Keskustelu:Sommittelu

No onko järkeä luoda täsmennyssivua, kun toinen termi on sommittelu eikä sommitelma? Lab-oratory 18. kesäkuuta 2008 kello 15.40 (UTC)

Sommitelma on kuvataiteissa myös yhtä käytetty. Jostain syystä on vain tuossa artikkelissa käytetty sommittelua. --Jisis 18. kesäkuuta 2008 kello 15.42 (UTC)

Tämä sinänsä ansiokas artikkeli sisältää lähes saman määritelmän kuin Kompositio (kuvataide). Ne pitäisi yhdistää. Ehdottaisin otsikoksi Sommittelu--Kulttuurinavigaattori 16. huhtikuuta 2009 kello 21.31 (EEST)

Yhdistetty

Yhdistin kaksi artikkelia, mutta jätin toistaiseksi artikkelin Kompositio (kuvataide) paikalleen. --Kulttuurinavigaattori 17. huhtikuuta 2009 kello 00.06 (EEST)

Käänteinen perspektiivi

Ikoneissa perspektiivi on käänteinen. Kuvan pakopiste ei ole horisontissa, vaan katsojassa. Tämä käänteinen perspektiivi heijastaa hengellistä ajatusta ja jumalallista todellisuutta. Katsoja ei vain katso ikonia vaan ikoni katsoo katsojaan ja avautuu katsojaan. Ikoni on ovi/ikkuna tuonpuoleiseen/metafyysiseen maailmaan, jonka on tarkoitus puhuttaa katsojaa. Esimerkkinä tästä esim. Pyhä Kolminaisuus -ikoni. Käänteisen perspektiivin lisäksi saatetaan käyttää arvoperspektiiviä. Jonkin rakennuksen sisällä tapahtuva tilanne saatetaan kuvata kyseista rakennusta vasten, sillä tapahtumat eivät rajoitu mihinkään tiettyyn paikkaan. --Vernissage 17. huhtikuuta 2009 kello 00.35 (EEST)

Teksti sopisi hyvin artikkeliin perspektiivi, mutta tässä artikkelissa on kyse sommittelusta. --Kulttuurinavigaattori 17. huhtikuuta 2009 kello 08.12 (EEST)

Värit, esineet, henkilöt, henkilöiden asento, paikka, perspektiivi, vaatetus ja tekstit - kokonaisuuden sommittelu on kaikki ikonin teologista sisältöä. Ikonin päämäärä ei ole joidenkin määrättyjen inhimillisten tunteiden herättäminen tai vahvistaminen vaan sen tehtävänä auttaa ja saattaa meidät hengellisen muutoksen tielle. Lienet oikeassa, näiden rivien paikka ei ole täällä. --Vernissage 17. huhtikuuta 2009 kello 09.02 (EEST)

Sommitelma??

Miksi artikkelin nimi on vaihdettu 'Sommitelmaksi' kun teksti kertoo vain sommittelusta? Sommitelmahan on paljon kapeampi. --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 00.35 (EEST)

Ja ehdotuksesi on? Kuten sanat "piirustus" ja "maalaus", myös "sommittelu" tarkoittaa sekä asian tekemistä ja sen tulosta. --Kulttuurinavigaattori 27. kesäkuuta 2009 kello 00.57 (EEST)

Sommittelu siis olisi sisältöä vastaava nimi. 'Sommitelma' on harvinaisempi, tarkoittaa joko teosta (Esim 1950-60-luvulla oli Suomessa suosittu teoksen nimi modernisteilla) tai jotain jo valmiiksi saatettua. Taidehistoriassa tosin sanaa sommitelma toisinaan käytetään aika hämärästi, mutta kuvataiteessa muuten puhutaan sommittelusta. Esim tietyn kuvan sommittelu, sommittelu yleensä jne. Artikkelin aiheenahan on etupäässä modernistien sommitteluoppi jos tarkkoja ollaan. Ja artikkelissa sanotaan koko ajan 'sommittelu on' 'sommittelu tarkoittaa' jne ei 'sommitelma on' --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 01.18 (EEST)

Olen muistaakseni joskus yhdistänyt Sommittelun ja Komposition. Yritin siirtää nimen Sommitteluksi, mutta kun se on varattu ja ohjattu Sommitelmaan, se ei onnistunut. Jotenkin kai nimensiirto onnistuu, mutta nyt en keksi miten. --Kulttuurinavigaattori 27. kesäkuuta 2009 kello 17.24 (EEST)

Sain poistettua ohjauksen Sommittelusta, näyttää vaativan hidasta yhteyttä ja nopeaa hiirikättä. Tässä voineisi siirtää sivun aineiston Sommitteluun? Tässä osoitteessa voisi tietty olla myös lyhyt kuvaus siitä, mitä nimenomaan sommitelma tarkoittaa, ja että Sommittelussa on lisää? --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 18.26 (EEST)

No nyt on sisältö Sommittelu-sivun alla. Laitan tähän kokeeksi vaikka lyhyen selityksen Sommitelmasta. Vai laittaako sitten ohjauksen nyt täältä. --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 18.31 (EEST)

Näemmä siihen sitten tarvittiin ylläpitäjää. Pitäisiköhän Sommitelmassa olla jotain tyyliin "Pääartikkeli:Sommittelu" vai riittääkö tuo Katso myös? --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 19.44 (EEST)

Lähteet

Mikä Sommittelu-artikkelissa mahtaa olla lähde - siis, jos tähän lisää jotain tekstiä, niin pitäisikö muussakin tekstissä olla jokin lähde vai miten ne erotetaan? Lähteenä ilmeisesti kirjallisuutena mainitut kirjat? --BluePuddle 27. kesäkuuta 2009 kello 20.51 (EEST)

Tietolähteitä on mainittu, mutta tietoa ei ole läheistetty. Toisaalta sommittelu on niin yleinen osa kuvataideopetusta ja jokaista taidekoulutusta, että kaikki vähänkin alaa opiskelleet tuntevat ja osaavat soveltaa noita sommittelun perusjuttuja. Sommittelu on taiteessa vähän kuin kielioppi äidinkielessä tai yhtälöt matikassa. Käsittääkseni tavallista tällaisissa aiheissa on, että jos joku tieto poikkeaa alan yleistiedosta, se lähteistetään. Sommitteluoppia on ollut vähän eri tavoin esitettynä kai antiikin ajoista lähtien, vaikka nuo lähteissä mainittujen modernismin gurujen ideat ovat nykyisin tutuimpia. --Kulttuurinavigaattori 27. kesäkuuta 2009 kello 22.13 (EEST)

Peruskauraahan tuo tietysti on, mutta siinäkin on vivahde-eroja. Aika yleisestihän käytetään jonkinlaista 'peruspuuroa', joka on suodattunut sukupolvelta toiselle välittyneistä koulussa saaduista valokopioplareista. Kumminkin, esim eri ainesten ryhmittelystä ja järjestyksestä voisi keskustella pitkäänkin -ne vaihtelevat eri versioissa aika tavalla. Tähän on kuitenkin hankala lisätä mitään, kun tähänastisessa tekstissä ei ole viitteitä. On vähän vaikea laittaa viitettä koskemaan vain pientä osaa. --BluePuddle 28. kesäkuuta 2009 kello 03.01 (EEST)

Sommittelua voi soveltaa ja pitäisikin voida soveltaa melko helposti ja luovasti, joten "akateemista" so. vakiintunutta jäsennystä ei ole päässyt syntymään, onneksi. Ilmeisesti tieteissä syntyy usein asian opettamista, käsittämistä ja tiedon muodostusta helpottavaa perusaineistoa, johon taideopetuksessakin joskus pyritään, mutta taiteissa ehkä halutaan tällaisen peruspuuron muodostamista välttää, onhan kaavamaisesta taideopetukesta aika raakoja esimerkkejä historiassa. Toinen kuvataiteen perusalue on värioppi, jossa tosin tavallisesti mainitaan erilaiset väriopit niiden kehittäjien mukaan. Mutta väriopeissa taitaakin olla mukana ehkä enemmän tieteisiin perustuvaa eksaktia tietoa kuin sommittelussa. Olen huomannut, että tällaisissa viitteettömissä artikkeleissa viitteitä vaan lisätään sekaan sitä mukaa kun uusia tietoja esiintyy. Läheistystä voi ja käsittääkseni saa tehdä myös siten, että olemassaoleviin artikkelin teksteihin haetaan vastineita kirjallisuudesta jaa lyödään viitteet väliin. Vähän kornia, mutta saa aikaan vakuuttavampaa jälkeä kuin viitteetön teksti. --Kulttuurinavigaattori 28. kesäkuuta 2009 kello 08.28 (EEST)

Mihin sommittelua tarvitaan?

Poistin lauseen "Sommittelu on esimerkiksi taulujen seinälle sijoittamista, jos haluaa sen miellyttävän itseään.", mielestäni artikkeli ei tarvitse kyseistä lausetta ja merkitykseltäänkin hieman hämärähkö.--Karhennettu turtana (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 08.51 (EEST)