Keskustelu:Sabino

Minä ehkä vähän rajoittaisin tuossa lethal whitessa vellomista, kun kyseessä on varsin amerikkalainen ilmiö joka ei juuri koske Eurooppaa ja vielä vähemmän Suomea. Lethal white syndrome = samaperintäinen frame overo, ja nuo framet kumminkin ovat geenitestattavissa eikä niitä tiettävästi esiinny Euroopassa muuten kuin Jenkeistä tuoduissa lännenhevosissa ja niiden jälkeläisissä. Sabinogeeneja toki on ilmeisimmin monta erilaista, mutta yksikään niistä ei ole frame overo eikä tiettävästi myöskään samaperintäisenä letaali vaikka varsa valkoisena syntyisikin, eikä tätä minusta tarvitse rajaansa enempää selittää eikä perustella. Puurot ja vellit tuntuvat näissä asioissa koko ajan menevän sekaisin ja ihan vain siksi, että amerikkalaiset hevoskasvattajat hermoilevat sitä miten tuottaa kirjavia tuottamatta lethal white -varsoja. --Niora 30. lokakuuta 2009 kello 00.52 (EET)

Jep, samaa mieltä. Yksi lyhyt tyhjentävä maininta riittäisi vaikkapa ulkonäköä ruotivassa kohdassa tyyliin "vaikka sabinokuviot voivat joskus muistuttaa [[frame overo]]a, näillä kahdella ei ole geneettistä yhteyttä eikä sabinogeenillä ole yhteyttä frame overon [[Lethal White]] -syndroomaan"... Kääntämättömässä osuudessa taisi olla vielä lisää juttua LWS:stä, mutta aion nyt kääntää uskollisesti (lue: niin uskollisesti kuin kärsivällisyys antaa myöten) ja vasta sen jälkeen rohkeilla. Frame overo -artikkeliin voikin sitten ottaa vähän enemmän LWS-juttua ja lopulta koko LWS voi saada oman artikkelinsa kuten CVM jo sai :) Pitke 30. lokakuuta 2009 kello 09.59 (EET)

Sabinoutta shetlanninponeilla?!

Ihmettelen lievästi sanottuna tuota mainintaa että SB1-geeniä esiintyisi mm. shetlanninponeilla, sillä puhdasrotuisilla alkuperäisrotuun kuuluvilla shettiksillä ei sabinotyyppisiä merkkejä esiinny koskaan. Käsittääkseni shettiksillä ovat pienetkin valkoiset merkit tosi harvinaisia, vähänkin isommat valkoiset alueet ovat selvää tobianokirjavuutta. Onkohan nyt kyse amerikanshetlanninponeista? (Tiedän että näin on ilmeisesti kirjoitettu alkuperäislähteessä, mutta alkuperäislähteet tuntuvat myös väittävän että tiikerinkirjavuutta esiintyisi harvinaisena esim. connemaran- ja walesinponeilla, mistä ei missään muissa lähteissä ole mitään tietoa. Epäilen senkin kirjoittajan käyttäneen tietolähteenään jotakin mahdollisesti amerikkalaista rekisteriä, jota koottaessa hevosten väreihin eikä välttämättä rotupuhtauteenkaan ei ole kiinnitetty kovin tarkkaa huomiota vaan ollaan näissä asioissa esim. omistajan sanan varassa. Värejähän tunnistetaan kaikkialla väärin koko ajan ja usein nimenomaan siihen eksoottisempaan suuntaan.) --Niora 30. lokakuuta 2009 kello 15.06 (EET)

Saattaa erittäinkin hyvin olla amerikanshetlanninponi, josta rapakon takana puhutaan yleensä pelkkänä shetlanninponina. Viitasen hevosvärikirja ei mainitse sabinoa shetlanninponin värejä käsittelevässä osiossa ja sabino-osuudessakin sanoo vain "mahdollisesti puuttuu". Ainakin tieto on tässä artikkelissa selvästi kyseenalaistettava tai muutettava. Pitke 30. lokakuuta 2009 kello 15.50 (EET)

Sabino/kirjava vai ei

Tuo vanha ei-geneettinen kirjavuus/yksivärisyysjaottelu on siinä mielessä ymmärrettävä edelleenkin, että monissa roduissa ei välttämättä piitata juuri lainkaan siitä mitä geenejä hevosella on, kunhan se ei ulkonäöltään ole perinteisessä mielessä kirjava - eli valkoista on korkeintaan korkeina sukkina ja siistirajaisina normaalin rajoihin menevinä pään merkkeinä (käytännössä max leveä läsi). Yksilön ulkonäkö siis on se tärkeä juttu, ja kun esimerkiksi ruunista puhutaan, niin se on tosiaankin ainut mikä mitään merkitsee. "Tavallista" runsaampi sabinotyyppinen valkoisuus kun on joidenkin mielestä kivan näköistä mutta monen mielestä taas rumaa tai ainakin epäsiistin näköistä, ja onhan isot valkoiset alueet toki vaikea pitää puhtaina. (Vähän sama periaate pätee voikkoväriasioissa: genetiikasta viis, mutta voikot ja ruunivoikot ovat nättejä ja valkovoikot taas eivät, joten...) --Niora 2. marraskuuta 2009 kello 17.34 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdottaja: hyvin pitkä ja miltei tyystin lähteistetty, kattavasti kuvitettu. Jonkin verran vaivaa nähden voisi olla jopa suositeltava, mutta aloitetaan vaatimattomammin. Pitke 9. tammikuuta 2011 kello 18.08 (EET)

IMHO liikaa viitteettömiä pätkiä. Asiasisältö kyllä näyttää pätevältä, vaikken noista geenijutuista suuria ymmärräkään.--Tanár 9. tammikuuta 2011 kello 19.42 (EET)

Jos viiteistys olisi timanttinen, niin menisi hyväksikin, mutta ei mene mielestäni tälläisenä lupaavaksi. --Lakritsa 9. tammikuuta 2011 kello 21.16 (EET)

Viitteistysongelmia, en kannata. J.K Nakkila 10. tammikuuta 2011 kello 11.23 (EET)

Ei taida tulla konseusta, laitan arkistoon. --Lakritsa 14. tammikuuta 2011 kello 07.40 (EET)