muilta tehtäviltä (esim. Wikipedian sisällön kehittäminen) eikä senkään vuoksi löydy välttämättä halukkuutta lautakunnan kaltaisiin tehtäviin. --Hermis (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 13.28 (EEST)[vastaa]
Vaali on pieni vaiva siihen hyötyyn nähden, että on tarvittaessa valmis mekanismi olemassa. Kauden pidennys ei näin labiilissa hommassa ole hyvä, samalla kun nykyinen kauden pituus ja vuorottelu ja varajäsenyydet luovat kumminkin tarvittavaa jatkuvuutta. Helpointa (so. vähin riesa) on ehkä sittenkin jatkaa nykyiseen malliin.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 13.39 (EEST)[vastaa]
Jep, ehdokkaita olisi hyvä saada jatkossa enemmän. Yksi seikka, mikä myötävaikuttaa pieneen ehdokasmäärään päätymiseen, on se, että nykyään meillä aika harvoin ehdotetaan ketään mihinkään tehtävään, oli kyseessä sitten ylläpitäjyys tai VLK-jäsenyys. Silloin on luonnollista, että kun suhteellisen suuri määrä ehdokkaita pitäisi saada kerättyä kokoon yhdellä kertaa, tulee ongelmia. Nytkin ainoat VLK-ehdokkaita kyselleet olivat ilmeisesti minä ja Zache, elleivät muut sitten tiedustelleet asiaa Wikipedian ulkopuolella. Tietysti sekin vaikuttaa, että yhä useampi käyttäjä on jossain vaiheessa ollut VLK:n jäsenenä ja päättänyt, ettei enää halua pyrkiä samaan tehtävään. –Ejs-80 21. syyskuuta 2015 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Jep. Tämä vaikuttaa. Samoin kuin vaikutta se, varsinkin ylläpitäjyyteen, että yhteisö käytännössä edellyttää viiden kuuden vuoden aktiivista jäsenyyttä, ja sellaisia on vähemmän ennen pitkää. Samoin edelleenkin itsensä ehdottamisessa on stigma, jota ei selkeästi saada mitenkään pois. En usko, että minä henkilökohtaisesti välttämättä keräisin yhtään enempää ääniä vaikka olisinkin jonkun muun kuin itseni ehdottama, koska olen kiistanalainen hahmo. Mutta aivan selkeästi on nähtävissä, että moni muu on menettänyt ratkaiseviakin ääniä siksi, että on kehdannut itse ehdottaa itseään eikä vain odottanut nöyrästi, että joku muu ehkä huomaisi kiinnostuksen joskus. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2015 kello 14.04 (EEST)[vastaa]