Keskustelu:Valkoinen terrori (Suomi)

Luettuani tähän artikkeliin kohdistuneet muutokset voin todeta, että tämähän on oikein mielenkiintoista. Olisin hyvin kiinnostunut niistä perusteista, joilla esim. vankileireillä (pääosin nälkään ja sen seurauksiin) menehtyneiden määrä on poistettu artikkelista. Mielestäni nälkään näännyttäminen on vain yksi valkoisen terrorin muoto, eikä mikään olosuhteista johtuva "vahinko". Kyseessä on kuitenkin yli 11 000 suomalaisen kuolinsyy. En tässä vaiheessa ole aloittamassa mitään muokkaussotaa, joten toivoisin tälle palstalle avointa keskustelua aiheesta. Janis 7. helmikuuta 2008 kello 19.31 (UTC)

Niin...minustakin vankileireillä tapahtunut katastrofi kuuluu valkoisen terrorin yhteyteen. Vankileirikuolleisuuteen tietääkseni vaikuttivat myös koko maata vaivannut elintarvikepula sekä vielä sekin juttu, että epidemiakuolleisuutta aliravittujen vankijoukkojen keskuudessa olisi ollut joka tapauksessa vaikea estää. Eihän lääketiede muutenkaan ollut vuonna 1918 likimainkaan nykyisellä tasolla. Mutta kuolleisuuteen vaikutti myös välinpitämättömyys ja tietoisen huono hoito. Kaipa tästäkin jotain lähteellistä sanottavaa löytyy. Ehkä joku seuraavankaltainen käsittelytapa: "Toisinaan myös punavankien runsas kuolleisuus vankileireillä on yhdistetty valkoiseen terroriin. Toisaalta..." --217.112.249.156 7. helmikuuta 2008 kello 19.37 (UTC)

Aloittamani artikkelin muokkaushistoriassa erityinen huomioni kiinnittyy kahteen artikkelista poistettuun seikkaan. Ensinnäkin: miksi valkoisten ylläpitämien vankileirien yli 11 000 uhria on sieltä poistettu? Samaa logiikkaa noudattaen pitäisi myös juutalaisten holokaustin uhrien joukosta erotella nälkään tai sairauksiin kuolleet varsinaisen kansanmurhan uhreiksi kuulumattomina. Toiseksi: artikkelista on poistettu maininta valtiorikosoikeudesta yhtenä terrorin muotona. Olisiko tänä päivänä lainvoimaisen lain toteuttamisessa mahdollista toimia siten, että pidätetään ja/tai ammutaan lähes kaikki ne henkilöt, jotka todennäköisesti vastustavat laadittavaa lakia. Näinhän toimittiin asetettaessa valtiorikosoikeutta eduskunnan toimesta. Paikalla oli lähteiden mukaan vain yksi vasemmistolainen kansanedustaja (joista kaikki nauttivat kuitenkin kansanedustajille oikeasti lainsäädännössä varmistettua koskemattomuutta). Janis 7. helmikuuta 2008 kello 21.51 (UTC)

Armahduslaki

Artikkelissa mainitaan ilman lähdettä 7.12.1918 annettu armahduslaki, joka esti valkoisten syyttämisen sisällissodan aikaisista rikoksista. Muistelisin, että kyseessä oli itse asiassa valtionhoitaja Mannerheimin antama asetus tai julistus eikä eduskunnan säätämä laki. Tällaisen etukäteisarmahduksen antaminen yleensäkin, mutta varsinkin kyseisellä tavalla oli ilmeisesti perinteisen oikeuskäytännön näkökulmasta varsin kyseenalaista, minkä sosiaalidemokraatit myöhempinä vuosina nostivat usein esille. SDP yritti pitkään huonolla menestyksellä saada säädöksen jotenkin peruutetuksi. Ilmeisesti sen juridinen luonne oli sellainen, ettei sitä voitu kumota eduskunnan päätöksellä. Tai näin siis muistelen jostain lukeneeni. Saatan muistaa väärinkin. --Risukarhi (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 19.50 (EEST)

Totean tähän vanhaan kommenttiini, että vaikka muistinkin kai asian luonteen oikein, erehdyin näköjään henkilöstä. Kyseessähän olikin Svinhufvud, sillä Mannerheim tuli valtionhoitajaksi vasta viisi päivää myöhemmin. --Risukarhi (keskustelu) 18. syyskuuta 2022 kello 01.12 (EEST)

Otsikosta

Voisiko artikkelin otsikkoa muokata siten, että sulkeissa lukisi "Suomi", ihan vaan tulevia suomenkielisiä artikkeleita ajatellen. Valkoista terroria toteutettiin myös esim. Unkarissa, Venäjällä ja Kreikassa sikäläisten sisällissotien aikaan. Dirtyleftist (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 03.28 (EET)

Tuo lienee perusteltua. --Höyhens (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 06.58 (EET)

Tarkennetta ei voi lisätä ennen kuin on artikkeli ilman tarkennetta. Helppo hoitaa tekemällä täsmennyssivu. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 12.05 (EET)

Hei. Tein täsmennyssivun. Dirtyleftist (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 18.17 (EET)