Keskustelu:Yksityinen sektori

Termi "pakkovallan muodostama julkinen sektori" on jokseenkin värittynyt. Kyllähän demokraattisessa valtiossa valitaan edustajat vapailla vaaleilla. Nämä edustajat pystyvät päättämään mitä julkinen sektori tekee ja miten. Näin ollen pakkovalta ei ole sellainen termi, joka soveltuu tietosanakirjaan.

Eikä se yksityinen sektorikaan mikään täydellisen vapauden kehto ole. Kyllä siellä omistajat, asiakkaat, lainsäätäjät, pankki, vakuutusyhtiöt, ja muut toimijat säätävät että mitä voi tehdä ja mitä ei voi.

Itse olen ainakin lukenut vähän erilaiset määritelmät. Pakkovalta on todellakin aivan normaali poliittinen termi, joka viittaa poliittisen vallan ja lainsäädännön luonteeseen. En tiedä miltä se kuulostaa, mutta se on kyllä ihan täysin neutraali ja paljon kirjallisuudessa käytetty termi. Yksityisillä ei ole pakkovaltaa, vaan niillä on houkutteluvalta. Teoriassa jos vakuutusyhtiö asetaa liian ikävät ehdot, asiakkaat siirtyvät parempaan, jne. Se, että markkinat eivät aina toimi täydellisesti tai joillakin aloilla esim. Suomessa ei ole "tarpeeksi valinnanvapautta", ei kuitenkaan muuta näitä ihan klassisen politologian termejä miksikään. --Toni 20:02 elo 2, 2004 (UTC)

Pakkovalta on kylläkin vallankäytön malli, eikä sinällään liity talous-, tai yhteiskuntajärjestelmiin. Tuo artikkeli kuului sarjaan 62.248.152.32:n hourailuja joihin kannattaa suhtautua varauksella, mieluiten katsoa sen editoinnit ja korjata ne. Laita toki Arrto tuo kirjoittamisi sivulle. --Mikko Paananen 20:25 elo 2, 2004 (UTC)

Kyllä, kyseinen muokkaaja on tehnyt aika rankkoja muutoksia. Pakkovalta on silti poliittisen vallan tyyppi ja täysin klassisen valtio-opin termi. Aivan kuten taloudessa on taloudellista valtaa ja politiikassa poliittista, joka on luonteeltaan pakkovaltaa. En nyt oikein ymmärrä; oletko eri mieltä? Voisitko perustella? --Toni 20:37 elo 2, 2004 (UTC)

Pakkovalta on terminä käytetty paljolti monenlaisissa yhteyksissä, joista tuo 'poliittisen vallan tyyppi' on melko harvinainen, mikä selviää vaikka Googlella etsimällä. Löytyyhän sieltä esim. tuollainen linkki, jossa puhutaan kyllä poliitiikasta ja vallasta, mutta merkitys on jotain muuta kuin tämä aivan normaali poliittinen termi: http://wikisource.org/wiki/Kansainv%c3%a4linen

Esim johtamiskoulutuksessa käydään läpi vallankäytön lajeja, jossa valta on jaettu seitsemään tyyppiin: asiantuntemus, informaatio (tieto on valtaa), karisma, muodollinen asema, palkitseminen, suhdeverkosta ja pakkovalta, jota ylläpidetään rangaistuksen uhalla. Pakkovaltaan perustuvat esim. vankilan vartija<->vanki suhde tai armeija. En nyt näe miten tuo pakkovalta=yhteiskunta määritellään, kun periaatteessa valta perustuu sopimuksiin, eli muodollinen asema, johon valitulla henkilöllä on valtaa. --Mikko Paananen 21:00 elo 2, 2004 (UTC)

Tässä ei ole nyt kysymys yksittäisten ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta vaan valtio-opista. Pakkovaltaa on se, että valtiolla ja sen edustajilla on säädetyn lain perusteella oikeus pakottaa ihmiset tekemään, kuten on päätetty. Muuten joutuu vankilaan. --Toni 21:07 elo 2, 2004 (UTC)

Julkinen sektori on nyt kuitenkin muutakin kuin alamaisten nöyryyttämistä ja vankilalla uhkailua. Mielikuvani on, että suurin osa julkisesta on jotain ihan muuta kuin pakottamista. Jos vaikka sirkkelöin käteni irti, niin otan irtokäden mukaan ja menen julkisen sektorin ylläpitämän sairaalan ensiapuun. Kiltti lääkärisetä ja hoitajatäti antavat siellä minulle hoitoa ja käteni liimataan paikalleen. Missään hoitoprosessin vaiheessa ei kukaan joudu vankilaan.

Myöskin näkisin, että yhteiskunta jaettaisiin vähintäänkin kolmeen sektoriin, ellei jopa neljään. Siis

• 1) yksityinen sektori,
  • eri muotoiset ja kokoiset yritykset
  • kaikkea yhden henkilön toiminimen ja kymmenien tuhansien työntekijöiden globaalien suuryritysten väliltä
• 2) julkinen sektori,
  • valtio ja kunnat
  • sisältää sekä näiden harjoittamat että valvomat toiminnot
• 3) kolmas sektori
  • yhdistykset, seurat, ym.
  • tyypillisesti ei perustu omistukseen, vaan jäsenyyteen

nykyään näkee jossain laajennuksena myös:

• 4) neljäs sektori
  • perhe, suku, ystäväpiiri
  • perustuu sosiaalisille suhteille