Keskustelu:Segežan piiri

[1] --Joonasl (kerro) 25. elokuuta 2007 kello 13.21 (UTC)

Segežan piiri

Rohkenen herättää keskustelua. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisu 138 Venäjän federaation paikannimiä (jäljempänä VFP, 2006, linkki pdf-muotoiseen versioon artikkelissa) käyttää piiristä yhtenäisesti ja ainoastaan muotoa Segežan piiri. Olen ymmärtänyt tämän yleisesti ottaen erääksi suositelluksi nimistölähteeksi. Teoksen ensisijainen suomennusvaihtoehto Segežan kaupungille on Segee. Nyt artikkeli näyttää nimetyn EKI:n eli Suomenlahden takaisen Eesti Keele Instituutin tietokannan suomennetuille kaupunkinimille Segeža ja Segee vaihtoehtoisen (PAR= parallel) muodon mukaan Sekeeksi. Sitten on ilmeisesti tästä revitty piirin nimi.

1. Eikö olisi selkeämpää käyttää Nimeämiskäytännöissä suositellun EKI:n tarjotessa monta vaihtoehtoa suomalaisten kieliasiantuntijoiden oikeinkirjoitus- ja painotusoppaassaan (VFP) käyttämää ainoaa muotoa piirille? Siis Segežan piiri, jota VFP käyttää paitsi Segeža-sanan merkityksiä käsiteltäessä, myös kaikkiin piiriin osuvien muiden paikannimien kohdalla. Sekee-artikkelin keskusteluosastossa EKI:n lähteitä tälle vaihtoehtoisellekin Sekee-muodolle kritisoidaan perustelluisti.

2. Voisiko joku avata yleisemminkin ja rautalangasta vääntäen, miten EKI:n kolmesta vaihtoehdosta Segeža, Segee ja Sekee kaupungille on satuttu valitsemaan tuo Sekee. Siinä kun on merkintä PAR, eli vaihtoehtoinen muoto. Itse en olettaisi tuota sillä perusteilla samanarvoiseksi tai ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Enkä tuota PAR-merkintää ei artikkelia luotaessa ole ollut, mutta nyt on. --Paju (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 20.55 (EEST)

Muodon "Sekee" on artikkelille omakätisesti valinnut käyttäjä Inzulac, se kun kuulostaa kaikkein suomalaisimmalta, mikä sopii käyttäjän ideologiseen agendaan. "Sekee", ellen aivan väärin muista, todellakin esiintyy vuonna 1932 ilmestyneessä Karjalan kirjan toisessa laitoksessa sekä Akateemisen Karjala-seuran julkaisemassa kartassa. Neuvosto-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa kyseistä muotoa ei havaintojeni mukaan ole koskaan käytetty, vaan kaupungin nimenä on Petroskoin suomessa aina ollut Segeža. Nissilän paikannimiluettossa (Ekin koodi "fi1970") esiintyvä "Segee" on suomalaisena nimimuotona täysin tuntematon, ja Ekin "Sekehe" on sekin käsittääkseni täysin keinotekoinen karjalais-suomalainen sekamuoto. Huomattakoon, että Nissilän tarjoama normalisoitu ja suositeltu nimimuoto ("n" koodin perässä) on "Segeža". --Esamatti1 (keskustelu) 11. toukokuuta 2013 kello 23.28 (EEST)

Kiitos vastauksesta ja varianttien avaamisesta. Selvästi kielitieteitä paremmin osaava siellä päässä. :) Eli kun sekä VFP että fi-wikissä (jostain syystä) nimeämiskäytännöissä korkealla oleva EKI pitävät Segežaa oikeana, jonka muodon saa myös venäjästä translitteroimalla, en näe syytä käyttää suomen yleiskielessä muita muotoja. Kielitieteellisissä pohdinnoissa eri murremuotoja tai jossain piirissä viljeltyjä ilmauksia voi sitten vertailla enempi. Yleisesti ottaen olisi kumma, jos mitään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeen (VFP) muotoa ei saisi käyttää. Sekee on sille tuntematon niin piirin kuin kaupungin nimenä. --Paju (keskustelu) 12. toukokuuta 2013 kello 01.26 (EEST)

Pantakoon vielä merkille, että Eki sisältää nyttemmin ainakin osan teoksessa "Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan)" esiintyvistä suomenkielisistä nimimuodoista (koodi "RU_KR1926n"), joita pääosin käytetään vieläkin Petroskoin suomenkielisissä julkaisuissa. Tämän kaupungin kohdalla suomalainen muoto on "Segezha" (tuolloin ei käytetty hattuässiä). Nissilän ja mainitun teoksen perusteella rohkenen ehdottaa, että ensisijaisena suomenkielisenä muotona ryhdyttäisiin käyttämään "Segežaa". --Esamatti1 (keskustelu) 12. toukokuuta 2013 kello 10.46 (EEST)