Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta/Äänestys 2007

Eikö tästä olisi pitänyt jättää pois ne jotka eivät suostu, kuten Ap4k ja Anchjo? --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 12.19 (UTC)

Olisi. --Joonasl (kerro) 17. syyskuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

Hups. Korjataan. — Japsu 17. syyskuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

Kyllää, mutta kuten keskustelussa ehdotin, myös myöhemmässä vaiheessa voisi tulla mukaan[1]. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 12.24 (UTC)

Äänestetäänkö max kymmentä per äänestäjä?

En äkkiä löytänyt selkeää ohjetta, että montaako voi äänestää, joten pidän luontevana, että itse kukin äänestäjä voi äänestää maksimissaan kymmentä ehdokasta (koska kymmenen on lautakunnan määrä), mutta että varmaan harvempiakin voi äänestää? Tästä ei ole ohjeessa vielä mittään.Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

Käsitin aikaisemmista keskusteluista että kukin äänioikeutettu voisi äänestää ei ketään – kaikkia, ihan oman maun mukaan. Itse päätin että äänestän vain viittä (joka siis on ensimmäisessä äänestyksessä valittavien jäsenten lukumäärä). --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Ei, kun 10: "Ensimmäisen vaalin viisi eniten ääniä saanutta on toimessa kaksi vuotta, viisi seuraavaa vuoden. Muissa vaaleissa välityslautakuntaan valitaan jäseniksi viisi eniten ääniä saanutta." --Joonasl (kerro) 17. syyskuuta 2007 kello 12.45 (UTC)

Kah, nyt kun luen tuon uudemman kerran, ymmärrän sen jopa oikein. Pitääkin käydä laittamassa toiset viisi ääntä vielä :) Mutta käsitinkö sen suhteen oikein että voi äänestää vaikka kaikkia jos siltä tuntuu? --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

Kyllä käsitit, voi äänestää vaikka kaikkia. --Ekeb 17. syyskuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Ehdokkaiden järjestys

Eikö ehdokkaat olisi luontevinta asettaa sivulla joko aakkosjärjestykseen tai sitten satunnaisjärjestykseen? Nyt järjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä käyttäjiä asetettiin ehdolle ehdokasasettelussa. –Dilaudid • κ, μ • 17. syyskuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

Eikös se ole aika satunnainen järjestys? Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Ei minusta. Eihän eduskuntavaaleissakaan ehdokasnumeroita jaeta sen perusteella, kuka ensin ilmoittautuu ehdolle. Erillisen ehdokasasetteluajan koko tarkoitus on asettaa halukkaat mahdollisimman tasaisesti samalle viivalle. Mun näppituntuma on, että sivun alussa olevia vaihtoehtoja äänestetään keskimäärin enemmän kuin alempana sivulla olevia. Reiluinta olisi arpoa järjestys, mutta koska aakkosjärjestys on selkeä, se myös kävisi päinsä. –Dilaudid • κ, μ • 17. syyskuuta 2007 kello 22.00 (UTC)

Olen samaa mieltä Dilaudidin kanssa. Sitä paitsi aakkosjärjestys helpottaisi äänestämistä, halutut ehdokkaat olisi helpompi löytää. --Riisipuuro 17. syyskuuta 2007 kello 22.05 (UTC)--

Kun tulee tasatilanne...

Onko kukaan miettinyt mitä tulee tehdä kun tulee tasatilanne (esim. kaksi ehdokasta saa 49 ääntä, neljä ehdokasta saa 47 ääntä, yksi ehdokas 44 ääntä, kaksi ehdokasta 39 ääntä ja kolme ehdokasta 33 ääntä)? Ketkä saa viettää lautakunnassa ja kuinka kauan? Listahan on tällöin

1. A (49)

1. B (49)

3. C (47)

3. D (47)

3. E (47)

3. F (47)

7. G (44)

8. H (39)

8. I (39)

10. J (33)

10. K (33)

10. L (33)

--Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Ehdotan, että mikäli tasatilanne tulee (se voi tulla esim. viiden eniten ääniä saaneen osalta ja sitten "häntäpäässä" tässä ensimmäisessä vaalissa), katsotaan yksinkertaisesti käyttäjän muokkausmäärää - ts. silloin valitaan kokeneempi käyttäjä noista muuten tasaveroisista. Tästä käytännöstä pitäisi ehkäpä kuitenkin keskustella, tarvittaessa äänestää. Muita vaihtoehtoja olisi tietty uusintaäänestys (joka menee hieman byrokraattiseksi, mielestäni), tai jollakin tietokoneavusteisella järjestelmällä näkyvillä suoritettu random-arvonta (jollainen pitäisi kehittää). Näistä mielestäni yksinkertaisin olisi antaa kokemuksen puhua tasatilanteessa.Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

Miten olisi jos tulee tasatilanne, niin arvotaan vain kuka tasoin mennestä pääsee nyt lautakuntaan, ja loput joilla on saman verran ääniä saaneet pääsee automaattisesti seuraavissa vaaleissa valituksi.. --kallerna™ 17. syyskuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Mitä jos seuraavalla kerralla joku joka saa enemmän ääniä kuin automaattisesti valittu sai aiemmin jää valitsematta? --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Nyt ei voi äänestää vielä seuraavissa vaaleissa. Mahdoton vaihtoehto. Täsmällisemmin sanottuna se ei ole ongelma, koska viisi valitaan kahdeksi kaudeksi nyt ja sillä selvä. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Muokkaukset ovat eriarvoisia, ja toisaalta ylläpitäjien toimet ei näy muokkausten määrässä. Olisiko tunnuksen ikä (ns. Wikipediavanhemmuus) parempi? Ainakin yksinkertaisempi. Arvonta on myös kannatettava. --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Tunnuksen ikä olisi kyllä selkeäpiirteisempi, joo, eli sitä kannatan minäkin - koska kaikki ehdolle asetetut ovat olleet kuitenkin aktiivisia riittävästi. Mikäli arvontaan mennään, niin yksi vaali kerrallaan, koska kukaan ei tiedä taas, mitä vuosi eteenpäin tapahtuu yhteisössä.Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Tämä voisi olla hyvä vaihtoehto. Tosin veikkaan että saamme äänestää tästäkin kunhan joku vain keksii että tästä(kin) pitää äänestää... --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 13.53 (UTC)

Tämäkin olis pitänyt sopia ennen kuin äänestys alkaa, mutta ennemmin tunnuksen ikä kuin muokkausmäärä. Muokkausmäärä on kuitenkin suhteellinen käsite, kuten on todettu keskusteluissa äänioikeudesta. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Juh, muokkauksia on erilaisia. Yksi tekee artikkelin koneellaan ja lyttää tänne 20 kt kerralla kun toinen kuluttaa samaan sata muokkausta. Se ei käy. Randomizeen meillä on Wikipediassa komento, mutta arvonnan suorittaminen wiki-ympäristössä on hankalaa... Se ei käy. Tunnuksen ikä taas on tähän mennessä huonoin ehdotus lukuun ottamatta muita ehdotettuja. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 17.11 (UTC)

Kuten counter-sivut sen nasevasti sanoo, muokkausmäärä on vain tie, eikä ketään pidä tuomita kuljetun matkan pituuteen perustuen. Randomizing kuulostaa niin ikään kököltä ratkaisulta, ja uusintakierros byrokraattiselta (mutta tähän mennessä ainoalta vaihtoehdolta vaikka itse en siitä pidäkään). --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Ystävät kalliit, taas vikisen tuon fransujen Wikipedian tavasta. Siellä on senioriteetti käytössä, eli kahden saman äänimäärän ratkaiseen käyttäjien nikin luomisen hetki on ratkaaiseva. Minusta tuo on luonnollisia tapa, ja samaa ovat esittäneet jo Herriv ja Höyhens - ainakin. Tosin Kahkonen asiaa vastustaa, mutta miten olisi oikea ikä? Sitten vaarit taas jyräisivät muut, siis en ainakaan sitä kannata. Pohiskelee ja ehdottaa --Alexius Manfelt 17. syyskuuta 2007 kello 18.35 (UTC)

Minähän kehun sitä :-) Lainasin vain Tsöötsiliä[2], ilmeisen epäonnistuneesti. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 18.41 (UTC)

Uusintaäänestys tai tunnuksen ikä kelpaavat minulle molemmat, mutta arvon äänestäjäthän varmasti viime metreillä tarkastavat tilanteen ja panevat likoon yhden äänen lisää mieluisammalle vaihtoehdolle. Eittämättä äänestyskäytäntö on tässä mielessä ensimmäisen vaalin suhteen epätäydellinen, kun ehdokkaat jaetaan neljään luokkaan: kahden kauden jäsenet, yhden kauden jäsenet, varajäsenet ja valitsematta jääneet. Näin ollen tasatilanteen todennäköisyys on turhan suuri. -- Piisamson 17. syyskuuta 2007 kello 18.46 (UTC)

Mitä haittaa on jos lautakuntaan tulisi 11 jäsentä? Jos tällainen tasatilanne tulee niin otetaan kummatkin ehdokkaat mukaan. -- Jniemenmaa 17. syyskuuta 2007 kello 18.43 (UTC)

Ainut että antamassani kauhuskenaariossa kahdeksi vuodeksi valittuja tulisi 6 kappaletta ja yhdeksi vuodeksi 6 kappaletta (eli 12 jäsentä). Kun vuosi olisi kulunut, valittujen määrä tippuisi 11 ja kahden vuoden kuluttua 10 valittuun. Entä jos jaetulle 10-sijalle nousisi sanotaanko vaikka 6 henkilöä (joka ei sinänsä olisi edes mahdottomuus fiwikin kokoisessa, melko pienessä yhteisössä). Olisiko tällöin valittujen määrä 15 henkilöä? --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 19.12 (UTC)

Toi Agonyn kauhuskenaario voi oikeasti toteutua, koska äänestäjiä on vähän. Mielestäni äänestyksen alettua ei voi kuitenkaan enää muuttaa valittavien määrää. Uusintaäänestys on tietenkin mahdollinen mutta vain rajatapausten kanssa. Ei panna koko palapeliä sekaisin. Todellinen kauhuskenaario olisi että kaikki ehdokkaat saisivat saman äänimäärän. Mutta kaiketi nickin luomisjärjestys on edelleen varteenotettava vaikka tympeähkö tapa selviytyä tästä kerralla. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 19.29 (UTC)

Voisin vängätä siitä että tuo 10 on vain hatusta vedetty numero ja että 15 voisi hyvinkin olla lautakunnalle ideaalinen koko, mutta hällä väliä. Ehdotan että käytämme tällaisessa tilanteessa arpaa. Jotta ei tulisi vilppiä niin hommaamme Jimbon tai vaikka jonkun stewardin hoitamaan itse arpomisen... :) -- Jniemenmaa 18. syyskuuta 2007 kello 06.19 (UTC)

Arpa on hyvä ratkaisu. Meta-wikissa voi varmaankin pyytää jotain ulkopuolista stewardia heittämään kotonaan kolikkoa. --Joonasl (kerro) 18. syyskuuta 2007 kello 06.23 (UTC)

Miten käynekin varajäsenten järjestys pitää myös arpoa jos tulee tasatilanne. --Höyhens 21. syyskuuta 2007 kello 17.35 (UTC)

Yritän äänestää lopussa niin ettei tule tasatilannetta :) --kallerna™ 26. syyskuuta 2007 kello 19.28 (UTC)

Jos itse teen samoin :) niin mihin kellon aikaan äänestys päättyy? 1.10 klo 24.00? --Wipu 27. syyskuuta 2007 kello 06.37 (UTC)

Taisi Japsu laittaa äänestyksen pystyyn 17. syyskuuta 2007 kello 15:02:22. Eli, eiköhän tuon äänestyksen pitäisi päättyä juuri ensimmäinen lokakuuta 15:02?. --Alexius Manfelt 27. syyskuuta 2007 kello 07.03 (UTC)

Jos mennään tarkasti, niin juuri näin. Ei tarvitse yöllä koikkelehtia päättämässä äänestystä. -tKahkonen 27. syyskuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Siellä on näköjään sitten varajäsenten kohdalla tasapeliä. Mitä tehdään? --Höyhens 1. lokakuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Ei kai tossa mitään ongelmaa kun just sopivasti on kaikki varajäsenet samassa pistetilanteessa. --kallerna™ 1. lokakuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Ensimmäinen varajäsenten välinen tasatilanne on vasta viidennen ja kuudennen kohdalla. Hankala kuvitella, että tämän vuoden aikana eroaisi noin monta jäsentä. Jospa arvottaisiin vasta kun sellainen tilanne on näköpiirissä? -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Kun kyse on varajäsenistä, voisimme joustaa säännöistä ja valita kuusi varajäsentä. Järjestys täytyy tietysti silloinkin arpoa. -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 13.25 (UTC)

"Ensimmäisen vaalin viisi eniten ääniä saanutta on toimessa kaksi vuotta, viisi seuraavaa vuoden. Muissa vaaleissa välityslautakuntaan valitaan jäseniksi viisi eniten ääniä saanutta. Seuraavaksi eniten ääniä saaneet toimivat lautakunnan varajäseninä suosituimmuusjärjestyksessä. Mikäli joku välityslautakunnan jäsen haluaa erota tehtävästään toimikauden aikana, nousee varajäsen hänen tilalleen." Tässä siis ensimmäinen varajäsen on Joonasl. Jos joku varsinaisista jäsenistä eroaa, nousee Joonasl hänen tilalleen. Jos joku toinenkin eroaa, nousee tilalle Tve4. Ja niin edelleen. Vasta kun viides eroaa, joudutaan arpomaan nouseeko tilalle Kallerna vai Tero Vilkesalo. En oikein usko, että viisi ehtii erota ennen kuin vuoden päästä on uusi vaali. -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 13.32 (UTC)

Niin erittäin todennäköisesti noin ei tapahtu, mutta mikäli tapahtuu, minä olen kai se seuraava varajäsen, kun kerran sain nopeammin 16 ääntä täyteen..? --kallerna™ 1. lokakuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Voisihan sen noinkin katsoa mutta minusta tässä kilpajuoksussa kaikki tulivat maaliin klo 15.02 tänään :-). Tunnuksen luontijärjestyskin oli yksi ehdotus, helppo mutta jotenkin vierastettava (kuinka pidempään muokannut olisi parempi kun ääniä oli kuitenkin tasamäärä?). Arpa on hankalampi, koska joudutaan turvautumaan Jimboon tai johonkin stewardiin, mutta tasapuolisempi. -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Siis varajäseniähän voidaan joutua käyttämään tilapäisestikin jääviys- ja poissaolosyistä. --Höyhens 1. lokakuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Ja silloin varsinaisia jäseniä täytyy olla estyneenä vähintään viisi. Käytäntösivulla sanotaan: ”[Kahkosen alla lainaama kohta]”. –Ejs-80 1. lokakuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Käytännössä mainitaan: "Lautakunnassa tulee olla läsnä olevia jäseniä vähintään kuusi. Jos estyneenä (passiivinen, jäävätty tai poissa) on enemmän kuin neljä jäsentä, otetaan järjestyksessä olevia varajäseniä järjestyksessä mukaan niin monta, että paikalla olevia jäseniä on kuusi." Tätähän voi muuttaakin, jos ei kuulosta hyvältä. Keskustelua käytiin aiemminkin. -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Ai niin, saako ehdokkaat äänestää

Tämähän koskee tavallaan myös ehdokkaita itseään. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Hmm, aika monet ainakin on äänestänyt.. Mutta olisi se nyt aika tyhmää jossei saisi, kun ehdokkaita on kuitenkin reilu 20 ja wikipediassa aktiivisia käyttäjiä ~60.. --kallerna™ 17. syyskuuta 2007 kello 15.51 (UTC)

Samaa mieltä. Siliamaav 17. syyskuuta 2007 kello 15.52 (UTC)

Ilman muuta saavat - vieläpä pitäisi laskea jokaisen ehdokkaaksi asettautuneen automaattisesti äänestävän itseään, kuten suljetussakin äänestyksessä voi tehdä. Tosinhan, mikäli kukaan ei äänestä eksplisiittisesti itseään, niin sitä omaa ääntä ei tarvitse laskea :-).Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Annetaan olla niin, että ei lisätä automaattisesti mitään ääniä vaan jos kantti kestää, saa äänestää ketä vain, itseäänkin. Kaikki lasketaan. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Ei saa äänestää. Koskee käyttäjiä itseään. --Zxc 17. syyskuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta#Äänestäminen oli hyvin lyhyt keskustelu, jossa ei oikein päästy mihinkään. "Jos äänestys koskee jotain tiettyä henkilöä/henkilöitä, kyseinen henkilö itse ei voi äänestää äänestyksessä" on tosiaan ollut periaatteena, joten pyörränpä sanani. Itseään ei minusta tässäkään saa äänestää. Mutta minusta tuo periaate ei mitenkään estä sitä, että äänestäisi muita ehdolla olevia. (eli ei mitään eroa nykyiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei kuitenkaan äänestä itseään :-D) -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 18.53 (UTC)

Minusta ei saisi äänestää ketään jos on ehdokkaana. Hylätäänkö nyt kaikki ehdokkaiden antamat äänet? Wikipedian käytännöistä: Jos äänestys koskee jotain tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi äänestää äänestyksessä.. Äänestys koskee kaikkia ehdolla olevia eli he eivät saa osallistua. --Zxc 17. syyskuuta 2007 kello 20.04 (UTC)

Mutta ehdokkaat voinevat keskustella tästä periaatteesta. Jos tästäkin tulee äänestys, ehdokkaat olisi ehkä jäävättävä tässäkin. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

Saanen sanoa sanasen minäkin? Ensiksi minusta kaikki saavat äänestää, siis myös ehdokkaat ja he saavat äänestää kaikkia, kuten itseään. Näin on vaaleissa yleensä tapana. Itse on tosin äänestä, sillä minun on vaikea valita tuosta joukosta, sillä he ovat kaikki itseäni fiksumpia ja osaavampia, miten voisin edes ajatella mahdollisten työtovereideni valintaa tai pistää heitä johonkin järjestykseen. Minusta kansan tulee saada päättää, niin on aina hyvä. Veikko Vennamo sen jo sanoi "kyllä kansa tietää", niin ja se osaa! --Alexius Manfelt 17. syyskuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Samaa mieltä. Yleisesti ottaen henkilövaaleissa ehdokkaat saavat äänestää ja myös itseään. Henkilöön kohdustuvissa päätöksissä ei yleisesti käsittääkseni saa olla mukana muuta kuin lausunnon antajana. En oikein keksi perusteita miksei saisi äänestää? --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

Minusta Zxc:n kanta on ymmärrettävä, tämähän on kaikkia ehdokkaita koskeva vaali ja sillä on merkitystä tuleeko valituksi välityslautakuntaan. Mutta vaalitapa tekee sen, että ellei kukaan itseään äänestä voi vain heikentää mahdollisuuksiaan äänestämällä eli tämä on verrattavissa tilanteeseen jossa esim. ylläpitäjyyysäänestyksessä joku äänestää itseään vastaan. Alexius - minusta kaikki ehdokkaat ovat tällä kertaa kelvollisia, mutta jos äänestäisi kaikkia ei vaikuttaisi lautakunnan kokoonpanoon vähääkään t. --Höyhens 17. syyskuuta 2007 kello 20.58 (UTC)

Minusta ei ole mitään järkeä että 22 Wikipedian aktiivisemmasta päästä olevaa käyttäjää jäävätään koko äänestyksestä. Ehdokkaat voidaan jäävätä korkeintaan itseään koskevasta äänestyksestä, mutta siihenkään en näe tarvetta. -- Piisamson 17. syyskuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Minusta tuo esiin nostetun kirjaimen henki toteutuu parhaiten siten, että ehdokkaiden mahdollisesti itselleen antamaa ääntä ei lasketa. Siten voidaan olettaa, että kukin ehdokas olisi äänestänyt itseään, ja sillä sipuli. Muita toki saavat hekin äänestää yhdellä äänellä per ehdokas niin kuin sielu sietää.Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Eihän tämmöiseen kannata edes lähteä ehdolle jos se tarkoittaa ettei saa äänestää. :) –Dilaudid • κ, μ • 17. syyskuuta 2007 kello 22.03 (UTC)

Toisin kuin muissa äänestyksissä, tässä valitaan edustuksellinen kymmenikkö, joka joissain tilanteissa käyttää koko käyttäjäkunnan ääntä. Lisäksi kymmenikkö valitaan määräajaksi. Nimenomaan tällaiset ehdot täyttävissä vaaleissa ehdokkaat saavat oikeassa maailmassa aina äänestää. Olemmeko me osa oikeaa maailmaa? Samulili 18. syyskuuta 2007 kello 04.30 (UTC)

Oikeassa maailmassa henkilövaalit suoritetaan yleensä suljetulla lippuäänestyksellä. --Elena 18. syyskuuta 2007 kello 15.13 (UTC)

Sekin on totta. Usein myös tietämättä, mitä muut äänestävät. Samulili 18. syyskuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Äänioikeuden rajoituksille pitäisi olla aina varsin vankat syyt. Ensisijainen vaihtoehto on että ehdokkaat saavat äänestää, ja myös itseään halutessaan. Samat säännöt kuin muillekin. --Riisipuuro 18. syyskuuta 2007 kello 04.40 (UTC)--

Äänioikeudet on rajoitettu jo erittäin rankasti, jossei täsmällisesti. vrt poistoäänestykset. Eri asia on semmoinen mielenkiintoinen havainto ettei vielä yhtään ääntä ole tarvinnut hylätä. --Höyhens 21. syyskuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

Äänen peruminen

Miten on, saako käyttäjä jolle on antanut ehdokkaalle äänen perua äänensä? Siliamaav 18. syyskuuta 2007 kello 10.40 (UTC)

Äänestyskäytännön mukaan äänen saa perua, jos sitä ei ole erikseen kielletty. Tässä äänestyksessä ei ole mainintaa perumiskiellosta. --Ekeb 18. syyskuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Joo, no ei olekkaan kyl tarkoitus peruakkaan ääntä keneltäkää, joille olen antanut :) Varmistin vain asian. Siliamaav 18. syyskuuta 2007 kello 10.45 (UTC)

Pistetilanteet

Käyttäjä Ejs-80 on tehnyt ehdokkaista hienon luettelon, jossa näkee kunkin äänet. Tästä voi katsoa. Siliamaav 18. syyskuuta 2007 kello 11.18 (UTC)

Mainintana ja väliaikatietona kerrottakoon, että Arlan ääneen asti äänestäjiä on ollut yhteensä 85 (sivua muokanneita on 87, mutta kaksi ei äänestänyt). Ääniä on annettu 442 eli 5.2 per äänestäjä ja 20.09 per ehdokas. -tKahkonen 22. syyskuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

Puoliaika. Tilastoja taas: 500. ääni oli laskujeni mukaan Stsn antama[3]. Kaikkiaan 95 äänestäjää on tähän mennessä antanut 516 ääntä. 5.43 ääntä per äänestäjä ja 23.45 per ehdokas. -tKahkonen 24. syyskuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

Nyt mentiin jo pitsaäänestyksen yli. Sadas äänestäjä oli AdaL. Nyt on 107 äänestäjää ja 552 ääntä. -tKahkonen 27. syyskuuta 2007 kello 13.21 (UTC)

131 äänestäjää, 755 ääntä, keskimäärin 5,76 per äänestäjä, 34,32 per ehdokas. -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 12.12 (UTC)

Kiitämme

Sattuneesta syystä kiitän kaikkien ehdokkaiden puolesta kaikkia äänestäjiä. Toivon lautakunnalle mahdollisimman vähän työtä ja mahdollisimman avointa työskentelyä. --Höyhens 1. lokakuuta 2007 kello 12.15 (UTC)

Onnittelut Höyhensille. :) Siliamaav 1. lokakuuta 2007 kello 12.55 (UTC)

Toivottavasti olen antamanne luottamuksen arvoinen? Myös itse toivon menestyksekästä työskentelyä lautakunnalle, mitä vähemmän tekemistä niin sitä paremmin Wikipedia toimii. --Alexius Manfelt 1. lokakuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

Tasaisuudesta

Minua hämmästyttää vaalin tasaisuus. Vaali päättyi onnekkaasti sikäli, että arpaa ei jouduttu käyttämään. Lähellä se kuitenkin oli, koska viisi ehdokasta jakoi 6. sijan ja erot jäivät muutenkin hämmästyttävän pieneksi. Minusta vaikuttaa hieman siltä, että vaali oli pitkälti ns. pärstäkerroinvaali. Keskustelun vähäisyydestä päätellen äänestäjiä ei juurikaan kiinnostanut, mitä ehdokkaat ajattelivat lautakunnasta. En tiedä haittaako tuo, sillä lautakunann merkitys voi jäädä lähinnä symboliseksi (jos kiistoja ei tule). Tulevaisuuden kannalta voisi kuitenkin harkita esim. äänestysjärjestelmän muokkaamista siten, että ehdokkaita koskeva keskustelu olisi paremmin esillä esim. poistoäänestyksen tapaan. Tämä saattaisi lisätä kiinnostusta ehdokkaiden näkemyksiin (tai sitten ei). Olisiko muita ajatuksia? --jkv 1. lokakuuta 2007 kello 16.08 (UTC)

Keskustelun esille paneminen ei ole huono ajatus, tosin optimistisesti uskon että monet äänestivät kokemuksen perusteella - ainakin vähemmän näkyvät henkilöt näkyivät saaneen vähemmän ääniä. Tasaiseen vaalitulokseen varmasti vaikutti myös vaalitapa. -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Eräänä keskustelun vähentäjänä toimi minusta se, että keskustelusivu oli tyhjä. Voi olla isokin kynnys aloittaa keskustelu. Hyvä keino olisi jo alussa ollut tehdä tuo erillinen keskustelusivu tai sitten siirtää "kysymyksiä ehdokkaalle" sinne. -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Äänestystapa, jossa jokaisella oli rajoittamaton määrä ääniä, ei tuntunut täysin toimivan. --ML 1. lokakuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Komppaan ML:ää, yksi ääni per lärvi olisi ollut parempi. --kallerna™ 1. lokakuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

Joo voisin kompata samasta aiheesta. Vaalista tulisi paljon jännempi, jos yksi ääni per lärvi :) Siliamaav 1. lokakuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Ääni per henkilö olisi tässä tapauksessa tuottanut n. viisi kertaa vähemmän ääniä, ja tällöin pienen klikin manipulointimahdollisuudet suurenevat huomattavasti. -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 18.48 (UTC)

Niin no, tuossa asiassa kyllä olet oikeassa... Siliamaav 1. lokakuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Miten niin ei toiminut? Pääsikö vääriä ihmisiä läpi? --Ulrika 1. lokakuuta 2007 kello 16.25 (UTC)

Suljettu vaali olisi ehkä hyvä, mutta työläs järjestää. Avoin vaali oli mielenkiintoinen kokemus (ja yllättävä), mutta se ehkä tässä mättää, että loppuvaiheen taktikointi on mahdollista.--Höyhens 1. lokak. 2007

Yksi puute tällaisessa avoimessa on se, että jossain vaiheessa erot ovat niin suuria, että tuntuu turhalta äänestää jotakuta pohjalla olevaa – "kun ei se yksi ääni mitään vaikuta". Olisiko tarvittu niitä vastustusääniä? Olisiko se luonut lisää keskustelua? Mutu-tuntumalta keskustelut monesti alkavat kommentilla siitä, että "mikähän on perustelusi vastustamiselle?" -tKahkonen 1. lokakuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Kun ääniä on rajoittamaton määrä, ei ole mitään todellista syytä olla äänestämättä hyväksi kokemaansa ehdokasta. Vaikkei ehdokasta valittaisi, saapahan edes sen pienen tuen ja ehkä pienen hyvä mielen. Ei se muutama napinpainallus voi niin vaikeata olla. Mitä taktikointiin tulee, rajoittamaton määrä ääniä ehkäisee taktikoinnin negatiivisessa mielessä - kenenkään ei tarvitse olla äänestämäti parhaaksi katsomaansa ehdokasta vain siksi että hän näyttää saaneen muilta vähän ääniä. En pidä kovinkaan ongelmallisena sellaista taktikointia, jossa loppuvaiheessa menestyneistä ehdokkaista äänestää parhaaksi katsomiaan, niiden lisäksi joita on jo äänestänyt. Itse asiassa joku olisi voinut taktikoida tuon yhden tasapelin pois päiväjärjestyksestä jos minulta kysytään :) -- Piisamson 1. lokakuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Mun kyllä piti äänestää itteeni lopussa, mutta myöhästyin n. 15 min :( --kallerna™ 3. lokakuuta 2007 kello 08.32 (UTC)

Pitiköhän? Sitten oltais saatu äänestää siitä hylätäänkö se ääni :) --Höyhens 3. lokakuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Eihän itsensä äänestämistä oltu kielletty, eihän? --kallerna™ 3. lokakuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Ei yleisissä vaaleissa, mutta Wikipedian käytännössähän se nimenomaan on. --Watsamies 3. lokakuuta 2007 kello 15.17 (UTC)