Keskustelu:Sivu-uoma

Vielä yksi

Vielä yksi huomio "distributary"-ongelmakentästä. Paitsi bifurkaatio, pudas ja suuhaara, tuon omituisen "distributaryn" yhtenä vastineena taitaa olla suomessa myös näennäisbifurkaatio. Lähteistetyn määritelmän mukaan pudas (useimmiten?) ja suuhaara (yleensä) ovat näennäisbifurkaatioita. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 17.04 (EET)

Toinen huomio tulikin esille tässä: [1]. Tämä sama esintyi aivan hiljattain joko jossain muussa tämän aihepiirin artikkelissa, jossain esillä olleessa lähteessä tai jossain keskustelussa. Eli siihen siis pitäisi lisätä tuo jossakin muualla esillä ollut tieto, että jos yhtyvistä uomista toinen ei ole toista suurempi (mikä sitten ikinä olikaan tuon suuremmuuden kriteeri!) niin silloin yhtymäkohdasta ylöspäin kumpikaan uoma ei ole pääuoma vaan molemmat ovat sivu-uomia. Tämä kai pitäisi lisätä tuohon täydennykseksi, ja tietysti lähteistettynä. (Vaikka kai voisi kuvitella, että siitä saattaisi olla mahdollisesti eri määrittelyjä, että kuinka pieni ero kelpaa tai ei kelpaa, että näin voitaisiin tehdä.) --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 19.07 (EET)

En tunne sille lähdettä enkä muista koskaan lukeneeni siitä missään. Olen vain rivien välistä päätellyt, että näin se on. Tiedän toki jokia, jossa näin on toimittu. Eräät uomaluokittelu-menetelmät hyväksyvät samasuuruisuuden lähtiessään liikkeelle latva-alueen uomista. Ne merkitään aluksi luokkanumerolla 1 eli ne ovat yhtä suuria(?). Näissä menetelmissä ei etsitä pääuomaa, jolla ei nykyään ole yläjuoksulla mitää tieteellistä arvoa. En ole nähnyt siitä mainintoja tuoeissa papereissa. Vanhissa sen sijaan etsittiin joen pituutta, jolloin pisin letka uomia muodosti pääuoman. Muitakin kriteerejä käytettiin kuin pituus.--J Hokkanen (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 19.29 (EET)

Muistelisin, että jossain täällä ihan viime päivinä tuo oli esillä, mutta en muista enää missä.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 19.47 (EET)