Keskustelu:Sampo (Kalevala)

Rahanlyöntiä ei ollut rautakauden Suomessa misään muodossa. Se, että ulkomaalaisista rahoista valmistetaan karkeita kopioita korukäyttöön, ei ole rahanlyöntiä.--217.112.249.156 13. toukokuuta 2007 kello 17.40 (UTC)

Vaihdoin Sammon tuotokseksi rahan kullan sijasta, koska rahastahan Kalevala puhuu: http://pge.rastko.net/dirs/etext04/kalev10.txt

Kalevala on vain yksi paikka, josta Sampo-tarinoita löytyy. --ML 7. heinäkuuta 2007 kello 19.30 (UTC)

Otsikkona on "Kalevalan Sampo", ja edellisessä lauseessa luetellaan kohtia, joissa "Sampo" mainitaan. Jos halutaan esitellä tällainen aivan uusi "kulta"-tulkinta, pitäisi se ehkä tehdä jossain toisessa yhteydessä?

Artikkelin kirjoittaja näyttää ihastuneen maailmanpylväs-tulkintaan, jota suurin osa artikkelista pönkittää, edes mainitsematta kuka sitä on mahdollisesti ajanut. --Mikko Paananen 7. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

Artikkelista puuttuu viitteet, mutta maailmanpylvästulkinta on kyllä tutkijapiireissä suosituin.--217.112.249.156 10. syyskuuta 2007 kello 06.39 (UTC)

Oikeinkirjoitus

Pitäisikö sen olla Sampo vai sampo? Eli kirjoitetaanko myllyn nimi oikeaoppisesti isolla vai pienellä, kun siitä puhutaan. Artikkelissa on käytetty kumpaakin sekaisin.Bluto 6. heinäkuuta 2010 kello 12.54 (EEST)

Hyvä kysymys. Tähän tarvittaisiin vastaus. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.57 (EET)

Nykykielenhuollon näkökulmasta ei ole mun mielestä mitään syytä pitää sitä erisnimenä. Runeberg-projektiin digitoidussa Kalevalassakin sampo on pienellä (http://runeberg.org/kalevala/42.html).

Viitteistys

Artikkelissa on käytetty useita lähteitä, mutta viitteitä on merkitty laiskasti. Joku saisi lisäillä viitteitä leipätekstin sekaan. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.57 (EET)

Sananmukainen tulkinta Sammosta eli Riikosen teoria lisätty

Lisäsin ns. Riikosen teorian Sammosta hänen luentojensa pohjalta. Olin 80-luvun alussa Riikosen oppilaana ja hänen teoriansa, joka on kaikista Sampoteorioista yksinkertaisin ja perustuu suoraan sen tekemistä eli kirjoittamista kuvaaviin sanoihin Kalevalassa, oli tuohon aikaan myös ainakin lukion historian kirjoissa, joita ei liene digitoitu => lähde Urlia ei löydy, mutta ministeri Haavisto mainitsee teoriasta 2010 (linkattu artikkeliin). Jos joku haluaa kysellä lisää aiheesta, kappaleen kirjoittajan tavoittaa maililla: markku.luoto@iki.fi