Keskustelu:Ylioppilaslakki

Tulisiko käyttää sanan "kokardi" sijaan sanaa "lyyra", ylioppilaslakkin merkeistä puhuttaessa? Näin olen ainakin itse tottunut sekä kuullut muiden puhuvan. Aceman87 8. syyskuuta 2006 kello 23.55 (UTC)

Mutta kokardi on yläkäsite lakissa olevalle merkille. Lyyra se on alun perin, mutta sen voi vaihtaa muunlaiseksi kokardiksi. --PeeKoo 25. huhtikuuta 2007 kello 20.08 (UTC)

Lause "Ylioppilastutkinto olikin tuolloin yliopiston pääsykoe, eikä sitä voinut suorittaa vielä lukion lopuksi" on vähän outo. Eikös juuri lukion lopuksi yliopistoon pyritty? --PeeKoo 25. huhtikuuta 2007 kello 20.08 (UTC)

Tuohon aikaan koulujen päästötodistusten merkitys oli hieman erilainen kuin nykyään, mitä lauseella varmaan yritetään ilmaista. Ajan terminologian mukaan tietyillä kouluilla oli oikeus "päästää oppilaita yliopistoon". Ylioppilas (ruots. student) oli tuolloisessa kielenkäytössä yliopisto-opiskelijan (nykyruotsin studerande vid universitetet) synonyymi, mikä näkyy edelleen ilmaisuissa filosofian ylioppilas, teologian ylioppilas ym. Ylioppilastutkinto oli siis yliopiston pääsykoe, johon osallistuivat lukiosta päästötodistuksensa saaneet oppilaat. Suoritettuaan tutkinnon nämä saattoivat sitten aina 1950- ja 1960-luvuille saakka kirjoittautua vapaasti valitsemaansa tiedekuntaan tai johonkin muuhun korkeakouluun. (Teknillinen korkeakoulu oli ensimmäinen, joka alkoi soveltaa pääsykoejärjestelmää.) Vuoteen 1918 saakka tutkinnon järjestäminen oli Helsingin yliopiston vastuulla ja tapahtui Helsingissä. Käytännösssä lukiolaiset saivat penkinpainajaispäivänä päästötodistuksensa lukiosta (vrt. nykyinen alustava todistus) ja matkustivat sitten Helsinkiin osallistuakseen kokeisiin. Vasta itsenäistymisen jälkeen ylioppilastutkinto erotettiin omaksi tutkinnokseen, jonka toteuttaminen tuli YTL:n vastuulle. Tällöin ylioppilastutkintojen toteutus siirrettiin paikallisille lukioille, ja tutkinnosta tuli entistä selkeämmin lukion loppukoe. Lopullisesti ylioppilastutkinto erkaantui yliopistosta, kun viimeisetkin tiedekunnat ottivat käyttöön pääsykokeet. --M. Porcius Cato 27. huhtikuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

1800-luvulla ylioppilas oli iso herra (nimenomaan herra) jolla oli kaupungilla erioikeus: vain yliopiston pedellillä oli oikeus käydä ylioppilaasen käsiksi. Jopa poliisi joutui kutsumaan paikalle pedellin jos häiritsevä ylioppilas piti pidättää. Ylioppilaat käyttivät mustaa lipallista lakkia jotta virkamies saattoi todeta ylioppilaan stauksen. Tästä väitetään (mustan) ylioppilaslakin tulleen käyttöön. Tämän olen joskus lehdestä lukenut, mutta löytyyköhän asiaan lähdettä? Pitääkö edes paikkaansa? Pedellin virka tuli käyttöön 1850-luvulla (ja on vieläkin voimassa HY:ssä, vahtimestari on virallisesti pedelli)

"Ruotsissa käytettävä ylioppilaslakki on likimain yhdenmukainen suomalaisten käyttämien lakkien kanssa, mutta sen vuori on sinikeltainen ja kokardina toimii sinikeltainen ruusuke."

Ruotsissa ei ole ylioppilaskirjoituksia ollut enää aikoihin.