Keskustelu:Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

ei otsikkoa[muokkaa wikitekstiä]

Poistin "Monet lääkkeet tässä luokassa ovat tuttuja mainosten kautta". Reseptilääkkeitä ei suomessa saa mainostaa kuin lääkealan ammattilaisille, joten väite ei voi pitää paikkaansa.--Teveten 7. helmikuuta 2006 kello 13.36 (UTC)


Tähän artikkeliin voisi laittaa tasapainottamisen vuoksi myös kriittisiä huomioita SSRI-lääkkeistä. Ks. esim. englanninkielinen artikkeli, jossa negatiivisista sivuvaikutuksista on pitkää keskustelua... Nyt antaa jopa mainosmaisen positiivisen kuvan lääkkeistä, joihin liittyy vakavia yksilöllisen ja yhteiskunnallisen tason ongelmia.Kommentin jätti 88.114.145.53 (keskustelu – muokkaukset).

Käyttäjä:Keski-ikäinen on lisännyt artikkeliin tekstiä, mutta myös poistanut, muun muassa suuren osan määritelmästä. Lähteistettyä tietoa toki saa lisätä mutta miten on poistamisen laita?--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 21.31 (EET)

Keski-ikäinen vastaa:

Poistin johdannon lauseen "Ne vaikuttavat estämällä selektiivisesti serotoniinin takaisinoton presynaptisissa hermopäätteissä." Tämä ei kuitenkaan ollut totaalinen poisto siinä mielessä, että asia kerrotaan heti ensimmäisessä alaluvussa nimeltä Vaikutusmekanismit.

Poistin ko. lauseen introsta, koska SRRI-lääkkeillä on useita muitakin vaikutusmekanismeja. Ajattelin, että on selkeämpää kertoa kaikista SSRI-lääkkeiden vaikutusmekanismeista omassa alaluvussaan. Tähän alalukuun siirsin myös lauseen "Tällöin serotoniinipitoisuus kasvaa hermopäätteiden soluvälitilassa ja solukalvoissa reseptoritasolla". Eli en ole poistanut tietoa artikkelista, siirtänyt sitä vain toiseen paikkaan.--Keski-ikäinen 20. marraskuuta 2009 kello 01.28 (EET)

Eräs wikipedian lukija kysyy: voisiko tämän artikkelin luetuttaa asiantuntijalla? Nyt tuntuu, että tätä on kirjoittanut muutama SSRI-lääkkeisiin hyvin kriittisesti suhtautuva ihminen. Nämä lääkkeet auttavat monia. Tämän sivuston lukeminen on hyvin ahdistavaa, eikä täällä käsitellä oikeastaan lainkaan lääkkeiden hyötyjä. Lisäksi on aika arveluttavaa sanoa, että 98 % lääkkeen käyttäjistä olisi sen seurauksena seksielämän ongelmia. - jatkoa: poistin tästä artikkelista kyseenalaiset ja pelkästään tiettyihin ei-tieteellisiin artikkeleihin perustuvat kohdat. Erityisen vahingollinen tapa tämän artikkelin kirjoittajilla on ollut se, että on viitattu erääseen Imagen kiistanalaiseen artikkeliin totuutena. Artikkeli on ollut yksi (kriittinen ja masennuslääkkeiden käyttämistä kritisoiva) näkökulma asiaan, mutta aika iso osa tutkijoista ja käytännön työtä masentuneiden kanssa tekevistä on eri mieltä artikkelissa esitettyjen "kriittisen" tutkijan näkemysten kanssa. Mielestäni on vastenmielistä ja todella vastuutonta levittää wiki-artikkelissa sellaisia käsityksiä, jotka perustuvat yksittäisten kirjoittajien mielikuviin ja pelkoihin. Ei ilmastonmuutoksesta ja poliittisista puolueistakaan kirjoiteta vastaavia artikkeleista. Jos jonkun kirjoituksen pääsisältö on, että masennuslääkkeillä ei ole vaikutusta, ei ehkä ihan ensimmäiseksi kannata ottaa sitä artikkelin ykköslähteeksi.


Näyttää siltä, että artikkeliin on lisätty hirvittävä määrä SSRI-lääkkeiden käyttöä vastustavaa tekstiä Imagen kirjoituksen julkaisun jälkeen. Eli yhden tekstin on annettu vaikuttaa siihen, millaista sisältöä Wikipediassa on. Onko tämä teistä hyvää artikkelien muokkausta? Onko toimittajan tekemä valikoiva teksti mielestänne lähde, joka kumoaa psykiatrien kokemuksen ja tiedon? Kommentin jätti 88.193.94.181 (keskustelu – muokkaukset)

Wikipediassa kriittinen kirjoittaminen on sallittua. Wikipediassa on sallittua jopa pornografian ja huumeiden käytön edistäminen, miksi sitten pitäisi suojella SSRI-lääkkeiden käyttäjiä? Vai lääketehtaitako halutaan suojella? Jos on sitä mieltä, että artikkeli on vino, sitä pitää suoristaa lisäämällä muuta tietoa, ei poistamalla kritiikkiä. Lähteinä ei käytetä pelkästään tieteellisiä artikkeleita millään alalla vaan yleistajuiset julkaisut ovat yhtä lailla hyväksyttyjä kaikissa aihepiireissä. Joskus on ollut pyrkimystä siihen, että erityisesti lääketieteen aiheissa hyväksyttyjä ovat vain valikoidut lähteet, mutta se ei ole Wikipedian käytäntöjen mukaista. --Ulrika 11. toukokuuta 2011 kello 20.45 (EEST)
Kai wikipediassa kuten muuallakin kritiikin pitää perustua argumentteihin, joiden todenperäisyyttä voidaan tarkastella. Totta kai kiriikki on sallittua ja suositeltavaa mutta sen pitää olla perusteltua. Jklak 11. toukokuuta 2011 kello 22.36 (EEST)
Millaisia argumentteja kaipailet? Lähteenä on käytetty luotettavaa julkaisua Wikipedian ohjeiden mukaisesti. Voit tietysti ottaa yhteyttä kirjoittajaan, jos haluat keskustella hänen kirjoittamansa artikkelin sisällöstä mutta mitään Wikipedian ohjeisiin perustuvaa tarvetta sille ei ole. Lue ohjeet täältä. Jos maailmalla ja Suomessa keskustellaan kyseisistä lääkkeistä kriittisesti, sen pitää näkyä myös Wikipediassa, muuten artikkeli ei ole neutraali vaan lääketehtaan mainos. --Ulrika 12. toukokuuta 2011 kello 12.15 (EEST)
Mielenkiintoinen ajatus Ulrikalla että neutraali artikkeli lääkkeestä olisi lääketehtaan mainos? Minusta artikkeli voi, ja pitääkin olla sekä neutraali että kriittinen samanakaisesti ja uskon että se on myös tavoite wikipedian sisältöä luotaessa. Imagen artikkeli SSRI-lääkkeistä on alkuperäisen artikkelin tulkintaa, ehkä neutraalisti, ehkä tarkoitushakuisesti. Niin tai näin, ko asiasta olisi otettava selko. Jklak 13. kesäkuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

»Wikipediassa kriittinen kirjoittaminen on sallittua. Wikipediassa on sallittua jopa pornografian ja huumeiden käytön edistäminen, miksi sitten pitäisi suojella SSRI-lääkkeiden käyttäjiä? Vai lääketehtaitako halutaan suojella?»
(Ulrika)

Jos wikipediassa kirjoitetaan neutraalisti ja samalla kriittisesti pornografiasta ja/tai huumeista niin miten sitä voi pitää niiden käytön edistämisenä? Ja mitä ihmettä tarkoittaa SSRI-lääkkeiden käyttäjien suojeleminen ja/tai suojelematta jättäminen? Jklak 13. kesäkuuta 2011 kello 21.11 (EEST)

Jos maailmalla keskustellaan lääkkeestä kriittisesti, se saa näkyä artikkelissa, mutta kritiikki täytyisi mielestäni kirjoittaa niin, ettei se näytä yleisesti hyväksytyltä totuudelta. Suhtaudun epäillen sellaisiin muokkauksiin, joissa yleisesti käytettyä ja psykiatrisessa käytössä tehokkaaksi todettua lääkeainetta sanotaan täysin tehottomaksi ja jossa esitetään sen aiheuttavan lähes kaikille käyttäjille ongelmia. Tuollaiset muokkaukset tuntuvat enemmän oman mielipiteen levittämiseltä kuin pyrkimykseltä tasapuolisen artikkelin kokoamiseen.

Yleisesti toivoisin vielä, että Wikipediasta ei tulisi "vaihtoehtoihmisten" ja muiden uskovaisten temmellyskenttää, jossa esitetään hyvin kyseenalaisia väitteitä "totuutena". Toivoisin, että esim. SSRI-lääkityksen saaneet ihmiset voisivat katsoa asiallista, punnittua ja tasapainoista tietoa lääkkeestään näiltä sivuilta. Kritiikkiä ja SSRI-lääkkeiden ongelmia on hyvä esittää, mutta tasapainoisessa suhteessa. Jos 2/3 artikkelista on SSRI-lääkkeiden negatiivista arvostelua, silloin jotain on pahasti pielessä. Tuskinpa tuollaiset lääkkeet enää olisivat myynnissä, jos ne olisivat noin pahoja. Yleisesti: Jos artikkelit alkavat olla pelkkää toisinajattelijoiden kirjoittamaa kritiikkiä, ei Wikipedialla ole mitään arvoa. Wikipedian perustajat ovat Britanniassa jo pohtineet, pitäisikö muokkausoikeuksia alkaa rajata. Varsinkin lääketiede on niin herkkä ja monimutkainen ala, että se pitäisi rajata asiantuntijoiden muokattavaksi. Tieteen hyviin käytäntöihin kuuluu, että ei etsitä pelkästään omia mielipiteitä tukevia populaariartikkeleita. SSRI-lääkkeiden lisäksi samaa toivoisi esim. rokotteita käsitteleviltä artikkeleilta.

SSRI-lääkkeiden kritisoijien toivoisi vastaavan myös siihen kysymykseen, mitä tehtäisiin ilman toimivia lääkkeitä. Sijoitettaisiin tuhannet ihmiset hoitolaitoksiin, kuten vielä 70-luvulla? En ymmärrä, miten SSRI-lääkkeitä voidaan kritisoida sillä perusteella, että Suomessa on paljon ihmisiä sairauseläkkeellä masennuksen vuoksi. Logiikka ei toimi. SSRI-lääkkeet eivät aiheuta masennusta. Ilman niitä sairauseläkkeellä masennuksen takia olevien määrä voisi olla vielä suurempi. Kommentin jätti 88.193.94.181 (keskustelu – muokkaukset)

Viimeksi minä otin jo kaikenlaisia epäasiallisia väitteitäsi pois, oli keksittyä/väärää (esim. "Näitä lääkkeitä myös pelätään, mikä saattaa pitkittää hoitoon hakeutumista. Monet masennuslääkkeiden pelkääjät ovat itse masentuneita.") mukana myös turhaa tekstiä (ym. "SSRI-lääkkeillä on sivuvaikutuksia, kuten kaikilla lääkkeillä."). Nyt katsoin tarkemmin ja huomasin, että olet poistanut aika paljon, mm. hyödyllistä lähteineen, ja teit aika vääriä muutoksia. Vain yksi esimerkki:
  • 2000-luvun jälkipuolella osa tutkijoista on väittänyt, että lääketehtaiden rahoittamia masennuslääketutkimuksia on julkaistu vuosien varrella valikoivasti[12][13]. [14]Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat päätyneet suosittamaan, että SSRI-lääkkeitä määrättäisiin vain vakavaa masennusta sairastaville potilaille.[15]
    • ei ollut "osa tutkijoista", vain tietyt henkilöt (n. 12-20) jotka osallistuivat tutkimuksiin, siis normaali käytäntö tieteellisessä prosessissa.
    • ei ollut "väittely" (tai mikä se on suomeksi) vain tämä ns. publication bias on toistuvasti todettu tosiasia ja kuuluu nykyään kansainvälisesti perustietoihin masennuslääkkeistä. Ei edes lääketeollisuus (!) oli kiistänyt siitä, jokainen voi itse katsella että se on totta, mikäli osaa käyttää clinicaltrials.gov, fda.gov ja PubMed sivuja. Mielenkiintoista on, että se koskee kaikki masennuslääkkeet, ei vaan SSRI:t, esim. VOXRAsta (Bupropioni) VALDOXANiin (Agomelatiini, negatiiviset tutkimukset 100% julkaisematta) tai vielä pahempaa Reboksetiini, jota myydään masennukseen, vaikka se on pelkästään placebo.
    • muutokset tuli kansainvälisiin hoitosuosituksiin tämän ja muiden tutkimusten seurauksena, jossa masennuslääkkeidenn teho oli n. lumetasolla paitsi potilailla,joilla oli vakava masennus.
Minä kumoan nyt muutoksesi, koska lisäämällä keksittyä/väärää tietoa ei auteta artikkelin parantamisessa. Harmittaa, koska vanhempi versio ei ole hyvä. Ensi viikolla yritän sitten parhaani, että saadaan artikkeli kuntoon. Mm. järjestelyn, sanavalinnan muuttamisen ja lähteiden remontin avulla voidaan jo tehdä paljon. Sinun version perusteella se ei käy. Hyvää helluntaita, --Antti.depressantti 12. kesäkuuta 2011 kello 16.21 (EEST)

remonttikeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Koska tämä "teho"-pykälä on niin kaottinen, haluaisin kirjoittaa sen uudelleen kokonaan (minulle saksalaisena valitettavasti vaikea). Sillä tavalla saadaan nämä "kiistelyt" ja "kyseenalaiset" lauseet pois, jos laitetaan puhtaat numerot:

  • Masennuslääkeiden teho mitataan klinisissä tutkimuksissa masennusasteikkoiden avulla (HAMILTON, MADRS). Ensisijaisena päätepisteenä käytetään yleisesti masennusasteikkon pistearvon muutos, toissijaisena hoitovaste (ainakin 50%yksiköllä väheneminen lähtöarvosta) ja remissio (korkeintaan 7 pistettä tutkimuksen lopussa). Meta-analyysissa, jotka ottivat huomioon julkaissut tutkimukset ja sellasiet, jotka olivat aiemmin julkaisematta, pistearvon muutos lumelääkkeeseen verrattuna oli n. 2 pistettä (Kirsch et al. 2008, Fountoulakis & Möller 2011). Tämä vastaa 16% lume-lääke eroa hoitovasteessa (Melander et al. 2008). Remission saavat n. 37% SSRI:tä käyttäneistä potilaista ensimmäisellä hoitoyrityksellä (STAR*D 2005).
  • Masennuslääkkeiden teho nousee sairauden vakavuuden mukaan (Khan et al. 2002). Lievissä tapauksissa lääkkeiden vaikutus tuskin erottuu lumevaikutuksesta (Barbui et al. 2011), mutta vakavissa tapauksissa lume-lääke-ero on merkittävä (Kirsch et al. 2008, Fournier et al. 2010, etc.). Kansainvälisesti ei suosittella masennuslääkeet ensisijaisena hoitomuotona lievään masennukseen (NICE UK, NVL Saksa, --mitä sanoo APA nykyisin?--), Suomen Käypä hoito taas katsoo, että lääkehoito on aiheellinen olisipa masennuksen vakavuusaste mikä tahansa (Käypä hoito linkki).
  • (Pitkäaikaishoidosta olisi vielä kirjoittava (Geddes et al. 2003).)

Tällainen teksti olisi minusta nykyversiota paljon parempaa, se käyttää tieteellisiä lähteitä, jotka olivat myös media-artikkelien käytössa, ja joita käytetään tällä hetkellä myöskin hoitosuositusten perusteena. Kuten varmasti huomaat, kuuluu tämä periaatteessa Masennuslääke-lemmaan. Eli voidaan laittaa siihen ja SSRI-artikkeliin vaan lauseen, että SSRI:t eivät tehossaan erota muista masennuslääkkeistä.

Voin perustella lisää, miksi minä kirjoitan juuri tämän, jos erityiskohdat kiinnostaa - mutta sitten ehkä englanniksi. Voisiko joku katsoa, millaisia virheitä siinä kielenkäytön puolesta on? Kiitos --Antti.depressantti 15. kesäkuuta 2011 kello 14.26 (EEST)

Imagen artikkelissa esiteltyjä tuloksia oli ainakin osittain vääristelty ja tehty omia päätelmiä, koska keskimääräistä vaikutustasoa oli korostettu suhteessa vaikean ja lievempien masennusten hoitotulosten eroihin. Siirsin tutkimuksen tulokset yhteen osioon, jossa oli mainittu myös jatkotutkimusten tuloksia. --Iisak Lehtinen 8. heinäkuuta 2011 kello 22.31 (EEST)

Neutraalius-mallineen poisto[muokkaa wikitekstiä]

Eiköhän sen mallineen voisi jo poistaa. Korjasin tekstiä jokin aika sitten ja se on kehittynyt siitäkin edelleen. --Iisak Lehtinen 20. syyskuuta 2011 kello 17.21 (EEST)

Joo, tällä hetkellä vaikuttaa tasapainoiselta, kannatan mallineen poistoa.--Qtea (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 14.03 (EET)
Noh, katsotaan jos yhteisö on tullut yhteiseen päätökseen vuoteen 2023 mennessä. –Sullay (You talkin’ to me? You talkin’ to ME?) 20. lokakuuta 2017 kello 04.56 (EEST)

Artikkelin tasapainoisuus[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on selvästi keskittynyt a) haittavaikutuksiin b) vieroitusoireisiin. Kyseessä pitäisi kuitenkin olla tietosanakirja. On myös kyseenalaista, onko kaikkia sivuvaikutuksia edes mainita, sillä monia mainituista sivuvaikutuksista esiintyy lähes yhtä paljon myös lumelääkettä saaneilla. Artikkelia voisi laajentaa muihin osioihin ja kenties karsia haittavaikutuksista kertovaa osiota lyhyemmäksi ja ytimekkäämmäksi.

Tälläisenään artikkeli aikaasaa vain lääkekammon henkilössä, joka tulee lukemaan saamastaan lääkityksestä Wikipediasta. –Kommentin jätti Lukitus (keskustelu – muokkaukset)

Muiden osioiden laajentaminen on ehdottomasti oikea ratkaisu. Hyvistä / huonoista puolista kertovien osioiden pituuksien tasapainossa pitäminen on ratkaisumenetelmänä käyttökelvoton. Virheellinen tieto on tietysti asia erikseen. --Katisk 1. joulukuuta 2011 kello 00.40 (EET)
Wikipedian tehtävänä ei ole kannustaa tietyn lääketyypin käyttöön eikä myöskään aiheuttaa lääkekammoa. Yksinkertaisesti lisäämme vain tutkitun tiedon ja lähdeistämme sen. SSRI-lääkkeillä on paljon

sivuvaikutuksia, ja niitä on tutkittu. Toki ne lisätään sellaisinaan artikkeliin, eikä se tee artikellista epäneutraalia. Tämä artikkeli selittää muutakin SSRI-lääkkeitä melko ansiokkaasti, joten en näe isompaa ongelmaa. --Pottier 22. joulukuuta 2011 kello 22.07 (EET)

Tämä artikkeli peustuu ppopulaarimedian julkaisuihin ja hesarin ja iltalehden tasoisin lehtiin kuin tieteeseen[muokkaa wikitekstiä]

Niin se vaan on. Lukekaa Sami Anttilan sivulta, joille ei ikävä kyllä enää pääse:

"Hullutuksia julkisessa sanassa

Avoin kirje julkiselle sanalle


Varsinkin viime vuosina on julkisuudessa käsitelty ahkerasti psykiatriaan liittyviä aiheita. Varsinkin masennuslääkkeistä tuntuu tulevan kiihtyvällä vauhdilla juttuja lehtiin ja tv-ohjelmiin, internetistä nyt puhumattakaan. Ikävä kyllä näiden kannanottojen ja yleensäkin lääketiedettä koskevien uutisten ja dokumenttien taso tuppaa olemaan heikko ja aivan liian usein täysin ala-arvoinen niin, että asiat esitetään päinvastoin, mitä koeteltu lääketieteellinen tieto, tutkimus ja kokemus on alan lääkäreillä ja tutkijoilla.

Nostaisin ensimmäiseksi ongelmaksi asenteet. Varsinkin lehdistössä ennakkoasenteet tuppaavat muovaavan uutiset toimittajien ja yleisen asenneilmapiirin mukaisia. En esimerkiksi muista koskaan nähneeni pääosin myönteiseen sävyyn kirjoitettua artikkelia masennuslääkkeistä. Esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttöön liittyvä itsemurhien väheneminen on osoitettu laajoissa väestötason tutkimuksissa. Sen sijaan uutisoidaan lääketutkimuksissa esiin tulleesta itsetuhoisuuden lisääntymisestä niillä potilailla, jotka saivat plasebon sijaan masennuslääkkeitä. Tämä liittyy siihen, että tutkimuksiin valikoituu vain pieni osa masennuspotilaista (noin 16 %) ja sellaisia potilaita, joilla masennuslääkkeet eivät auta, joilla on jo ennestään itsetuhoisuutta ja esimerkiksi päihdeongelmia. Lyhyesti sanottuna tutkimuksiin valikoituu sellaisia ihmisiä, joilla on joutilasta aikaa lähteä mukaan tutkimuksiin ja jotka sietävät huonommin tutkimuksen loppumiseen liittyviä hylkäyksen tunteita. On siis helppo ymmärtää, että toimittajan täytyisi olla hyvin perillä erilaisten tutkimusasetelmien ongelmista, jotta hän osaisi antaa tuloksille niiden ansaitseman huomion ja palstatilan. Vaikutelmakseni on tullut, että toimittajilla on laajasti vahvat omat asenteet näistä asioista. Kerran eräs toimittaja sen minulle sanoikin ihan suoraan, että hän kun tietää masennuksen hoidosta enemmän kuin minä. Yritä siinä sitten tuoda kantaasi esiin.

Toinen asenteisiin liittyvä ongelma on se, että haastateltaviksi otetaan sellaisia asiantuntijoita, joilla on vain suppea, tiettyyn psykiatrian osa-alueeseen liittyvä asiantuntemus ja sitten sellaisia, joilla ei ole mitään koulutusta eikä kokemusta masennuksen hoitamisesta. Esimerkiksi vuonna 1996 Aamulehdessä oli tällainen koko sivun juttu masennuksen hoidosta. Arvioni mukaan siinä oli faktaa vain 2-3 lyhyttä lausetta. On myös erittäin huolestuttavaa, etteivät edes sellaiset laadukkaina pidetyt lehdet kuten Hesari ja Aamulehti saa aikaiseksi asiallisia juttuja psykiatriasta kuin aivan harvakseltaan, ehkä kerran pari vuodessa. Jopa Ylen Teema, joka antaa itsestään kuvan laadukkaana tietolähteenä, on valinnut ohjelmistoonsa aivan ala-arvoisia ohjelmia. Ja nyt viimeksi tullutta Yle2:n ohjelmaa sähköallergiasta voisi kuvata tasoltaan kammottavan huonoksi.

Julkisessa sanassa usein esitetty perustelu on se, että lukijoiden on saatava tietoa myös vaihtoehtoisista hoitomuodoista ja esiin olisi nostettava myös kriittisiä aiheita. Mutta jos luodaan jatkuvalla negatiivisten uutisien tulvalla asenneilmapiiri, jossa masennuslääkkeiden käytöstä annetaan hyvin arveluttava kuva, vaikutetaan myös hoitoon. Tämä näkyy ihmisten tavassa suhtautua erilaisiin lääkkeisiin. Eikö olekin niin, että jos ihminen joutuu hengenvaarallisen sydänsairauden vuoksi sairaalaan ja kotiutuu sieltä 4 eri lääkkeen kanssa, on jokainen läheinen muistuttamassa, että lääkkeet käytetään sitten täsmälleen lääkärin ohjeiden mukaan. Ja kun hengenvaarallisen masennuksen sairaalahoidosta kotiutuu potilas 4 eri lääkkeen kanssa, ovat kommentit mitätöiviä ja kielteisiä, ”jos noita mömmöjä tosiaan alat popsia, niin puolet lääkkeistä kyllä lopetat heti”. Ja kyse on siis kahdesta hengenvaarallisesta sairaudesta. Mainittu Aamulehden juttu 1996 aiheutti sen, että potilaani toivat kyseistä artikkelia minulle töihin ja sanoivat, että eikö tämä artikkeli nyt tarkoita, että minun käytössäni olevat masennuslääkkeet on lopetettava. Kärjistettynä voisi sanoa, että lehdistön valitsema linja lisää henkistä kärsimystä, sairauksien kroonistumista, riskiä pysyvään työkyvyttömyyteen ja itsemurhia. Tässä leikitään siis erittäin vakavilla asioilla.

Toinen suuri ongelma on luoda keinotekoinen vastakkainasettelu terapian ja lääkehoidon välille. Kiistaton fakta on, että osalla potilaista toinen näistä hoitokeinoista on parempi, ja osa tarvitsee molempia päästäkseen hyvään hoitotulokseen. Ikäväkseni olen huomannut, että yksisilmäistä terapian aseman korostamista on varsinkin terapeuteilla, ja heitä haastattelemalla tämä asenne muodostuu totuudeksi.

Lista ihan viime vuosien pahimmista mokista on pitkä. Yle Teeman ohjelma työuupumuksesta, Aamulehden etusivun juttu, ettei muka työuupumuksesta saa sairauslomaa (kiertää muuten edelleen nettikeskusteluissa ja työpaikkojen kahvipöydissä totena, vaikka oli täysi ankka), professori Myllykankaan äärimmilleen viedyt yleistykset medikalisaatiosta ja tulkinnat erilaisista sairauksista ja ihan juuri Iskelmän Terveyden tukipilareissa proteiineista puhunut ”asiantuntija” oli pihalla ihan alan perusteista väittämällä tyroksiinin ja adrenaliinin olevan proteiineja. Yksi usein toistuva väite on, että lääkeyritykset olisivat lobanneet tai suorastaan lahjoneet lääkärit hoitamaan ujoutta lääkkeillä. Oikeasti kyse on vakavasta psyykkisestä häiriöstä, sosiaalisten tilanteiden jännitys. Erikoista kyllä psykiatrian sisälläkin paras käytännön kokemus heidän hoidostaan on yksityislääkäreillä, koska nämä potilaat eivät mielellään hakeudu julkiselle sektorilla. Kyse on vaikeusasteeltaan hyvin erilaisista muodoista sairautta. Pienellä osalla potilaista tosiaan on vain sellaista lievää tai kohtalaista ujoutta ja arkuutta. Suurimmalla osalla hoitoon hakeutuvista on hyvin vaikeita oireita, jotka heikentävät selvästi työkykyä ja esimerkiksi estävät kaikki sellaiset työt, joissa vähänkin joutuu huomion kohteeksi. Pahimmillaan potilas saattaa olla erittäin ahdistunut ja sulkeutunut ja kykenee töihin vain vahvalla lääkityksellä ja/tai psykoterapeuttisella tuella. Itsemurhatkaan eivät ole mitenkään harvinaisia tässä potilasryhmässä. Miehillä tämä häiriö johtaa varsin usein päihdeongelmaan. Usein oirekuva on niin erikoinen, että millään maalaisjärjellä ei pääse sisään arvioimaan erilaisia hoitomenetelmiä.

Mikä avuksi?

Yksi keskeinen ongelma lienee se, että työtahti on myös julkisessa sanassa kiristynyt, eikä toimittajilla on riittävästi aikaa perehtyä asioihin. Mutta kun se johtaa siihen, että Hesariin hutaistaan artikkeli masennuksen hoidosta googlettamalla noin tunnissa keskeiset ennakkoluulot ja muokkaamalla tämä "tutkivan journalismin helmi" artikkeliksi, olisi kyllä parempi jättää juttu alunperinkin tekemättä.


Yksi hyvä tapa olisi myös jättää sosiaalipsykologit, terveyssosiologit ym omaan pieneen piiriinsä ja hakea mahdollisimman hyvin aiheeseen perehtyneitä erikoislääkäreitä. Näihin asioihin kun ei pääse sisään ilman vähintään 10 vuoden työkokemusta ja jatkuvaa koulutusta kokeneempien kollegoiden toimesta.

Ja jos toistuvasti puhutaan Suomenkin lahjotuista lääkäreistä, niin eikö siis olisi hyvin helppoa tuoda edes yksi tällainen tapaus julkisuuteen? Käsittääksni ilmiö on käytännössä niin harvinainen, ettei tällaista juttua pysty tekemäään vaikka olisi kuinka hyvin sisäpiirissä.


Psykiatrian dosentti Sami Anttila Tampereen yliopisto"--Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 5. maaliskuuta 2013 kello 20.58 (EET)

Nikotiini vai tupakan muut aineet?[muokkaa wikitekstiä]

"Tupakointi vähentää SSRI-lääkkeiden tehoa, koska nikotiini nopeuttaa SSRI-ryhmän lääkeaineiden poistumista elimistöstä."

Tämä väite taitaa olla hieman epätarkka; nimittäin nikotiini ei itsessään taida nopeuttaa(esim. nikotiinikorvaustuotteet/nuuska/sähkötupakka eivät lääkkeisiin juuri vaikuta) minkään aineen poistumista elimistöstä vaan ilmeisesti tupakassa olevat PAH-yhdisteet ja muihin kemikaaleihin/karinogeeneihin, joita saa myös jos syö erittäin runsaasti grillattua ruokaa.--Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 24. joulukuuta 2013 kello 18.39 (EET)

Tupakan savussa on myös beta-karboliiniyhdisteitä[1], jotka toimivat mao-estäjinä, mikä voisi jo sinänsä olla syy tupakoimatta SSRI-lääkityksen aikana. Lähdeviitteessä on linkattu vain yleisesti käypähoito sivustolle, mikä myös hankaloittaa asian varmistamista.--Custoo (keskustelu) 25. joulukuuta 2013 kello 03.36 (EET)