Keskustelu:Turun linna

Laajensin aiempaa varsin puutteellista Turun linnaa koskevaa artikkelia huomattavasti. Lisäksi muutin artikkelin rakennetta järjestämällä pääluvut kronologisesti eteneviksi keskiajasta nykypäivään. Tämä on mielestäni toimivin ratkaisu, koska Turun linnalla on pitkä yli 700 vuoden historia takanaan. Päälukujen otsikot puolestaan kuvaavat pääasiassa aikakausia, jotka ovat linnan historian kannalta keskeisiä. Jos jollain on käytössään yksityiskohtaisempaa tietoa linnan rakennusvaiheista tai linnassa vietetystä elämästä esim. keskiajalla, voi tietoja lisätä niin haluttaessa kätevästi alaluvuiksi. Tällä tavoin lukija saa helpommin yleiskäsityksen linnan historiasta kunkin aikakauden osalta, kuin jos päälukujen otsikot olisivat "Linnan muodot ja vaiheet" tai "Elämää linnassa" tyylisiä. Luettelon Turun linnanpäälliköistä voisi lisätä artikkeliin, jos jollain sattuu sellainen olemaan hallussaan.Mika Oskari 17. marraskuuta 2005 kello 15:56:45 (UTC)

Teit aivan loistavan työn! Ajattelin noista muista näkökulmista, että etenkin artikkelin laajentuessa, voisi olla myös tuolla toisella tavalla tietoa kokoavia näkökulmia. Esimerkiksi siitä, mitä innovaatioita on kulkeutunut Suomeen Turun linnan kautta (rahapajasta haarukkaan). -Samulili 17. marraskuuta 2005 kello 19:44:54 (UTC)

Kuvitus

Olisikohan jollakulla parempi kuva artikkeliin? Vai löytyisikä commonsista parempi? Kuva on pakkaukseltaan luotaantyöntävän vastenmielinen. Eli huono. ;) Itselläni ei parempaa ole, joten tämä saattanee kuullostaa vain valitukselta -- ja niin se kai onkin -- mutta halusin vain tuoda asian esiin ja nostaa kissan pöydälle. Tiro 24. heinäkuuta 2006 kello 20.48 (UTC)

Lisäyksiä ja lähteitä

Päivittelin artikkelia historiantutkimuksen tuloksilla. Jos joku haluaa, voi laittaa nämä lähteet artikkelin perään: C.J.Gardberg: Turun linnan vanhin rakennusvaihe ja sen kulttuurihistoriallinen tausta. Turun kaupungin historiallinen museo 30-31, 1966-1967 ja I.Kronqvist, Turun linna keskiaikana,1946. Ajoitus 1280-luvulle perustuu ajatukseen ns.kansleripiispoista, jotka olisivat hallinneet Suomea 1280-luvulle sekä tiedosta, että Kaarle Kustaanpoika oli Suomen käskynhaltijana 1280-1281. Edelliseen on sanottava, että H.Schück osoitti jo 1963 kansleripiispat Paavali Juustenin mielikuvitukseksi 1500-luvulta (Kansler och capella regis under folkungatiden, Historisk tidskrift 27/1963) mitä tulee Ragnvaldiin ja Kettiliin. Beronkin kohdalla, jolla nimitys on jo Palmsköldin katkelmasta 1400-luvun alusta, Schück tulkitsee nimityksen kuninkaan kappalaiseksi. Se että ensimmäinen säilynyt tieto ruotsalaisesta Suomen käskynhaltijasta koskee vasta vuotta 1280 ei suinkaan tarkoita sitä, että hän olisi ollut ensimmäinen, sillä lähteet ovat suurelta osin tuhoutuneet. Kun Suomi varmuudella on ollut ruotsalaisten käsissä jo 1250-luvulla, on oletusarvo, että myös käskynhaltijoita on ollut siitä lähtien. Verojen vuoksi maita valloitetaan, ei hyvää hyvyyttä, ja niiden siirtämiseen tarvitaan 1200-luvulla linnoja. Kun Birger-jaarlin aikana rakennetaan runsaasti linnoja Ruotsiin, olisi kumma jos niitä ei olisi tuolloin Suomeen syntynyt, täällähän niitä toki eniten tarvittiin. Lista Turun linnan käskynhaltijoista löytyy teoksesta Vesa Mäkinen, Suomen vanhat linnat, 1975, ss.67-71. t. –Kommentin jätti Sigamber (keskustelu – muokkaukset) 12.7.2007 klo 19.35.

päälliköt

Päällikkölistan mukaan Ingeborg Tott oli päällikkönä 1503–1504. Kuitenkin artikkelinsa mukaan hän oli Hämeen linnan päällikkönä, eikä Turun linnaa edes mainita. 109.240.73.231 31. joulukuuta 2022 kello 18.28 (EET)

Ingeborg Tott asui Hämeen linnassa vuodet 1504-1507.Toivo ja Toivo (keskustelu) 31. joulukuuta 2022 kello 19.26 (EET)