Keskustelu:Toinen sortokausi

Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntäjärjestys 30.6.1910

Tämä on Paasikiven muistelmien perusteella kirjoittamani lause:

"Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntäjärjestys hävitti Suomen valtiollisen oikeusjärjestyksen." Lähde: Paasikiven muistelmia sortovuosilta 1, s. 131

Sanatarkka lainaus kyseisestä kirjasta:

"Sitä seuraavana vuonna annettiin 1910 annettiin laki valtakunnanlainsäädännöstä, joka hävitti Suomen valtiollisen oikeusjärjestyksen."

Korjattu lause:

KLS "Ehdotus olisi toteutuessaan merkinnyt sitä, että Venäjän duuma olisi voinut säätää myös Suomea koskevia lakeja. Jos sellaisia olisi runsaasti säädetty, tämä olisi vähitellen johtanut Suomen valtiollisen oikeusjärjestyksen häviämiseen."

Viitteenä: Paasikiven muistelmia sortovuosilta I, s. 131

Tuo "hävitti Suomen valtiollisen oikeusjärjestyksen" ei ole minun mielipiteeni vaan J. K. Paasikiven.

Korjattu lause ei vaikuta kovinkaan hyvältä tuon lähteen kanssa: Paasikiven muistelmia sortovuosilta 1, s. 131. Lähde väittää aivan toista kuin korjaus. Ehkä on mahdollista löytää tuohon korjaukseen paremmin sopiva lähde jostakin.

Kaikki tieto korjatussa lauseessa ei tunnu aivan oikealta, "olisi voinut säätää" ei anna kyseessä olevasta asiasta oikeaa kuvaa, koska Yleisvaltakunnallisen lain perusteella säädettiin lakeja vuosina 1910-1917, merkittävimpiä niistä oli Yhdenvertaisuuslaki 2.2.1912, jonka perusteella senaattiin nimitettiin syntyperäisiä venäläisiä ja monet Suomalaiset joutuivat Venäjän vankiloihin. Sekä myös Sotilasmiljoonien maksamisesta vuonna 1912 säädetty laki.

30.6.1910 säädetty Yleisvaltakunnallinen lainsäädäntäjärjestys, sai ainakin oikeistolaisen Puriskevits:in huutamaan kokouksessa "Finis Finlandiae" "Suomen loppu". Myös lukuisat ulkomaalaiset lainoppineet lausuivat tapahtuneen johdosta paheksuvia julkilausumia. Heidän reaktionsa oli melko voimakas, mutta voiko sitä kuitenkaan sanoa liioitteluksi.

Tuo laki sai Einari Juvan kirjassaan kertoman mukaan aikaan sen, että Suomessa alettiin Suomen perustuslain ohesssa, noudattamaan Venäjän valtakunnan perustuslakeja sekä muita yleisessä järjestyksessä annettuja lakeja ja asetuksia, jotka olivat aikaisemmin asetettu Suomeen. Laki sisälsi myös määräykset ankarista tuomioista ja rangaistuksista venäläisissä tuomioistuimissa. katso tarkemmin: Juva, Einar W.: Suomen kansan aikakirjat 9, Otava, 1937, s. 513-523

Tässä alla muutamia lainauksia suoraan lähdekirjallisuudesta:

"Hallitsija vahvisti lain 30.6.1910. Langhoffin vastalauseilla ei ollut mitään vaikutusta asian kulkuun. Tämä laki kumosi tosiasiallisesti Suomen autonomisen aseman. Vaikka eduskunta ei sitä koskaan hyväksynyt, menettelivät venäläiset tästä lähtien kaikessa annetun lain mukaisesti." Lähde: toim. Korhonen, Arvi, Suomen historian käsikirja 2, Wsoy, 1949, O. Seitkari; s. 414

"Ehdotus Suomea koskevista yleisvaltakunnallisista merkitystä olevista laeista annettiin keväällä 1910 duuman käsiteltäväksi ja hyväksyttiin siellä samoin kuin valtakunnanneuvostossakin, vapaamielisten ainesten vastustuksesta huolimatta, minkä jälkeen se korkeimmassa paikassa vahvistettiin kesäkuun 17/30 p:nä s. v. Suomen eduskunta menetti siten useilla lainsäädännön aloilla oikeutensa lainsäätämiseen, ja sai tehtäväkseen ainoastaan antaa lausuntoja, vaikka lait säädettään oleviksi voimassa Suomessa. Ainoastaan ne lait ja asetukset, jotka koskevat "yksinomaan" Suomen sisäisiä oloja, säädetään ja julkaistaan Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä. Mutta mitkä asiat "yksinomaan" koskevat maamme sisäisiä oloja, sen ratkaisevat Venäjän viranomaiset." Lähde Rein, Th.: Leo Mechelin elämä, Otava, 1915, s. 204

"Täten oli Stolypin laskenut viimeisen kiven siihen linnoitukseen, josta käsin näennäisesti lakipykälillä ammuttiin Suomen perustuslaki kappale kappaleelta raunioiksi. Sisällyksensä samoin kuin muotonsakin puolesta oli tämä "yhdenvertaisuuslaki" yksi oikeushistorian merkillisimpiä asiakirjoja. Venäjällä samoin kuin Suomella oli kumpaisellakin täysin erilainen lainsäädäntönsä,ei ainoastaan yleinen, vaan myös yksityisoikeus (perintö-, avioliitto-, esineoikeus jne) oli täydelleen itsenäinen kumpaisessakin maassa. Tämä laki poisti ilman muuta kaikki rajat näiden kahden kokoaan toisistaan erillään olevan maailman väliltä." Lähde: Öhquist, Johannes: Leijonalippu. Suomen kansan nousu vapauteen., Otava, 1922, s. 159

"Tällainen valtakunnanlaki, joka teki Suomen kokonaan riippuvaiseksi maamme elämälle ja tarpeille vieraista Venäjän lakiasäätävistä viranomaisista, näytti itse asiassa olevan omansa tekemään lopun vapaasta ja itsehallinnollisesta Suomesta. Tämä oli kova isku maallemme ja se murskasi täällä vielä joillakin tahoilla kytevät toiveet päästä Venäjän kanssa sovinnolliseen ratkaisuun." Lähde: Hjelt, Edvard, Itsenäinen Suomi, Helsinki, 1921, s. 108 Anna O 9. maaliskuuta 2009 kello 17.29 (EET)

Artikkelin laatu noin yleensä

Vaikka tämä artikkeli onkin huomattavan laaja ja siinä on vaikuttava lähdeluettelo ja tarkka viitteistys, niin sen laatu yleisesti on monin paikoin aika kyseenalainen. Kuvaus sortokaudesta on aika fragmentaarinen ja teksti paikoin asenteellista, mutta mikä ongelmallisinta, huomattava osa sisällöstä käsittelee jostain syystä ensimmäistä eikä toista sortokautta. Varsinkin luvun "Suomalaisten suhtautuminen sortotoimenpiteisiin" sisällöstä suunnilleen 90 % on sellaista, joka ei kuulu tänne. Osio "Aktiivinen vastarinta" ei sisällä mitään, mikä koskettaisi toista sortokautta, osiossa "myöntyväisyyslinja" toiseen sortokauteen liittyvät vain muutama viimeinen virke (itse asiassa toisella sortokaudella suomalaisten myöntyväisyyssuutaus jäi lähinnä kuriositeetiksi, toisin kuin ensimmäisellä). Kaikki muu pitäisi siirtää artikkeliin Ensimmäinen sortokausi tai Sortovuodet. Mennään jo vitsin puolelle, kun lukee tuota kohtaa "Aktiivinen vastarinta näkyi käytännössä Mauritz Mexmontanin taistellessa kävelykepillä venäläisiä santarmeja vastaan Helsingin Senaatintorilla 18. huhtikuuta 1902"... Mitä tuollainen tieto – jos kohta sinällään ihan kiinnostava – oikein tekee täällä? --Risukarhi (keskustelu) 26. toukokuuta 2012 kello 01.11 (EEST)