Keskustelu:Vanhojenpäivä

Artikkelin nimi

Öh, mihin perustuu tieto "Sanat kirjoitetaan yleensä W:llä tavallisen V:n sijaan, koska halutaan korostaa tapahtuman hienoutta ja vanhanaikaisuutta"? Googlen tilastoja: vanhojenpäivä: 917 osumaa, wanhojenpäivä: 229 osumaa, "vanhojen päivä": 9 420 osumaa, "wanhojen päivä": 483 osumaa. --Mikko Silvonen 18. kesäkuuta 2006 kello 09.13 (UTC)

Poistin ko. pätkän. Jos joku löytää lähteen, voi laittaa takaisin. --Harriv 18. kesäkuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Kielitoimiston sivuilta poimittua: ”Lukion toisluokkalaisten juhlapäivän nimeksi on viime vuosikymmeninä vakiintunut vanhojenpäivä huolimatta vanhainkoti-sanan tarjoamasta mallista.” Kai tuon voisi sitten joka tapauksessa kirjoittaa yhteen, vaikka erikseen kirjoittaminen on yleisempää. --Mikko Silvonen 18. kesäkuuta 2006 kello 09.28 (UTC)

Siirtoon tarvitaan ylläpitäjä, koska vanhojen päivässä on uudelleenohjaus. Ja vaikka juhlapäivän haluaisi kirjoittaa 'w'-kirjaimella, pitää se olla pienellä. -tKahkonen 27. kesäkuuta 2006 kello 10.53 (UTC)

Sanakirjassa tämä on vanhojenpäivä. Sillä nimellä artikkeli oli alun perinkin. Jos Googlen hauista suodattaa pois ”hyvin samankaltaiset” tulokset, vanhojenpäivä voittaa vanhojen päivän luvuin 229–206. --Tsemii 27. kesäkuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

Mikä sanakirja? -tKahkonen 27. kesäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja 1.0. Myös vanhojentanssit on siinä yhteen. --Tsemii 28. kesäkuuta 2006 kello 20.55 (UTC)

Ok. Omat "Suomea suomeksi" (1992) ja "Nykysuomen sanakirja" (1970) eivät tunteneet sanaa. -tKahkonen 28. kesäkuuta 2006 kello 21.02 (UTC)

Tuo v/w-muuttelu alkaa kohta mennä muokkaussodaksi. Olisi parempi ratkoa erimielisyydet täällä keskustelusivulla. Itse olen sitä mieltä, että tietosanakirjassa pitää käyttää normaalia oikeinkirjoitusta, vaikka osa kouluista wanhailisikin. Emme käytä kai missään teini-x:ääkään... --Mikko Silvonen 28. kesäkuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

W:n käyttö perusteltua oikeasti vanhoissa, mahdollisesti suojatuissa nimissä kuten Warkauden Lehti. Itse kuulen nyt ensi kertaa että lukiojuhla siten kirjoitettaisiin. Jutussa voi mainita että näin jossain tehdään. Muuten modernin suomalaisittain Vikipediassa. Crash 28. kesäkuuta 2006 kello 10.37 (UTC)

Olen samaa mieltä. Suomen kielessä w-kirjaimella ei ole mitään v:stä itsenäistä merkitystä. Sitä ei ole esimerkiksi missään vaiheessa lausuttu eri tavalla kuin v:tä vaan sen käyttö on ollut lainaa erityisesti saksasta, jossa w:n äännearvo on likimain sama kuin meikäläisen v:n. (Saksan v ääntyy melkein f:nä.) Lisäksi mielestäni tällaisissa periaatekysymyksissä palautus pitäisi perustella keskustelusivulla. Itse muutin äsken jäljellä olleet w:t v:ksi. Pelkkä merkintä "korjaus", kuten 88.112.101.221 teki, on vähäisen epäkohteliasta. Erityisesti, kun asiasta käydään täällä keskustelua, siihen tulisi osallistua. --M. Porcius Cato 28. kesäkuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Olisikohan tuo w:n käyttö peräti yleistynyt samaan aikaan kuin juhlan oikeat vanhat perinteet (isoisän aikaisiin vaatteisiin pukeutuminen) on korvattu Amerikasta lainatulla prom night -meiningillä? (Juhlan historia olisi muuten hyvä lisä artikkeliin.) Useimmitenhan w:tä käytetään uuden tuotteen naamioimiseen perinteiseksi. --Mikko Silvonen 28. kesäkuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Tälläisenään on ihan älytöntä, että artikkelissa käytetään "vanhojenpäivä" yhteen ja "vanhojen tanssit" erikseen kirjoitettuina. --Fredforce 7. joulukuuta 2010 kello 21.46 (EET)

Seremoniallinen merkitys

Riippuu pitkälti koulusta, miten seremoniallinen vanhojenpäivän merkitys on. Jos lukio luokittelee kaikki oppilaansa kolmeen vuosikurssiin, vanhainpäivällä on selkeä merkitys. Näin tehtiin mm. omassa lukiossani, jossa ne, jotka olivat ilmoittaneet opiskelevansa neljä vuotta, olivat kolmannen vuotensa erityisessä 2.e-ryhmässä, minkä jälkeen he siirtyivät neljänneksi vuodeksi kolmasluokkalaisten opetusryhmiin sen mukaan, missä kirjaimessa olivat aiemmin olleet. Vanhojenpäivään 2.e-ryhmäläiset osallistuivat kahdesti ja heistä puhuttiin lukiossa tokaluokkalaisina. --M. Porcius Cato 28. kesäkuuta 2006 kello 06.11 (UTC)

Perinteen syntypaikka/historia/leviäminen?

Jyväskylän maalaiskunnassa opettavan ihmisen mukaan nykymuotoinen hienoihin vaatteisiin pukeutuminen alkoi noin 15-vuotta sitten ko. paikkakunnalla. Aiemmin tapana oli mm. kastella muita oppilaita suihkepulloilla. Mistäpäin Suomea tai mistä koulusta vanhoihin asuihin pukeutuminen on lähtöisin ja miten se levisi koko Suomeen? --Suviko 19. helmikuuta 2007 kello 09.55 (UTC)

Vanhantyylisiin vaatteisiin pukeutuminen lienee vuosikymmenien ikäinen perinne ainakin osassa Suomea, mutta nykyinen iltapukukilpavarustelu lienee saanut alkunsa 1980-luvun jälkeen. Olisikohan joku tutkinut asiaa? --Silvonen 19. helmikuuta 2007 kello 10.54 (UTC)

Löytyi esim. tällainen, jota voisin käydä yliopiston kirjastosta etsimässä:

"Vanhoissa vara parempi" : kaksiosainen kyselytutkimus lukion toisen luokan oppilaille ja opettajille vanhojenpäiväperinteen kartoittamiseksi / Anne Malinen : Helsingin yliopisto, 1996 // Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Käsityönopettajan koulutuslinja

Koulutraditioita tutkinut Carola Ekrem arvelee, että tapa on saattanut tulla meille Yhdysvalloista palanneiden vaihto-oppilaiden mukana. (Lähde? Bergman, Anne: Fest och fritid : fyra studier i finlandssvenska festtraditioner och ungdomsseder / Anne Bergman, Carola Ekrem. Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1992)

Lisäksi löytyi:

Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.

Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.

Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.

Hakuun tarttui myös ilmoitus, jolla Helsingin kaupunginmuseo etsi viime vuonna ihmisiä kirjoittamaan vanhojenpäivämuistoistaan ja tamperelaislukion lehdessä ilmestynyt juttu, jossa opettajat muistelevat [1] menneitä.

--Suviko 19. helmikuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Opettaja-äitini mainitsi, että vanhojenpäivän viettäminen ei olisi ollut aina yhtä luvallista kuin nykyisin. Ilmeisesti mopottamista vastaavaan keppostelu- ja kiusaamisperinteen takia. Vielä '95 oma ikäluokkani nöyryytti ekaluokkalaisia Jyväskylässä. Onko tämä osuus päivästä pääasiassa kadonnut nykyisin vai vain jäänyt tanssiaisten varjoon? Wanhat kuulemma saattavat nykyisin jakaa myös karkkia, joka kuuluu penkkariperinteeseen. --Suviko 19. helmikuuta 2007 kello 11.42 (UTC)

1980-luvun puolivälin Helsingissä tokaluokkaiset pelkästään danssasivat frakeissa ja iltapuvuissa ja lähtivät sitten illalla ryyppäämään. Mitään mopotusta tai karnevaalimeininkiä ei ollut. Nuorempien kiusaaminen kuului pelkästään abien penkkarihuveihin. Ilmeisesti vanhojentanssiperintet ovat vaihdelleet eri puolilla Suomea - ehkä saman kaupungin koulujenkin välillä.--217.112.249.156 19. helmikuuta 2007 kello 11.47 (UTC)

Lappeenrannan Lyseon lukiossa vuonna 1986 ei ainakaan ollut minkäänlaista mopotusta (tai sitten muistini on hapertunut pahasti), ja abitkin taisivat piinata lähinnä opettajia. --Silvonen 19. helmikuuta 2007 kello 12.26 (UTC)

Meillä Mäkelänrinteen lukiossa sanottiin, että alun perin wanhojen tanssit ovat täältä peräisin. Tästä uudesta prom-suuntauksesta en ole varma. 88.112.96.76 22. huhtikuuta 2007 kello 17.40 (UTC)

Olen joskus lukenut vuonna 1969 julkaistun Tyttönormaalilyseon historiikin, ja siinä oli sellainenkin maininta, että "vanhoiksi ja arvokkaiksi tulemista" olisi ensimmäiseksi juhlittu juuri siellä, mutta sieltä tapa olisi myöhemmin levinnyt muihinkin kouluihin. Lisäksi se sielläkin alun perin merkitsi ainoastaan sitä, että tuolloin pukeuduttiin hienoihin asuihin. Päivän vietossa nykyisin pääasiaksi mielletyt vanhat tanssit on liitetty siihen myöhemmin, joskin muistan hyvin itsekin, että ne~kin kuuluivat perinteeseen viimeistään 1970-luvulla. - KLS 15. helmikuuta 2008 kello 10.22 (UTC)

Samulili poisti lähteettömänä lauseen. "Nykyisin juhlan alkuperäinen merkitys on väljentymässä, koska yhä suurempi osa lukiolaisista käy lukion pidemmässä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Niissä kouluissa, joissa kaikki oppilaat jaetaan muodollisesti kolmeen vuosikurssiin, juhlalla on kuitenkin selkeä merkitys. " Käsittääkseni tämä lause ei kuitenkaan tarkoittanut (niin kuin hän ilmeisesti sen ymmärsi), että päivä olisi jäämässä vähemmälle huomiolle. Ymmärtäisin sen pikemminkin niin, että luokattomissa lukioissa juhlan alkuperäisen aiheen on täytynyt jossakin määrin hämärtyä, koska ei edes ole yhtä selvää kuin ennen, ketkä ovat niitä "vanhoja". Hieman eri asia, mutta tämä lienee ilmeistä ilman mitään lähteitäkin.

Lukiossa, jossa nyt olen töissä, vaikuttaa kyllä siltä, että vanhojentanseissa on yhä voimakkaasti kyse siitä, että tullaan "vanhoiksi". Samulili 15. helmikuuta 2008 kello 11.05 (UTC)

Seremoniallinen juhla?

Nykyään kyseessä on kuitenkin monille lähinnä seremoniallinen juhla-- Eiköhän se aiemminkin jo ollut seremoniallinen ja juhla. Tähän pitäisi ilmeisesti muotoilla, että kyseessä ei ole enää yhtä vahva siirtymäriitti abiturienttiuteen vaan innolla odotettu juhla,johon pukeudutaan hienosti, mutta joka on nykypäivänä osittain irronnut juuristaan? --Suviko 19. helmikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Kuva

Kuva lens pihalle Wikimediasta, koska lisenssi ei saanut olla Non Commercial. Nyt on se este poistettu. Onko jotain vikaa Attribution-Share alike -lisensoimisessa? Tuolta saa ottaa tai tänne keskustelusivulle huomautata mikä olisi toimiva lisenssi. http://flickr.com/photos/suviko/392914800/ --Suviko 1. elokuuta 2007 kello 04.18 (UTC)

Attribution-share alike on sallittu lisenssi. Laitoin tiedoston commonsiin ja kuvitin sillä artikkelia. Kiitos tuotoksestasi! --M. Porcius Cato 1. elokuuta 2007 kello 12.23 (UTC)

La Chaconne - la Chaconne - la chaconne - La chaconne

Hei käyttäjät, jotka olette hyviä kieliopissa, pystyttekö vastaamaan tähän kysymykseen: Mikä noista kirjoitustavoista on oikea kirjoittaa La Chaconne? (La Chaconnen tanssiohje löytyy täältä.)--Sentree / (Kysy rohkeasti!!!) ^{(Tarkkaile minua)} 13. tammikuuta 2014 kello 19.42 (EET)

Ykköseltä poika- (tai tyttö)pari

Huom! Nykyään on mahdollista pyytää ykköseltä poikaa pariksi, koska kakkosen pojista on usein pulaa, koska tyttöjä on kakkosella usein poikia enemmän. (Vaihtoehtoisesti voidaan pyytää ykköseltä tyttöä, jos kakkosen tytöistä on pulaa.) Tämä lienee hyvä mainita artikkelissa.--85.76.140.7 13. heinäkuuta 2014 kello 19.35 (EEST)