Keskustelu:Sosialismi/Määritelmät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sosialismin määritelmiä suomalaisissa ja englanninkielisissä lähteissä. Lähinnä sana- ja tietosanakirjoja. Katsauksessa kiinnitetään erityistä huomiota sosialismista esitettyihin määritelmiin sekä hakusanojen ensimmäiseen virkkeeseen.

Suomenkieliset määritelmät

[muokkaa wikitekstiä]

Kielitoimiston sanakirja (2024)

[muokkaa wikitekstiä]
sosialismi. aatesuunta joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen; sen mukainen järjestelmä.[1]

Politiikan sanakirja (2011)

[muokkaa wikitekstiä]
sosialismi lähinnä Englannissa, Ranskassa ja Saksassa 1700-luvun lopussa teollistumisen haittoja ja epäkohtia poistamaan syntyneiden, kapitalismiin kriittisesti suhtautuvien ajatussuuntien ja ideologioiden yhteisnimitys.[2]

Sosialismin historiaan kytkeytyvän määritelmän jälkeen kerrotaan tarkemmin liikkeen tavoitteista: ”Sosialismin kannattamaan yhteiskuntamalliin kuuluu tuotantovälineiden ja talouden voimavarojen yhteisomistus sekä valtion tai yhteisön vahva kontrolli taloudessa markkinoiden sijaan. – – Monet sosialistipuolueet ja liikkeet ovat muokanneet historiallista tavoitettaan ja siksi sosialismi-sana liittyy nykyään myös useisiin sellaisiin puolueisiin ja ryhmiin, jotka hyväksyvät markkinatalouden.”[2]

Kiinnostavasti hakusana sosialisti antaa sanalle kaksi merkitystä: ”1. sosialismin kannattaja – 2. sosiaalidemokraatti”.[2]

Tieteen termipankki (2024)

[muokkaa wikitekstiä]

Sosialismille on annetaan kolme määritelmää: taloustieteen, historiantutkimuksen ja filosofian. Ne ovat (edellä mainitussa järjestyksessä):[3]

  1. Talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet (pääoma, maa) ovat yhteiskunnan omistamia.[4]
  2. Työläisten aseman parantamiseen pyrkivä ja tuotantovälineiden yhteisomistusta suosiva vasemmistolainen poliittinen aatesuunta.[5]
  3. Yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa.[6]

Historian ja filosofian artikkelit antavat lyhyen määritelmän lisäksi laajemman selitteen. Historian selite on muutaman virkkeen mittainen katsaus sosialismin historiaan. Katsauksen lopussa todetaan: ”Periaatteessa merkittäviäkin sosialistisia elementtejä sosialidemokraattisten ihanteiden ja politiikan muodossa on kuitenkin ollut myös monien länsieurooppalaisten valtioiden toteuttamassa politiikassa, esimerkkinä Ruotsin niin kutsuttu kansankoti, folkhemmet.”[5] Filosofian selitteen mukaan sosialismi on yhteisnimitys radikaaleihin yhteiskuntauudistuksiin, yhteisomistukseen ja yhteiseen etuun sitoutuneille aatevirtauksille.[6]

Englanninkieliset määritelmät

[muokkaa wikitekstiä]

Encyclopædia Britannica (2024)

[muokkaa wikitekstiä]
socialism, social and economic doctrine that calls for public rather than private ownership or control of property and natural resources.[7]

Merriam-Webster (2024)

[muokkaa wikitekstiä]
  1. any of various egalitarian economic and political theories or movements advocating collective or governmental ownership and administration of the means of production and distribution of goods
  2. a a system of society or group living in which there is no private property
    b a system or condition of society in which the means of production are owned and controlled by the state
  3. a stage of society in Marxist theory that is transitional between capitalism and communism and is distinguished by unequal distribution of goods and pay according to work done[8]

→ Useita määritelmiä, joiden yhdistävä piirre on tuotannontekijöiden tai kaiken omaisuuden valtio- tai yhteisomistus.

Oxford Reference Online

[muokkaa wikitekstiä]

Oxfordin yliopistolla on Oxford Reference -niminen verkkopalvelu, josta voi kerralla hakea tietoa useista sana- ja tietosanakirjoista. Kirjoitin hakukenttään ”socialism” ja kävin läpi 10 ensimmäistä hakutulosta relevanssin mukaan järjestettynä. Kaikki ISBN:t ovat sähkökirjojen. Niissä voi olla pieniä eroja painettuun laitokseen.

  1. Brewer’s Dictionary of Phrase and Fable (2013).[9] Käyttöoikeuteni eivät valitettavasti riitä 19. laitoksen lukemiseen. Muista tietokannoista löysin vain kylmän sodan aikaisia tai sitäkin vanhempia laitoksia. Ihan uteliaisuudesta vilkaisin uusintapainosta vuoden 1870 laitoksesta: hakusana ”socialism” käsittelee Robert Owenia sekä tämän vaatimuksia täydellisestä tasa-arvosta ja yhteisomistuksesta. Erityistä painoarvoa en 1800-luvun kirjalle antaisi.[10]
  2. A Dictionary of Geography (2023): ”A social system based on equality and social justice, once linked with common ownership of the means of production and distribution.”[11]
  3. World Encyclopedia (2004): ”System of social and economic organization in which the means of production are owned not by private individuals but by the community, in order that all may share more farily in the wealth produced.”[12]
  4. A Dictionary of Philosophy (2016): ”Political system in which the (major) means of production are not in private or institutional hands, but under social control.” Myöhemmin täsmennetään, että kommunismista poiketen sosialismi toimii liberaalin demokratian puitteissa eikä ole totalitaristista.[13]
  5. A Dictionary of the Social Sciences (2002): ”A form of social organization that prioritizes the common ownership of property and the collective control of economic distribution.”[14]
  6. A Dictionary of Environment and Conservation (2017): ”An economic and political system in which the means of production, distribution, and exchange are owned by society as a whole and controlled by co-operatives or the central government.” Seuraava lause täsmentää vielä: ”The system may operate within a market economy.”[15]
  7. The Oxford Encyclopedia of American Legal and Political History (2013): ”A political ideology that rejects the private ownership of land, factories, and other means of production as well as the wage-labor system and the competitive market economy.”[16]
  8. A Concise Oxford Dictionary of Politics and International Relations (2018): ”A political and economic theory or system of social organization based on collective or state ownership of the means of production, distribution, and exchange. Like capitalism, it takes many and diverse forms.”[17]
  9. The Oxford Encyclopedia of the Bible and Ethics (2015) ei tarjoa varsinaista määritelmää: ”socialism is an often misused and misunderstood concept in today's world.” Hakusanan historiakatsaus käsittelee sosialismia lähinnä kahdessa eri merkityksessä: marxilaisen ja leninistisen teorian käsitteenä (tuotannontekijöiden yhteisomistukseen perustuva talousjärjestelmä, siirtymävaihe kapitalismista kommunismiin) sekä erilaisina yksityisomaisuudesta luopuvina kommuuniyhteisöinä (esim. alkukristillisyys).[18]
  10. The Oxford Encyclopedia of American Cultural and Intellectual History (2013): sama määritelmä kuin teoksessa American Legal and Political History.[19]

Yhteenvetona voidaan todeta, että ainakin Oxfordin yliopiston julkaisemissa hakuteoksissa sosialismi määritellään pääasiassa yhteisomistuksen, erityisesti tuotannontekijöiden yhteisomistuksen kautta. Selkein poikkeus on Raamattu-ensyklopeedia, joka ei anna varsinaista määritelmää. Kyseinen teos ei muutenkaan tosin liene sosialismin kannalta se oleellisin. Yhteisomistus on ainoa seikka, joka

Artikkeleja ja kirjoja

[muokkaa wikitekstiä]

The Oxford Handbook of Political Ideologies (2013)

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelikokoelma, ei hakuteos. Sosialismille ei ole omaa artikkelia, mutta kommunismille ja sosiaalidemokratialle on. Sivulla 590 todetaan kuitenkin: ”According to Vincent Geoghegan, all forms of socialism include three basic ingredients: a critique, an alternative, and a transition theory. That is, they make the defects of a society evident, they propose a better arrangement of things and they point at the ways to bring about these improvements. Socialism deploys an egalitarian critique of capitalism. – – As [Michael] Freeden asserts, the socialist core contains five concepts or conceptual themes: ’the consecutive nature of the human relationship, human welfare as a desirable objective, human nature as active, equality and history as the arena of (ultimately) beneficial change’.”[20]

→ Sosialismi kapitalismin kritiikkinä ja menettelytapana, jossa yhteiskunnan ongelmia pyritään aktiivisesti todentamaan ja korjaamaan.

Google Scholar -hakutulokset

[muokkaa wikitekstiä]

Tein Google Scholar -haun ”definition of socialism”. Alla lyhyt tiivistelmä viidestä ensimmäisestä hakutuloksesta. Suhtautuisin pienellä varauksella haun tuloksiin, sillä käytetty hakusana todennäköisesti tuottaa nimenomaan sosialismin vakiintuneet määritelmät kyseenalaistavia osumia. Ylläolevasta kirjallisuuskatsauksesta ilmenee, etteivät revisionistiset määritelmät selvästikään ole siirtyneet sanakirjoihin ja tietosanakirjoihin, vaan tuotannontekijöiden yhteisomistukseen perustuva määritelmä on tuoreissakin hakuteoksissa hallitseva. Edustavampi tulos olisi todennäköisesti saatu käymällä läpi sosialismia yleisesti käsitteleviä tutkimusartikkeleja ja tilastoimalla niissä käytetyt määritelmät. Tällaiseen urakkaan ei minulla kuitenkaan ole voimavaroja, sillä siinä olisi jo väitöskirjan verran työtä. Google Scholar -hausta ilmenee joka tapauksessa se, että sosialismin määritelmä on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt laajentumaan ja osa tutkijoista on kyseenalaistanut tuotannontekijöiden yhteisomistukseen perustuvan määritelmän. Hyvin suppean katsaukseni perusteella vaikuttaisi siltä, että aktiivisin keskustelu käytiin 1980–1990-lukujen taitteessa, kun Neuvostoliitto hajosi.

  1. Socialism’s Burden. Towards a “Thin” Definition of Socialism (1992). Kirjoittaja toteaa ”vuoden ’89 romahduksen” johtaneen sosalismin luonteen ja tulevaisuuden yleiseen uudelleenajatteluun. Sosialismin maailmanlaajuinen kriisi on johtanut sen uudelleenarviointiin, onko sosialismi elinkelpoinen taloudellinen vaihtoehto kapitalismille. ”Ehkä vieläkin tärkeämpää on, että vuoden ’89 romahdus on herättänyt keskustelun sosialismin määritelmästä ja tavoitteista.”[21]
  2. Castoriadis and the Re-Definition of Socialism (1989). Artikkeli käsittelee kylmän sodan vuosina vaikuttanutta filosofia Cornelius Castoriadista, joka vastusti sekä stalinistisen sosialismin että ”vapaan maailman” valheelliset lupaukset vapaudesta. Castoriadisin sosialismi oli yksilökeskeistä. Se hylkäsi intellektuelleille ominaisen itseruoskinnan sekä alkukantaisuuden, kouluttamattomuuden ja ruumiillisen työn ”kultinkaltaisen ihannoinnin”.[22]
  3. A Future for Socialism (1993). Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan kommunistisen järjestelmän loppu on herättänyt kysymyksen siitä, onko sosialismilla tulevaisuutta nykymaailmassa tai ihanteena. Kirjoittajan mukaan vastaus molempiin kysymyksiin on ”kyllä”, mutta se vaatii sosialismin uudelleen määrittelyä. Kirjoittajan mukaan sosialisteilla on kolme yhteistä päämäärää: 1) tasavertaiset mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja hyvinvointiin; 2) tasavertaiset mahdollisuudet poliittiseen vaikuttamiseen; 3) tasaveroinen asema yhteiskunnassa.[23]
  4. On the Meaning of Socialism (1992). Kirjoittaja tarjoaa historiallisen tulkinnan sosialismin käsitteestä. Perinteinen määritelmä on ollut tuotannontekijöiden (tai vähintäänkin tärkeimpien tuotannontekijöiden) yhteisomistus. Löyhempi määritelmä on julkisen vallan harjoittama talouden suunnittelu ja sääntely. Sosialismiin liittyy ajatus keskitetyn hallitusvallan käytöstä taloudellisen vallan ja toimeliaisuuden laajentamiseksi entistä useammille ihmisille.[24]
  5. Socialism (2014). Kirjoittajan mukaan sosialismin – kuten kaikkien ideologioiden – määrittely on vaikeaa, sillä määritelmän pitäisi kertoa, mikä sosialisteja yhdistää, mutta sen ei kuitenkaan pitäisi vähätellä sosialististen liikkeiden ja aatteiden välisiä ”valtavan suuria” eroja. Määritellyssä on kirjoittajan mukaan tehty kaksi yleistä virhettä: essentialismi ja historismi. Essentialismi pyrkii löytämään jonkin kaikkia sosialisteja yhdistävän tekijän, jolloin määritelmästä tulee hyvin suppea. Historismi pyrkii välttämään määrittelyongelmat esittelemällä sosialismin historiallisena kertomuksena, joka kuvailee kaikkia niitä liikkeitä, jotka vuosisatojen saatossa ovat kuvailleet itseään sosialisteiksi. Puutteena on tällöin se, ettei sosialisteja yhdistäviä piirteitä kunnolla eritellä. Kirjoittaja pitää viisaimpana lähestymistapana essentialismin ja historismin yhdistelmää ja tarjoaa sitten oman (hyvin runsassanaisen) määritelmänsä. Kirjoittajan mukaan sosialistit 1) arvostelevat yhteiskuntaa, 2) tarjoavat paremman vaihtoehdon ja 3) esittävät keinoja vaihtoehdon toteuttamiseen. Kritiikki perustuu tasa-arvon ihanteelle, kohdistuu kapitalismin itsekkyyteen ja vastustaa markkinatalouden sääntelyn puutetta, joka tuottaa epätasa-arvoa. Vaihtoehtoista järjestelmää hahmottaessaan sosialistit ovat olleet hyvin erimielisiä, mutta yhdistäviä piiriteitä ovat vaurauden uusjako tai yksityisomistuksen lakkauttaminen sekä yhteisöllisyyden, vapauden, tasa-arvon ja demokratian ihanne. Sosialismiin siirtymän menetelmiä ovat olleet mm. parlamentarismi (sosiaalidemokratia), vallankumous (marxilaisuus) ja asiantuntijavalta (fabianismi).[25]
  1. sosialismi Kielitoimiston sanakirja. 2024. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 1.6.2024.
  2. a b c Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja. Inhorealistin versio, s. 500. Toim. Kalevi Koukkunen. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  3. sosialismi Tieteen termipankki. 5.12.2014. Viitattu 1.6.2024.
  4. Taloustiede:sosialismi Tieteen termipankki. 15.9.2015. Viitattu 1.6.2024.
  5. a b Nurmiainen, Jouko: Historia:sosialismi Tieteen termipankki. 8.1.2020. Viitattu 1.6.2024.
  6. a b Roinila, Markku: Filosofia:sosialismi Tieteen termipankki. 23.3.2015. Viitattu 1.6.2024.
  7. Dagger, Richard & Ball, Terence: socialism Encyclopædia Britannica. 12.5.2024. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
  8. socialism Merriam-Webster. 24.5.2024. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
  9. Dent, Susie (toim.): Brewer’s Dictionary of Phrase and Fable. 19 ed.. Chambers Harrap Publishers, 2013. ISBN 9780199990009. (englanniksi)
  10. Brewer, Ebenezer Cobham: Dictionary of Phrase and Fable. Näköispainos 1. laitoksesta vuodelta 1870. Cambridge University Press, 2014. ISBN 9781107239401. (englanniksi)
  11. Mayhew, Susan: A Dictionary of Geography. 6 ed.. Oxford University Press, 2023. ISBN 9780191918841. (englanniksi)
  12. World Encyclopedia. Philip’s, 2004. ISBN 9780199546091. (englanniksi)
  13. Blackburn, Simon: A Dictionary of Philosophy. 3 ed.. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780191799556. (englanniksi)
  14. Calhoun, Craig: Dictionary of the Social Sciences. Oxford University Press, 2002. ISBN 9780199891184. (englanniksi)
  15. Park, Chris & Allaby, Michael: A Dictionary of Environment and Conservation. Oxford University Press, 2017. ISBN 9780191826320. (englanniksi)
  16. Critchlow, Donald T. & VanderMeer, Philip R.: The Oxford Encyclopedia of American Political and Legal History. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199754625. (englanniksi)
  17. Brown, Garrett W.; McLean, Iain & McMillan, Alistair: A Concise Oxford Dictionary of Politics and International Relations. 4 ed.. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780191749568. (englanniksi)
  18. Brawley, Robert L.: The Oxford Encyclopedia of the Bible and Ethics. Oxford University Press, 2015. ISBN 9780199829903. (englanniksi)
  19. Rubin, Joan Shelley & Casper, Scott E.: The Oxford Encyclopedia of American Cultural and Intellectual History. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199764365. (englanniksi)
  20. Freeden, Michael; Sargent, Lyman Tower & Stears, Marc: The Oxford Handbook of Political Ideologies. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-958597-7. (englanniksi)
  21. Cullenberg, Stephen: Socialism's Burden: Toward a “Thin” Definition of Socialism. (Rethinking Marxism -teemanumero) A Journal of Economics, Culture & Society, 1992, 5. vsk, nro 2. Taylor & Francis Online. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
  22. Fehér, Ferenec: Castoriadis and the Re-Definition of Socialism. Revue européenne des sciences sociales, 1989, 27. vsk, nro 86. JSTOR. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
  23. Roemer, John E.: A Future for Socialism. The Newsletter of PEGS, Winter 1993, 3. vsk, nro 3. Penn State University Press. JSTOR. Viitattu 1.6.2024. (englanniksi)
  24. Samuels, Warren J.: ”On the Meaning of Socialism”, The Chicago School of Political Economy. Routledge, 1992. ISBN 9780429338892. Taylor & Francis Group (viitattu 1.6.2024). (englanniksi)
  25. Geoghegan, Vincent: ”Socialism”, Political Ideologies. Routledge, 2014. ISBN 9781315814384. Taylor & Francis Group (viitattu 1.6.2024). (englanniksi)