Keskustelu:USCENTCOM

USCENTCOM

Siirretty käyttäjän keskustelusivulta --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 17.25 (EET).

Siirsit sivun USCENTCOM muotoon "Uscentcom". NATO-lyhenteet ja USA:n militaarilyhenteet ovat versaalimassiivisanoja perinteisesti. Ne kirjoitetaan aina suurvallan tapaan isolla. Sait aikaan muodon, jota ei julkisuudessa esiinny missään. Toki varmaan toimit jonkun ohjeen mukaisesti, mutta nyt pitäisi miettiä, oliko tekemäsi siirto onnistunut. Kyseessähän on siis US-CENT-COM eikä mikään Andrew P. Uscentom. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 08.46 (EET)

Aiheesta on keskusteltu aika ajoin. Ja käsitykseni on, että jos ei ole kirjainlyhenne, kirjoitetaan pienin kirjaimin, paitsi että alkukirjain on isolla. Tästä voidaan keskustella täällä ja etsiä ohjeita missä niitä sattuu olemaan. Näköjään siirretty takaisin, kuten tapana on. --Abc10 (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 17.25 (EET)

Kun siirrolle ei löytynyt perusteita muokkausyhteenvedosta eikä käyttäjän keskustelusivulta, paransin tietosanakirjaa. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 17.39 (EET)

Ja jotta saadaan keskusteluun myös mutua enemmän tietoa, niin Kielitoimiston Ohjepankkiin lienee hyvä viitata: [1]. Tilannehan on se, että tällaiset lyhenteet voidaan kirjoittaa suomeksi sekä muodossa USCENTCOM että muodossa Uscentcom. Varmaan pätevät säännöt "Joko isoin tai pienin kirjaimin kirjoitetaan monet lyhennesanat eli sellaiset lyhenteet, jotka luetaan sanana" ja "Jos kyseessä on erisnimestä muodostettu sanana luettava lyhenne, kirjoitetaan alkukirjain aina isolla; vaihtoehtona on kirjoittaa koko lyhenne isoin kirjaimin". Ei anneta mitään tiukkia sääntöjä, mutta tämä lienee kuitenkin vastaava kuin Erasmus ~ ERASMUS. Näin Google-haun perusteella suominkielisissä uutisissa käytetään usein muotoa USCENTCOM, vaikka välillä puhutaan myös Yhdysvaltain asevoimien sotatoimialueen päämajasta ilman lyhenteitä. --PtG (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 18.01 (EET)

Koska myös tiedoton keskustelu on Wikipediassa sallittua, niin nähdäkseni on kolme ja puoli vaihtoehtoa: 1) artikkelin nimeksi pannaan englanninkielinen kokonimi (United States Central Command); 2) yritetään joko löytää tai ITE-tehdä suomenkielinen nimi tälle tai 3) käytetään nimenä joko ISOJA tai pieniä kirjaimia. Jos valitaan vaihtoehto 1 tai 2, tämä keskustelu käy tarpeettomaksi. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 18.07 (EET)

Tiedottomuus on tietysti myös sallittua, ja olen käytännössä samaa mieltä vaihtoehdoista. --PtG (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 18.13 (EET)

Vaihtoehto 2 (suomennos) lienee poissuljettu. Tämähän ei ole koko päämaja vaan yhden alueen ("CENT"). Suomennokseksi pitäisi tulla "Yhdysvaltain Lähi-Itä-keskisen sotatoimialueen päämaja" erotuksena muista, joiden toimialue on taas jokin muu maan- tai maailmanosa. Sitten pitää valita vain kokotekstin (englanniksi) tai lyhenteen väliltä. Jotenkin tuntuu, että tämä nykyinen versaalipötkö on ihan riittävän hyvä. Noin mielipiteenäni. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 08.08 (EET) Lisäys: Lisäksi on huomattava, että eräänlaisen sotaväen hallinnollisen murto-osan (COMMAND) suomentaminen "sotatoimialueeksi" on myös heikko ratkaisu. Oli olemassa mm. Air Materiel Command eli "Ilmavoimien Tavarainhallinto", jonka henkilökunta esimerkiksi kotimaisen rauhantilan aikana 1950-luvulla vie kuorma-autolla uusia propelleja jonnekin USA:n keskilännen lentokentälle. Tai toisella kuorma-autolla viedään maapähkinävoita kasarmin keittiöön. Ei ole kyseessä sota, Arkansas ei ole sotatoimialue eikä toiminta ole pyssyn pauketta. Siksi tulee mieleen, että tämän suomentaminen "vain vähän epätarkaksi" olisi mahdollisesti ylivoimaista. Joo, ne lähteet. Vaikka suomalainen lehdistö on laadukasta, on muistettava että joskus suomennos on tyyliä "ad hoc" eli tehty pikaisesti vain yhtä lehtijuttua varten ja sen on keksinyt jutun kirjoittaja, jotta lehden saa ajoissa painoon, ja näin ollen uutisvirtaa ei voi käyttää tietosanakirjan valitseman sanamuodon ainoana perustana. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 08.33 (EET) Lisäys 2: Niin, ja ei tämä ole edes mikään päämaja (headquarters) vaan koko henkilö- ja tavarakunta en masse. Tämä ei ole sotatoimialue eikä sen päämaja, joten tuo suomennossuunta olisi monin tavoin väärä. Ehkä lähin kotikutoinen analogia voisi olla sotilaslääni. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 09.15 (EET)

Onkohan tässäkin sellainen klassinen tapaus, että alkuaikojen wikipedisti on tehnyt oman mielensä mukaisen käännöksen ilman lähteitä ja se on sitten myöhemmin päätynyt käännöksenä myös uutisiin. Tuo aloituslause on täällä ollut tuossa muodossa kuitenkin jo vuodesta 2007. --PtG (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 13.29 (EET)

Alkukantainen wikipedisti. Joka ensin ehtii, määrittää aika pitkälle sen, millaiseksi käsitteet muodostuvat. Wikipedian sisällä on onneksi muokkaushistoria ja "hiljaista lukijan tietoa", jossa oppii erottamaan jyvät wikipedisteistä. Kun tieto karkaa täältä, se on tavoittamattomissa. Jos tieto saavuttaa Helssarin ja Ylösradion ja palaa tänne lähteistettynä, olemme kansantietosanakirjan kovettuneella savimaalla. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2022 kello 13.41 (EET)

Wikipediaan on juuri äsken luotu artikkeli Keskustiedustelun pääjohtaja, ja sitä myötä suomenkielinen termi vuonna 2022. Vaikka suomennos olisi hyväkin, se on silti yhden ihmisen aivotuote. Googlesta ei just nyt (22.2.2022) löydy muita esiintymiä kuin Wikipedia. Joku tulevaisuusihminen voisi tehdä samanlaisen verkkohaun 10 vuoden päästä. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2022 kello 12.45 (EET)