Keskustelu:Teerijärvi

Teerijärven entinen alue ja Kruunupyyn nykyinen alue on sikäli mielenkiintoinen, että se muodostaa kapean ruotsinkielisen alueen kiilan sisämaahan päin Vähienkylien (Småbönders) kohdalla. Onko Wikipediassa tai missään muualla historiankirjoituksessa tietoa, miten tällainen kiilamainen kielirajan kulku on päässyt syntymään?

88.112.121.61 10. elokuuta 2009 kello 02.03 (EEST)

En tunne asiaa tarkemmin, mutta oletko tutustunut alueen pitäjän- ja maakuntahistorioihin sikäli kuin sellaisia sattuu olemaan? Niistä voisi ehkä hyvällä tuurilla löytyä jotakin valaistusta. Rinnakkainen tapaus on ainakin Lassilan kylä Noormarkussa, joka on nykyään täysin suomenkielistä aluetta, mutta jossa jotkin vanhat paikannimet (kuten esim. eräät vanhat peltojen nimet) ovat alun perin ruotsinkielisistä nimistä muotoutuneita ja kylällä on saman alueen rannikon kylien tapaan myös vanha ruotsinkielinen nimi (Klåsmark). Tosin täässäkään tapauksessa vanhan kielirajan kulun syystä ei ole tietoa, mutta luultavasti kysymykseen voivat tulla satunnaiset paikalliset maantieteelliset olosuhteet, jotka ovat johtaneet ehkä ensin nautintarajojen ja sitten pysyvän asutuksen syntyyn. Monissa osissa ruotsinkielistä aluetta tai sen liepeillä löytyy paitsi ruotsalaisperäistä paikannimistöä nykyisellä suonmenkielisellä alueella, myös suomenkielisiä kylännimiä nykyisillä ruotsinkielisellä alueella (esim. Paraisilla Kirjala ja Lielahti, Pernajassa Kuuskoski ja Pitkäpää jne.), ja tämän voi (ainakin lounaisen saariston osalta asiasta löytynee oliko se Ritva-Liisa Pitkäsen väitöskirja alueen suomalaisperäisestä nimistöstä, muiden alueiden tutkimustilannetta en tunne) arvioida ilmentävän sitä, että nykyään tai myöhemmin yksikielisillä alueilla on aiemmin saattanut olla molemman kielistä asutusta. Ja tämä sitten on voinut myös jossain hävitä tai tai säilyä yhteen tai toiseen suuntaan tapauksesta riippuen. Mutta koska aihetta ovat saattaneet ainakin joillain alueilla tutkia myös erilaiset paikallispatrioottiset harrastajatutkijat, niin aivan kaikkeen kirjoitettuun ei ehkä silti kannata luottaa, vaan pyrkiä etsimään vain tieteellisesti luotettavia lähteitä. Ja samoin myös ammattimaisten historiantutkijoiden käsitykset voivat muuttua tutkimuksen edetessä tai voi olla erilaisia käsityksiä.--Urjanhai 10. elokuuta 2009 kello 09.43 (EEST)