Keskustelu:Suonensisäinen käyttö

Varmaan keskeistä olisi kertoa, että:

• Suonensisäinen käyttö tarkoittaa laskimoon piikittämistä eli verenkierron siihen osaan, joka vie verta kohti sydäntä.
• Toinen nimi on intravenoosinen eli IV.
• Saman neulan käyttö/useiden henkilöiden jakama neula on huonompi homma, sillä taudit leviävät.
• Samaan kohtaan injektoiminen on huonompi homma ja yleensä suonensisäisten käyttäjät vaihtavat piikityskohtaa.
• Ei vain kyynärtaipeessa, vaan kyynärvarsi laajemmin ja on myös nilkoissa on laskimoita, joihin injektoida.
• Kiristysside voi olla käytössä, mutta se ei ole mitenkään pakollinen. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 00.20 (EET)

Ainiin, ja se merkittävä asia, että suonensisäistä käyttöä ei sinänsä oikein kukaan "halua" ja ajatuskin puistattaa luonnollisesti, mutta riippuvuuden edetessä ja toleranssin kasvaessa/käyttömäärien lisääntyessä ja käytön rahamääräisen laskun kasvaessa, tullaan siihen tulokseen, että suonensisäinen käyttö on kaikkein edullisinta, sillä suonensisäisessä käytössä tarvitsee käyttää vähemmän ainetta saadakseen saman vaikutuksen. Ja hukkaan ei mene yhtään. Eli rahan säästäminen ajaa suonensisäiseen käyttöön. Kirjoittaessani ajattelin heroiinia. Heroiinin käyttäjät kertovat, että suonensisäinen käyttö tulee kuvaan myöhemmin, koska se on käytännössä tehokasta ja halpaa. On kyllä siitäkin ollut, että suonensisäinen käyttö antaisi intensiivisemmän kokemuksen. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 00.26 (EET)

Tärkeitä faktoja! Hyvä että toit nämä esille. Ne täytyy ehdottomasti lisätä tähän artikkeliin. --Styroks (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 00.30 (EET)

Voin itsekin lisäillä, mutta en pysty löytämään kaikkia tarvittavia lähteitä ihan heti. Kun tällainen suonensisäisestä käytöstä kertova artikkeli on olemassa, niin sen tietojen kannattaa olla kunnossa. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 00.36 (EET)

Käyttöreitin valintaan vaikuttaa myös se että jotkin aineet metabolisoituu suunkautta otettuna niin ettei niistä sillä tavalla välttämättä ole päihteeksi vaikka saatavuus ja hinta ei olisi ongelma. Esimerkiksi subutex/subuxone resoribletit on luotu suun limakalvoilta imeytyväksi ja olen käsittänyt että niiden ei pitäisi kauheasti kolista vaikka niitä nielisi enemmänkin. First pass effect artikkeli en:wikipediassa voisi olla oleellista kääntää montaa muutakin kontekstia varten. Yleisimmiksi vaihtoehdoiksi jää polttaminen, nuuskaaminen tai injektoiminen ja näistä vaihtoehdoista valintaa voi karsia aineen olomuoto[kts. Kokaiinin koostumuksia tai terveydelliset esteet esim. keuhkot tai nenän limakalvot niin huonossa kunnossa että polttaminen tai nuuskaaminen ei onnistu.--Custoo (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 16.24 (EET)

Suboxoneissa on itseasiassa naloksonia joka pienentää päihdyttävyyttä huomattavasti. Narkkarit ovat kuitenkin keksineet keinoja erotella naloksoni pois, niin että jäljelle jää pelkkää buprenorfiiniliuosta joka injisoidaan. Buprenorfiinia ei tosiaan niellä, koska käsittääkseni mahahapot tuhoavat buprenorfiinin niin nopeasti ettei se kerkeä imeytyä. --Styroks (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 16.32 (EET)

Tämäpä mielenkiintoista. Kannattaa ilman muuta pyrkiä lisäämään artikkeliin tämäkin. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 19.35 (EET)

Voisi lisätä niistä injektioruiskuista, että minkälaisia ne on ja mistä käyttäjät saavat niitä? Taitaa saada ilmaiseksikin? Olen ymmärtänyt, että neuloja on erikokoisia ja kokoa kuvaa gauge-luku (G), esim. 20G tai 25G. Mitä isompi luku, sitä pienempi jälki kai injektiosta jää? Ruiskut ovat kai yleensä jotain 1ml tai 2ml insuliiniruiskuja? En tiedä, toivottavasti joku täydentää artikkelia. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 19.50 (EET)

En tiedä kelpaako lähteeks mutta Reindeerspotting-dokumenttielokuvassa ostivat neulansa ihan apteekista. Mutta ainakin täällä Hesassa saa, tai ainakin sai, jostain huumepolilta tai jostain ilmasiks puhtaita neuloja. --Styroks (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 20.13 (EET)

Lueskelin juuri erästä matskua, jonka mukaan laskimon sijaan epähuomiossa valtimoon piikittämisellä voi olla vakavat seuraukset. Siis kai niin, että jos epähuomiossa tökkääkin valtimoon laskimon sijaan, niin kuolio/gangreena sormiin tai varpaisiin? Jos pitää paikkansa, niin tuohan on melkoinen suonensisäisen käytön riski ja kannattaisi todella täsmentää johdannossa, että kyse laskimoista, ei valtimoista. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 20.19 (EET)

Joo mä oon kans kuullu että valtimoon tökkääminen = katastrofi. --Styroks (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Mistäs sen voi tietää, onko verisuoni laskimo vai valtimo? Ja ovatko piikittäjät aina ihan selvin päin ja kädet vakaat? Voi kun löytyisi jokin lähde, jossa olisi kuvattu tätä asiaa. --Hartz (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 20.32 (EET)

Niin no ehkä verisuonistoa käsittelevässä artikkelissa olis selitys siihen että miten ne suonet kulkee, ja missä. Mun käsittääkseni valtimot kulkee syvällä luiden vieressä, että jos sinne onnistuu saamaan piikin niin täytyy olla jo siinä kuosissa että joko paikat on muurautuneet umpeen, tai muuten vaan tulee huti. Näin voisin kuvitella. --Styroks (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 20.40 (EET)

Aiheesta muualla osiossa on Turvallisempaa pistämistä linkkin ja sieltä löytyy tosi hyvät matskut missä nämä kaikki asiat selitetään ja esitetään kuvin. Kuvat kuluneista neuloista on myös varsin havainnollisia[1][2] mutta ei taida valitettavasti löytyä commons kuvaa, jota voisi wikipediassa käyttää.--Custoo (keskustelu) 12. marraskuuta 2014 kello 23.39 (EET)

Ei taida löytyä ei, mutta onko se ylipäätään niin tarpeellista? Omasta mielestäni riittää kuva huumeen injisoimisesta todennäköisesti käytetyllä ruiskulla. --Styroks (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 11.28 (EET)

Joka itseasiassa onkin jo artikkelissa. --Styroks (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 11.32 (EET)

Ensisijainen syy neulojen vaihtoon on tietysti tartuntatautien leviämisen estäminen, eli eihän se neulan kuluminen kaikkein oleellisinta ole. Jos sellainen kuva olisi niin mielestäni kannattaisi kuitenkin lisätä. Suonensisäisesti käyttävän kannalta olisi kuitenkin hyvä tuollainenkin asia tiedostaa siinä missä kaikki muukin oikeaoppiseen pistämiseen liittyvät asiat. Vaikka neulaa ei jakaisi muiden kanssa niin ei silti kannata montaa kertaa samaa käyttää. Voisihan tuon kertoa sanoin ja linkittää nuo lähteiksi.--Custoo (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 15.49 (EET)

Tossa ihan johdannossa voisi olla mainittuna, että kaikki päihteet eivät sovellu suonensisäisesti käytettäviksi. Esim. kannabista ei voi "piikittää suoneen". Alkoholia ovat jotkut testanneet, mutta humalatila taitaa olla lyhyt ja kaamea. Artikkelissa voisi olla mainittuna tuon lisäksi yleisimpiä suonensisäisesti käytettäviä päihteitä, jotta lukija saisi tuntumaa siihen, mitä piikitetään noin yleisesti ottaen (kiva jos löytyisi tilastotietoa). --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 21.34 (EET)

Kannabiksen suonensisäisestä käyttöä on itseasiassa tapahtunut.[3][4] Tietenkään hasista tai kasvimateriaalia ei voi suoneen piikittää sen enempää kuin heroiinipulveriakaan mutta niinhän sitä heroiinista, amfetamiinista, lääkkeistä jne. valmistetaan ensin liuos ennen kuin suoneen laitetaan. Kannabiksesta liuoksen valmistaminen vaatinee vaan enemmän osaamista rasvaliukoisuuden takia. Tietysti tällä hetkellä ajatus sellaisesta on kaukaista, mutta kun kannabisuutteet ja synteettiset kannabinoidit tulevat sähkösavukkeisiin,[5][6][7] niin voi olla ettei injektoitavat liuokset ole kaukana.--Custoo (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 00.46 (EET)

Teoriassa ehkä, käytännössä mikään ei puolla kannabiksen (kannabinoidien) suonensisäistä käyttöä. 1) Ihmiset yleisesti ottaen vierastavat suonensisäistä käyttöä ajatuksen tasolla ja pyrkivät välttämään sitä ja 2) kannabiksen teho saavutetaan polttamalla tai syömällä (vaikka sitten juomalla) riittävällä tavalla, erityisesti hintaan suhteutettuna. Suonensisäinen käyttö on käytännössä järkevää, jos aine on kallis tai siitä saadaan irti erilainen teho kuin muuten. Kannabiksesta erotellut tai synteettisesti valmistetut kannabinoidit eivät täytä tällaisia kriteerejä: olisi käytännössä helpompaa kastaa vaikka tupakkasavuke kannabinoidiliuokseen ja polttaa se. En nyt tässä piikittämisen mahdollisista haitoista kirjoittanut mitään. --Hartz (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 14.49 (EET)

TIetysti tavallisella kannabiksen käyttäjällä tuskin on mitään motivaatiota harkita kannabiksen piikitystä. Kun puhutaan suonensisäisesti huumeita käyttävistä, niin järkiperusteet ei aina päde. Kannabiksesta ei mielestäni kannata sanoa tässä artikkelissa mitään suuntaan tai toiseen mutta mistä ehkä voisi kirjoittaa on ns. addiktio tai fiksaatio piikitykseen.[8] Eli halutaan käyttää tai kokeilla suoneensisäisesti mitä hyvänsä, ilman että sille olisi hyötysuhteellisia tms. perusteluita. Riippuvuus ei ole siis pelkästään aineeseen vaan on myös toiminnallinen riippuvuus piikitykseen.--Custoo (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 15.21 (EET)

Mutta eikö tuo ole aivan marginaalinen ilmiö (vai)? Lisää toki artikkeliin, jos ei ole marginaalinen ilmiö. Varmaan monikin kokeilee kaikenlaista tyhmyyttään tai tyhmyyksissään, sitä nyt ei varmaan kukaan lähde kieltämään. --Hartz (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 15.34 (EET)

Onhan tuollainen kai poikkeustapaus jo muutenkin marginaalisessa väestössä. Jos löytyy hyviä lähteitä niin katsellaan sitten tarkemmin.--Custoo (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 19.37 (EET)

Opiskelen päihdetyöntekijäksi ja voin vähän valaista asioita. Valtimossa veri on kirkasta ja tulee sykähdellen ja laskimossa tummaa ja virtaa tasaisesti (suonensisäisiä aineita käytettäessä käyttäjät yleensä "vetävät pakit" [vetävät mäntää taaksepäin niin että verta tulee ruiskuun] ja siinä vaiheessa tuon sykkimisen/sen puutteen ja veren värin näkee selvästi, pakit vedetään jotta ruiskusta saadaan kaikki huumaava/lääkitsevä neste ulos, sekä varmistetaan että neula on suonessa, tosin se aiheuttaa alipainetta joka taas on huono asia suonille). Suurin osa valtimoista on käsittääkseni jossain syvemmällä ja laskimot pinnassa. Kuitenkin tiedän ihmisiä jotka ovat yrittäessään pistää samaan vanhaan pintalaskimoon, osuneetkin valtimoon. Kuulemma tuntuu siltä kuin olisi käsi tulessa (jos nyt käteen pistettiin). Sormi/sormet joudutaan ehkä amputoimaan mutta kaipa siinä voi koko raajakin mennä, ehkä ääritapauksessa jopa henki. Sairaalaan pitää mennä nopeasti jos noin käy niin tekevät kyllä parhaansa. Neuloja ja ruiskuja voi vaihtaa Helsingissä Hakaniemen, Itäkeskuksen ja Malmin Vinkeissä ainakin (Vantaalla ja Espoossa myös omia vinkkejä. Diakonissalaitoksen huumeambulanssi, joka kiertelee ympäri helsinkiä (päivä per paikka), vaihtaa myös neulat ja ruiskut. Tampereella on linja-autoasemalla vastaava paikka nimeltä Nervi. Joensuussa ja Turussa myös, nimeä enkä osoitetta en tiedä. Varmaan myös kaikissa muissa väh. samankokoisissa kaupungeissa. Käytettyjä ruiskuja voi siis palauttaa noihin vaihtopisteisiin ja saada saman määrän puhtaita neuloja, ruiskuja, filttereitä, ns "klikkikuppeja, puhdistuslappuja pistoskohdan sterilointiin, kondomeita ja liukuvoiteita (+HIV ja C-hep testausta ja rokotteet A&B-hepatiitteja vastaan. Joissakin julkisissa tiloissa (esim. metroasemien vessoissa) on seinässä pieni reikä joka on tarkoitettu käytetyille ruiskuille. Näistäkin huolimatta jotkut välinpitämättömimmät nistit ikävä kyllä heittelevät niitä minne sattuu, mutta valtaosa vie ne vaihtopisteisiin. Mitä ihmettä muuten kondomi tekee tuossa kuvassa? Niitä kyllä jaetaan noissa ruiskunvaihtopisteissä muttei se muuten mitenkään liity kamanvetoon. Salakuljetukseen ehkä.:) Propyleeniglykolilla voi käsittääkseni valmistaa rasvaliukoisia aineita injektoitavaan muotoon, mutten ole koskaan kuullut että kukaan olisi niin hölmö että kannabiksen kanssa niin tekisi, ja rasvaliukoisten lääkkeiden (mm. suurin osa bentsodiatsepiineista) kanssa ongelmaksi varmaan muodostuu kalkin ym. sidosaineiden, joita pillerit sisältävät, filtteröinti. Propyleeniglykoli kun on sen verran paksua etten usko sen tulevan mistään filtteristä läpi. Ruiskujen koot, mitä yleensä vaihtopisteistä saa, ovat yleensä 1ml, 2ml ja 5ml, joista 2ml yleisin. Harvemmin kukaan insuliinipiikkejä käyttää. Yleisimmät neulojen koot ovat; 0,3mm, 0,4, 0,45, 0,5, 0,6 ja 0,7 (halkaisija). Pituudet vaihtelevat n. 10mm-40mm:n. Pistospaikkoja tosiaan löytyy ympäri kroppaa; kaulasta, selästä, kantapohjasta, nivusista, pippeliinkin jotkut pistävät (varmaan kuitenkin se viimeinen paikka kun ei mistään muualta enää suonta löydy). Suonensisäisen käytön syy on yleensä tosiaan intensiivisemmät "nousut" ja se että on mukamas halvempaa (toleranssi kuitenkin nousee samalla niin loppujen lopuksi sama määrä aineita kuluu kuin muilla metodeilla). Suonensisäisen käytön alettua muut metodit eivät enää "sano mitään". Subutexin/Suboxonen polttaminen on äärimmäisen harvinaista, suurin osa käyttäjistä joko "sniffaavat" sen nenään tai piikittävät (vieläpä kalkkeineen päivineen, filtteröimättä, fiksummat filtteröivät), korvaushoidossa se sulatetaan kielen alla, siitä myös lääkkeen nimi, SUblingual BUprenorphine (TEX:lle en ole keksinyt syytä). Suboxonen sisältämästä naloksonista; kaduilla liikkuu huhu että pistämällä pisaran maitoa injektoitavan suboxonenesteen sekaan saa naloksonen neutraloitua, mutta minä en siihen usko. Suboxone sisältää myös "maun parantamiseksi" jotain sitrushedelmän makuista esanssia (koska se sulatetaan kielen alla), ja tuon happamuuden se maito varmaan neutraloi, eikä mitään naloksonia. –Kommentin jätti 91.155.85.131 (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 21.35

TEX-osassa EX voisi tulla extended releasesta. T-kirjainta en osaa veikata. -Hartz (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 03.52 (EET)

Hyvää työstämistä artikkelissa Hartz. Tuo ruiskuhuumeen on minusta vähän tyhmä termi. Ikään niin kuin kyse olisi ainoastaan injisoimalla käytettävistä huumeista, vaikka ne on niitä ihan samoja huumeita, joita annostellaan muillakin tavoilla, jopa lääkkeeksi. Välttelisin harhaanjohtavia puhekielen ilmaisuja.--Custoo (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 16.21 (EET)

No joo, artikkeli on parantunut melkoisesti. Aika hyvä runko, lähinnä vain lisäyksiä ja täsmennyksiä puuttuu. Tuosta on varmaan muiden jatkaa. Otin sanan nyt pois johdannosta. Joissain lähteissä kuitenkin käytettiin sanaa ja esiintyy sitä vieläkin artikkelissa. --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 16.32 (EET)

Haitat henkilölle itselleen, entä muille?

Henkilölle itselleen nyt ainakin aiheutuvat terveydelliset haitat, mitä muuta? Aiheutuuko haittoja muille kuin henkilölle itselleen? Minulle ainakin tulee mieleeni lasten leikkipuistoista ja päiväkotien pihoilta löytyvät käytetyt huumeruiskut. Toivoisin, että artikkelissa olisi itselle aiheutuvista ja muille aiheutuvista haitoista. --Hartz (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 19.41 (EET)

Ainiin, ja sitten sitenhän on loogista jatkaa, että kun tiedetään itselle ja muille aiheutuvat haitat, niin olisi tietoa myös miten haittoja voitaisiin vähentää. Käytetyt ruiskut varmaan johonkin palautuspisteisiin tai roskiksiin tms.? --Hartz (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 19.43 (EET)

Artikkelin nimi

Artikkelin nimessä pitäisi ilmetä minkä käyttöä tässä opastetaan. Eikö muuten ohjeet ole Wikipediassa kielletty? --Harriebarn (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 10.09 (EET)

Voitko tarkentaa, mikä artikkelin sisällössä menee liian opastamisen puolelle, jotta asiasta voidaan konkreettisemmin keskustella? Minkälaisia asioita päihteiden suonensisäistä käyttöä koskeva wikipedia-artikkeli voisi käsitellä? Mitä olet mieltä englanninkielisen wikipedian vastaavasta artikkelista en:Drug injection? Mitä nimeä ehdottaisit artikkelille?--Custoo (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 17.54 (EET)

Artikkeli on kuvaus sen aiheesta. Artikkeli vastaa kysymykseen mitä on suonensisäinen käyttö. Artikkelissa pyritään kuvailun lisäksi selittämään suonensisäistä käyttöä. Kuvailussa vastataan esimerkiksi kysymyksiin: miten käytetään suonensisäisesti ja mitä aineita käytetään suonensisäisesti. Selittämisessä vastataan esimerkiksi kysymykseen: miksi käytetään suonensisäisesti. --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.53 (EET)

Lähde

löytyi tällainen https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26114/Helsinki_Kukkola_2011.pdf?sequence=1 lähdeluettelossa on lisää lähteitä --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 12.08 (EET)

Toistoa

Huomasin artikkelin pikaisesti läpi luettuani että joitakin asioita toistetaan artikkelin eri kohdissa, joskin hieman toisistaan poikkeavin sanakääntein. Asialle pitäis tehdä jotain. Sitten pisti silmään tämä kun mainittiin että huumeet ovat Suomessa kalliita. Miten määritellään tämä "kalleus"? Ja mitä nyt olen seurannut esim. Huumebisnes Oy -dokumenttisarjaa, huumeet, tietenkin aineesta riippuen, eivät katukaupassa ole millään lailla merkittävästi halvempia kuin esim. Suomessa. --Styroks (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.01 (EET)

Ainakin johdannossa saa olla samoja asioita kuin muualla. --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.33 (EET)

Normison-lääkevalmiste

Luin joskus jostain artikkelista että aikoinaan yleisesti käytetty tematsepaamivalmiste, unilääke Normison olisi poistettu markkinoilta nimenomaan siitä syystä, että Normisonit olivat nestekapseleita, ja että nämä olisivat olleet suosittuja narkomaanien keskuudessa. He nimittäin tekivät niin, että avasivat kapselin ja imivät sen sisältämän lääkeliuoksen ruiskuun ja injisoivat suoneensa. Olisko tähän mitään lähdettä olemassa, entä palveleeko se ylipäätään ketään että tästä mainitaan koko artikkelissa? --Styroks (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.20 (EET)

Artikkelissa voi hyvin olla tietoa lääkevalmisteista, joita väärinkäytetään suonensisäisesti. Suonensisäisesti käytettäviä aineita on mainittu niille tarkoitetussa osiossa. Artikkelissa voi myös olla sellaisista lääkevalmisteista, jotka on jouduttu vetämään markkinoilta tai joiden sisältöä on jouduttu mukauttamaan suonensisäisen käytön estämiseksi (jos sellaisia on ollut). Ja löytyi: http://www.australianprescriber.com/magazine/27/3/58/9 --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.37 (EET)

Lääkevalmisteiden väärinkäyttö sopii ehkä kuitenkin paremmin artikkeliin Lääkkeiden väärinkäyttö. Myös nuo markkinoilta vetämiset ja sisällön mukauttamiset ehkäpä tuonne? Tuossa oli tabletti vs. geeliä sisältävä kapseli. --Hartz (keskustelu) 9. maaliskuuta 2016 kello 18.39 (EET)

Lähde

http://www.pharmpress.com/files/docs/drugs_abuse_sample.pdf taitaa olla kirjasta http://www.pharmpress.com/product/9780853695820/drugs-of-abuse --Hartz (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 13.09 (EET)