Keskustelu:Salassa pidettävät tiedot

Merkittävyys

Merkittävä aihe, artikkeli lähes kelvoton tällaisenaan. --Harriv 11. tammikuuta 2012 kello 16.41 (EET)

Tämän artikkelin merkittävyys on paradoksi.

Merkittävää saattaisi olla vaikkapa jonkin valtion organisaation turvallisuusluokitus.

Tällaisena aihe on niin epämääräinen etten löydä merkittävyysperusteita.

En tunne luokituksiakaan niin että voisin lähteistää, ja salassapitosopimus -artikkeli on jo. --(λ (?) (!)) 11. tammikuuta 2012 kello 17.43 (EET)

Kyllä salailusta voi kirjoittaa yleiselläkin tasolla. Se että et tunne aihetta ei ole argumentti merkittävyyttä arvioitaessa. --Harriv 11. tammikuuta 2012 kello 19.43 (EET)

Artikkelia täydennetty mukavasti. Bravo, muokkaajat! Mutta edelleen jotenkin kummallinen. Onkohan tämä itseasiassa nimeämisongelma. --(λ (?) (!)) 13. tammikuuta 2012 kello 13.24 (EET)

Aihe ilman muuta merkittävä. Tänne pitäisi kaivaa mm. luokittelut perustellusti (Erittäin salainen (TLL I), Salainen (TLL II), Luottamuksellinen (TLL III), Viranomaiskäyttö (TLL IV)) ja pitäisi kirjoittaa eri maiden käytäntöjen kannalta ja yritysten kannalta...

Puutteellisuus ei tietty tee artikkelia _aiheeltaan_ merkityksettömäksi. --Aulis Eskola 11. tammikuuta 2012 kello 18.29 (EET)

Aiheena ehdottoman merkittävä, nykyisellään vain turhan suppea.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 20.00 (EET) E: Laajensin nyt alulle, tämän pohjalta saa ainakin Suomen salaisesta informaatiosta ihan hyvin tietoa.

Vanhahko esitys. erityissuojattava on muistini mukaan poistunut käytöstä pl. vanhat dokumentit joita ei varmaankaan leimata uusiksi. --TRL68 15. tammikuuta 2012 kello 02.59 (EET)

Kyllä tämä on merkittävä.--Bluto 11. tammikuuta 2012 kello 22.37 (EET)

Aihe sinänsä merkittävä, mutta nimi on kyllä huono. Voisi olla "erityissuojattavat tiedot" tai "arkaluonteiset tiedot" tms.--Nedergard 12. tammikuuta 2012 kello 09.04 (EET)

Muodossa (ja ehkä nimessä) on ilmeisiä puutteita, mutta aihehan on ehdottomasti merkittävä. --Risukarhi 12. tammikuuta 2012 kello 13.25 (EET)

Asiakirjojen ei tarvitse olla arkaluontoisia ollakseen salaisia. Esimerkiksi kunnan asiakirjat voidaan määrittää salaisiksi niin kauan kuin ne ovat käsittelyssä, jonka jälkeen ne julkistetaan. Tästä syystä Nedergardin nimiehdotukset eivät mielestäni sovi. Myönnän, että tälle jutulle on vaikea keksiä luontevaa nimeä. Salaiseksi määrääminen? Salaiset asiakirjat?--Bluto 12. tammikuuta 2012 kello 18.21 (EET)

Jotta kunnan asiakirja saa leiman SALAINEN - tulee sen sisältää erittäin arkaluontosita tietoa ja luulen että suuri osa suomalaisista kunnista ei pystynne edes hallinnoimaan TLL -II luokan tietoa ja materiaalia vaaditulla tavalla. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 --TRL68 13. tammikuuta 2012 kello 13.54 (EET)

Artikkelin nimi

Edellä Käyttäjä:Nedergard ehdottaa nimiä "erityissuojattavat tiedot" tai "arkaluonteiset tiedot". Olisiko "Salaiset tiedot" sopiva? Ei kuitenkaan "Salaiset kansiot" :) --Aulis Eskola 12. tammikuuta 2012 kello 18.49 (EET)

Kyllä tuo minulle passaa.--Bluto 12. tammikuuta 2012 kello 18.52 (EET)

Salassa pidettävät tiedot vaikuttaisi Googlen perusteella olevan aika yleinen muoto virallisemmissakin yhteyksissä. --Otrfan 12. tammikuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Siirryn ehdotuksen "Salassa pidettävät tiedot" kannattajaksi. --Aulis Eskola 12. tammikuuta 2012 kello 19.12 (EET)

Kuten myös.--Nedergard 13. tammikuuta 2012 kello 03.36 (EET)

Armeijan pääesikunta suosii nimeä Erityissuojattava tietoaineisto.[1] Vähän tylsä ehkä, mutta taitaa tähän mennessä olla ainoa vähänkään virallinen suomennos.-Henswick 12. tammikuuta 2012 kello 18.57 (EET)

Salassa pidettävä tieto tai erityissuojattava tieto (yksikössä). Ensinmainittu on mielestäni yleisempi. Salainen tieto voidaan mielestäni sekoittaa salassapitoluokkaan "Salainen (TLL II)", muuten sekin olisi ok. -- Shinnin 12. tammikuuta 2012 kello 19.05 (EET)

Puolustusvoimilla on käytössään vähän järeämmät turvaluokitukset. Tämän alle on kuitenkin tarkoitus napittaa kaikki salassapitoa koskevat lait.--Bluto 12. tammikuuta 2012 kello 23.13 (EET)

Yleisesti viranomaistoiminnassa tieto on joko julkista tai salassapidettävää. Salassapidettävästä on sitten eri luokituksia,jotka dokumentista löytyivätkin ja joiden käsittelyyn liittyvät vaatimukset löytyvät Kansallisesta turvallisuusauditointikriteeristöstä (KATAKRI). Kaikki viranomaistoimijat ja viranomaisten salassapidettävää tietoa käsittelevät sidosryhmät joutuvat noudattamaan uusissa hankkeissa KATAKRIa. Erityisesti Salainen iformaatio nimenä johtaa helposti sekaannuksiin II-luokan salassapidettävän tiedon kanssa. --TRL68 13. tammikuuta 2012 kello 13.43 (EET)

Nimi muutettu muotoon "Salassa pidettävät tiedot" käydyn keskustelun perusteella. --Aulis Eskola 13. tammikuuta 2012 kello 19.01 (EET)

Nimenä ehkä yksiköllinen "Salassa pidettävä tieto" -tuntuisi kieliopillisesti paremmalta vrt. leipä (ei leivät) ja täsmäisi paremmin yleisen käytännön kanssa. Yleisemmin minä olen törmännyt muotoon "salassa pidettävää tietoa". Wikipedia aloittelijana en toki tiedä nimämiskäytännön suuntaviivoja, mutta miettisin tätä nimeä hakutermin kautta. --TRL68 19. tammikuuta 2012 kello 00.12 (EET)

Historia

"Arkaluontoisen tiedon luokittelu salassapidettäväksi sai alkunsa NATO:on kuuluvien valtioiden hallituksten päätöksestä toisen maailmansodan ja kylmän sodan seurauksena." Tiedolle on kyllä ilmoitettu lähde (jota en ihan heti pääse tarkastamaan), mutta tieto kuulostaa jotenkin uskomattomalta. Eikö ennen toista maailmansotaa koskaan luokiteltu tietoja salassapidettäviksi? --Jmk 12. tammikuuta 2012 kello 19.42 (EET)

Korjasin lausetta. Tietoa on todennäköisesti luokiteltu salassapidettäväksi ennenkin, mutta tuo tunnettu "luottamuksellinen, salainen, huippusalainen" -luokittelu sai alkunsa sodan seurauksena. -- Shinnin 12. tammikuuta 2012 kello 19.48 (EET)

Tuosta informaation salaamisen historiasta voisi kertoa aika paljon pidemmällekkin historiaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain sisällissodassa Konfederaatio viestitteli Washington D.C.:ssa (Unionin pääkaupunki) sijainneiden Konfederaatiolle uskollisten virkamiesten kanssa salakirjoitettujen viestien ja asiakirjojen välityksellä. Yhden viestin lähettämisessä Richmondista (Konfederaation pääkaupunki) Washingtoniin käytettiin useita eri viestinviejiä, joille oli tottakai aina kerrottava ketkä viestin saisivat lopulta lukea. Vaikka salaaminen ei vielä tuolloin ollut lähellekkään samalla tasolla kuin nykyään, niin mielestäni näistäkin asioista pitäisi artikkelissa mainita.-Henswick 12. tammikuuta 2012 kello 20.01 (EET)

Tosin asiakirjojen salaiseksi julistaminen ja salakirjoituksen (tai muiden salausmenetelmien) käyttäminen viestien välittämisessä ovat hieman eri asioita. Jälkimmäisen historia ulottuu vähintään antiikin Roomaan saakka ja luultavasti kauemmaksikin. Ensinmainittu ilmiö lienee taas syntynyt vasta modernin byrokraattisen valtion aikana. Mutta kuulostaa minustakin uskomattomalta, että se olisi vasta toisen maailmansodan jälkeisen ajan tuote. --Risukarhi 14. tammikuuta 2012 kello 11.53 (EET)

Kyse ei siis ole alku asiakirjojen salaiseksi julistamiselle, vaan yhteiselle salaissa pidettävien asiakirjojen luokittelujärjestelmälle. Lähteenä käytetyn kirjan ensimmäinen painos löytyy pdf-muodossa kirjailijan omilta kotisivuilta: 7.3.1 Classifications and Clearances (s.140), jos joku haluaa tarkistaa. Ensimmäisessä painoksessa kyseinen kappale on vähän lyhyempi kuin toisessa painoksessa, mutta ainakin tuo toinen maailmansota -väite löytyy myös siitä. -- Shinnin 14. tammikuuta 2012 kello 17.41 (EET)

Päivityksistä ja muutoksista

Nykyisellään ollaan otettu käyttöön KATAKRI II http://www.defmin.fi/files/1870/KATAKRI_versio_II.pdf ,mutta siinä ei ole historiatietoja KATAKRIN synnystä. Pitäsii linkittää molemmat KATAKRI:t tänne tai sitten tehdä KATAKRI sivu, jossa itse KATAKRI:sta kerrotaan enempi. KATAKRI I:stä saisi siihen aika valmista aineistoa.

Nato-viite

Viite kaksi vaikuttaa minusta epäilyttävältä. Olenko vainoharhainen? En.wikissä juttua ei ole lähteistetty millään. [2]--Bluto 18. tammikuuta 2012 kello 12.32 (EET)

Poistin NATO-luokituksen kokonaan. Jos luokitus on sama kaikissa maissa, niin yhden maan luokitus riittää esimerkiksi. Tosin "Salaisen informaation luokittelutapa on pääpiirteittäin samanlainen kaikissa maissa" on lähteettömänä oikeastaan uutta tutkimusta...--Nedergard 18. tammikuuta 2012 kello 13.26 (EET)

Samaa mieltä. Otan pois. Nato-luokitus olisi kyllä hauska lisä tähän artikkeliin jos sen saisi jostain lähteistettyä. Saataisiin käännettyä artikkelia pois Suomi-keskeisyydestä. Nykyiselläänhän artikkelin nimi voisi olla Salassa pidettävät tiedot Suomessa.--Bluto 18. tammikuuta 2012 kello 14.33 (EET)

Kyllä tuo NATO -korrelaatio olisi sinänsä ihan relevantti. Erilaisia vastaavuustaulukoita on juuri kansainvälistä yhteistyötä varten. Pitääpä katsella josko löytäisin nuo viitteet jostain. --TRL68 18. tammikuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Olet vainoharhainen, sama teksti löytyy esim. osoitteesta http://www.marines.mil/unit/marforres/4thMarDiv/25thMar/Documents/NATO%20Brief/NATO%20Security%20Briefing.pdf tosin tällä hetkellä osoite ei toimi, mutta sen voi lukea Googlen pikakatselusta [3] --J 18. tammikuuta 2012 kello 14.41 (EET)

Ok. Vaikuttaa paremmalta.--Bluto 18. tammikuuta 2012 kello 14.42 (EET)