Keskustelu:Samuel Mollenius

Samuel Mollenius toki oli yksi suomen kymmenistä tuhansista papeista, mutta miksi hänen "tarinansa" ei jäisi eloon. Puutteineenkin hän edustaa sitä suppeahkoa pappien ja virkamiesten luokkaa, joka jäi maahan venäläisten vallattua Suomen. Suurin osahan virkamieskuntaa pakeni Ruotsiin. Lisäksi paikkakunnallaan hän edusti jatkumoa papin viran haltijoissa ja omalta osaltaan auttaa nykyihmistä ymmärtämään, kuinka oman kylän poika pyrittiin valitsemaan virkaan.Gunnar 11. maaliskuuta 2008 kello 09.51 (UTC)

Tuon perusteella kaikista Suomeen 1809 jääneistä virkamiehistä pitäisi tehdä artikkeli Wikipediaan. Ei kai? Hän voi olla paikallisesti merkittävä, ja hänellä on asema paikallishistoriassa, mutta sikäli kuin Wikipedian käytäntöihin olen tutustunut, voisin arvella ettei hänen saavutuksensa - jääminen Suomeen - ole merkittävyysperuste. Mikä on muuten se "suurin osa"? Prosentuaalisesti, ja sille lähde. Ja miten pysyvää se lähteminen edes oli? Suomen ja Ruotsin väliähän on seilattu vuosisatoja edestakaisin ja seilataan yhä. --Ulrika 11. maaliskuuta 2008 kello 12.59 (UTC)

Isonvihan aikana tosiaan maasta pakeni Ruotsiin aika lailla paljon väkeä. J.Vahtolan Suomen historia (2003) kertoo: "venäläisten tulon herättämän kauhun tunnelmissa pakeni Suomesta 30 000 henkeä Ruotsiin, etupäässä aatelistoa, papistoa, virkamiehiä, porvareita, mutta varakkaita talonpoikiakin". Lindeqvistin Suomen historia (1906) mainitsee sodan jälkeiseksi asukasluvuksi 275 000. Tuo 30 tuhatta paennutta oli siis noin 10% maan väestöstä, mutta kaikki he eivät olleet virkamiehiä, vaan suurin osa näiden perheenjäseniä. Kummallista kyllä, en löytänyt tähän hätään tarkkaa prosenttiosuutta virkamieskunnan paosta, mutta Kustaa H.J.Vilkuna mainitsee kirjassaan "Viha, perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta" (2005, että pääosa Ruotsin valan ajan tärkeimmistä virkamiehistä oli paennut Ruotsiin kertoessaan venäläisten pyrkimyksistä alistaa maahan jääneet papit paikallisen viranomaisen tehtäviin.

Suuri kehityskaari venäläisten vallatessa maan oli se, että isonvihan aikana suurin osa edellä mainituista virkamiehistä ja papeista pakeni, pikkuvihan vuosina 1741-43 enää korkeimmat pakenivat ja Suomen sodan aikana 1808-09 käytännössä koko esivalta jäi maahan. Voisi sanoa, että virkamieskunta osoitti näin olevansa valmis toimimaan Venäjän alaisuudessa, mikä sitten toteutuikin Porvoon valtiopäivien jälkeen.

Aminoff on kirjannut henkilötietoja pakolaisista, mutta harmi kyllä sieltäkään ei saa prosenttiosuutta selville. http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting1.htm Oma kaupunkilaisjärkeni lisäksi sanoo, että varmaankin joistain osin Suomea on paettu herkemmin ja helpommin kuin jostain muualta.Gunnar 12. maaliskuuta 2008 kello 09.19 (UTC)

Näköjään puhuin epähuomiossa vuodesta 1809, mutta se ei ole olennaista. Olennaista on että kotimaassa pysyminen ei todellakaan ole merkittävyyskynnyksen yli nostava saavutus. --Ulrika 12. maaliskuuta 2008 kello 10.02 (UTC)

Ehkä näin vanhan ajan virkamiehet ovat artikkelin arvoisia kuitenkin. --Höyhens 12. maaliskuuta 2008 kello 11.06 (UTC)

Vaikkei ole mitään tehnyt? Ei kai? --Ulrika 12. maaliskuuta 2008 kello 11.35 (UTC)

Kyllä mulle käy artikkelin poisto: kill your darlins ja niin edelleen. Ehkä palaan asiaan joko muun henkilön kautta tai sitten kirjoitan Samuel Molleniuksesta uuden, parannellun ja laajemmin perustellun version. Oikeastaan tässä saa olla ylpeä, kun artikkelista kirpoaa useampikin kommentti. Gunnar 13. maaliskuuta 2008 kello 12.02 (UTC)

Ylpeyteen ei lie aihetta, ennemminkin asian selvittämiseen kuluva aika on pois hyödyllisemmästä toiminnasta. Argus 13. maaliskuuta 2008 kello 16.02 (UTC)

No menit sitten kirjoittamaan tuon kommentin etkä säästänyt aikaasi hyödyllisempään toimintaan.Gunnar 13. maaliskuuta 2008 kello 17.39 (UTC)

Vaikea hahmottaa? Merkittävyyskynnyksen alittavan artikkelin poistamisesta seuraa aina ylimääräistä turhaa työtä kun joku on saanut mielestään kuningasidean. Argus 15. maaliskuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Meneekö poistoäänestykseen? KLS 14. maaliskuuta 2008 kello 08.08 (UT

Pois ilman äänestystä. Kyllä se merkitys olisi oltava edes jollakin tavalla, että kannattaisi lähteä äänestämäänkään. --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 08.31 (UTC)

Olen kyllä samaa mieltä Höyhensin kanssa, että tämä on merkittävä, ja mielenkiintoinen artikkeli. Eli ei se poisto nyt ihan itsestäänselvyys ole.--kalamies 14. maaliskuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Äänestys olisi tässä tapauksessa kyllä ihan hyvä. --Dogah 14. maaliskuuta 2008 kello 21.30 (UTC)