Keskustelu:Saariston vapaajoukko

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Ehdotus lupaavaksi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tämä on pikku hiljaa täsmentynyt. Ehdotan lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

Kelpaa. – EtäKärppä⁴⁸ 21. tammikuuta 2014 kello 02.43 (EET)

Ei kelpaa. Kieli on paikoitellen sekavaa varsinkin artikkelin lopussa (esim. vankimuistomerkki kummassa kohtaa) ja sotilasyksiköstä kertovassa artikkelissa tulisi olla sopivamalline, joka kertoisi ajanjakson, taistelut, komentajat, koon jne.--Phiitola (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 09.55 (EET)

Itselleni kylläkin kelpaa. Taas on näkyvissä se, että pyritään korottamaan laatuvaatimuksia vaikka "lupaava artikkeli" tasolla pitäisi vaatimukset täyttyä helpommin, kuin muissa tasoltaan korkeammissa laatuluokitteluissa. Itse en havainnut juurikaan sellaisia puutteita jonka takia en voisi kannattaa. Paremmaksi on muuttunut sen jälkeen kun itse muokkasin aikoinaan. JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 10.44 (EET)

Miten niin korottamaan vaatimuksia. Lupaavan artikkelin kriteerien mukaan artikkelin tulee olla linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkelien kanssa, joten malline on tarpeen. Lisäksi kielen tulee olla selkeää ja sekava esitys ei sitä ole. Perusteeton toisten kommenttien arvostelu on lähinnä henkilökohtainen hyökkäys eikä siten sopivaa toimintaa.--Phiitola (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 11.23 (EET)

Miten perusteeton ja henkilökohtainen hyökkäys? En näe mitään sellaista joka olisi sinne päinkään. Minä vain arvostelin vain sitä tapaa millä pyritään nostamaan tasoa vaikka pitäisi mennä alimman kriteerin mukaan. Lopettakaa politikointi, niin saamme projektista mukavamman ja työskentely ilmapiiri paranee. JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.08 (EET)

Miksi Vapaajoukko on isolla alkukirjaimella? Ei se kai ole mikään erisnimi? Tekstissä siitä käytetään muotoa vapaajoukko. --PtG (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 10.59 (EET)

Kait tulee suomennoksen kautta Kait on alunperin ollut ruotsalaisessa alkuperäisessä lähteessä isolla? JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.11 (EET)

Ellei joukolla ole ollut suomenkielistä nimeä, ei ole syytä käyttää isoa kirjainta. Tämä on sellainen peruskielenkäyttöohje. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.32 (EET)

Muistaakseni Metsävuori käyttää isoa kirjainta ja se on siitä jäänyt artikkeliin, mutten pääse tarkistamaan kun teos ei ole enää käytössäni. Hyvä että se onkin nyt muutettu pieneksi. --Höyhens (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 13.58 (EET)

Yhden lauseen lähteenä on Leena Landerin kirja Liekin lapset. Onko se kaunokirjallinen teos vai joku tutkimus? Jos kyse on ensimmäisestä, kannattaako sitä käyttää lähteenä? Vai viitataanko tuossa esipuheeseen tms. (viittauksessa ei ole sivunumeroa). --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 11.14 (EET)

Hmm kuulemma romaanin muotoon tehty sukututkimus,siten se on käytäntöjenkin mukaan luotettava lähde. [1] JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.16 (EET)

Mielestäni noissa kirja-arvosteluissa tuota kutsutaan pelkästään romaaniksi. Jos Ehrensvärd on oikeasti ollut syyllinen teloitusaaltoon, tieto löytyy varmaan muualtakin kuin romaanista. Jos olisi vaikka Landerin haastattalu, jossa hän sanoisi tutkineensa asiaa ja tulleensa siihen ja siihen tulokseen, niin se kävisi jo lähteestä paremmin kuin itse romaani. Tietysti todellisen henkilön tai tapahtuman käsittely fiktiivisessä teoksessa voi olla maininnan arvoista totuudellisuudestaan riippumatta, jos teos on tarpeeksi kuuluisa (tyyliin Syrjäntaan taistelu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -sarjassa), mutta Liekin lapset ei ehkä ole sitä. Tosin tunnen nykykirjallisuutta huonosti. --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 15.43 (EET)

Jaa, tuossa alla JukkaWallin onkin näköjään linkittänyt Kansan Uutisten jutun, joka kävisi lähteeksi mainitulle tiedolle. Laittaisin sen lähdeviitteeseen, ja heittäisin romaanin sieltä mäkeen, kun sivunumeroitakaan ei siitä ole ilmoitettu. --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 15.47 (EET)

Romaanit eivät käy lähteeksi minkään käytännön muokaan, vaikka romaanissa olisikin jonkin verran totta taustana. --Otrfan (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.25 (EET)

Johdannon viimeinen lause on jokseenkin sekava. Paikkakuntien nimiä ja niiden taivutusta pitäisi tarkentaa. "Yhyttää" pitäisi avata nykyajan yleiskielelle. Tietolaatikko tosiaan puuttuu. Kaunokirjallisia teoksia ei käytetä historian lähteenä, sillä kirjailijalla on vapaus muuntaa tosiasioita tarinaan sopiviksi. Kaiken kaikkiaan artikkelista on vaikea hahmottaa joukosta selkeää kuvaa. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.28 (EET)

Eikö tietolaatikko ole tarpeellinen vasta silloin, kun tiedetään joukkojen määrät johtajat kuten vastapuolen vastaavat osastot. Muuten sitä ei ole järkeä laittaa vain siksi että muissa on. JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 12.58 (EET)

Pienellä googletuksella löytyi [2] tai [3] lainaus sivustolta "Komendantin käytettäväksi saapui keväällä 1918 noin 800 "Saariston vapaajoukon" ruotsinkielistä eli "germaanirotuista" miestä. Näiden jäljiltä Sotasurma-projekti löysi Tauno Tukkisen kirjasen mukaan noin saman verran teloitettuja tai keskitysleireillä menehtynyttä. Surullista on se, että kirkkoherrat jättivät merkitsemästä kuolinkirjoihin monia lahdattuja ja heidän olemassaolonsa pitäisi osoittaa työläästi syntyneiden ja konfirmoitujen kirjoista." JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 14.14 (EET)

Kyseessä ei ole taistelusta/sotaretkestä kertova artikkeli, vaan (sotilas)yksiköstä kertova eli sen mukaiseen mallineeseen ei tarvita muuta kuin se tieto, mikä pitäisi löytyä artikkelistakin (eli perustiedot yksiköstä ei sen mahdollisista vastustajista).--Phiitola (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.30 (EET)

Muistutan myös WP:IAR käytännöstä. Saadakseen "lupaava artikkeli" tunnustuksen, ei pitäisi olla liian "kaavamainen". Myös Lupaava artikkelia muokanneen KT pitäisi saada myös tunnusta työlleen, eikä "tiskirättejä". Täten me saamme pikkuhiljaa nostettua artikkeleiden tasoa ja pidämme KT mukana projektissa. Hyvä artikkeleissakin on monia sellaisia jotka eivät täyttäisi nykyisiä kriteereitä kuin juuri ja juuri lupaavan tason, tästä on hyvä esimerkki Talvisota. Nyt siis hieman jäitä hattuihin, eikö vain :D JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.44 (EET)

En oikein usko, että Höyhens jättäisi projektin, jos artikkeli ei pääse lupaavaksi. Enkä myöskään usko, että artikkeleiden taso paranee, jos arviointikriteereistä tingitään sen takia, ettei yksittäinen muokkaaja pahoittaisi mieltään. --Otrfan (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 17.54 (EET)

En tarkoittanut ketään erityisemmin, varsinkaan itseäni, mutta liian kaavamaiset hylkäysperusteet tällä tasolla olevan artikkelin kohdalla on kummallisia. Joko halutaan nostaa kynnystä liian korkealle vai olemmeko liian vaativia. Itse muistelisin että kun näistä keskusteltiin niin osalla oli juri se pelko että kriteerit nousevat liian korkealle. Näin siis mustelin.JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 18.01 (EET)

Kriteerejä ei pidä todellakaan turhaa nostaa, mutta siis on lupaavassakin kriteerit olemassa. Tuossa alussa on kriteerilaatikko, ja nyt ei välttämättä toteudu kohdat 6. Kielen tulisi olla selkeää ja 7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen (vaikka kaikki tuntuisi olevan selkeää joillekin, niin ainakin henkilökohtaisesti maallikkona oli vaikeaa arvailla muutaman virkkeen merkitystä). Korjailin kieltä jo jonkun verran, kuten Abc10:n mainitsemat paikannimien outoudet. Korjausvaatimukset eivät todellakaan ole korkeita, vaan aika pieniä asioita, jotka oikeasti on hyvä olla kunnossa jokaisessa artikkelissa. --PtG (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 19.41 (EET)

Keskustelussa on esitetty sellaisia parannusehdotuksia, jotka on helppo täyttää ilman suurta vaivaa (tietolaatikon lisääminen ym.). Tämä arviointi todennäköisesti päättyy siihen, että parannukset tehdään ja artikkeli merkitään lupaavaksi. Siitä olen kyllä samaa mieltä, ettei kaikkialle tarvitse tunkea tietolaatikkoa, jos siihen ei ole paljoakaan merkittävää. --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 18.05 (EET)

Eiköhän ne niin sanotut "pahimmat" puutteet ole korjattu jo aikoja sitten.Ainakin minä muokkasin artikkelia samaan aikaa kun keskusteltiin täällä. JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 18.13 (EET)

Jos noin on, niin sitten vaan odotellaan se pari kolme päivää, joka yleensä on vähimmäisaika ennen arvioinnin päättämistä. Keskusteluun osallistuvien tarkoituksena ei ole estää lupaavaksi merkitsemistä vaan antaa palautetta artikkelin parantamiseksi (minun ainakin). Mielestäni tämä on nyt ihan kelvollinen. --Risukarhi (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 19.29 (EET)

Perusasiat pitäisi korjata ennen kuin artikkelia voi ajatella lupaavaksi. Nauvon saaresta ei ota selvää mikä se on. Kun Bromarvista tehdään adjektiivi, siihen lisätään sidevokaaliksi i, kuten muissakin paikannimissä on tehty. Kun Lemland taivutetaan, d ei muutu t:ksi. Mikä on feldmeister? Viittaan aiempaan kommenttiini, jossa on lisää korjausta kaipaavia asioita. Ei noiden korjaamisen pitäisi kovin vaikeaa olla, lähinnä asennekysymys. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 19.08 (EET)

"Feldmeister" arvon suomennosta jäin minäkin miettimään mikä se mahtaisi olla.Katselin Saksa-Suomi sanakirjan käännöksiä, ja tulin siihen tulokseen että se olisi "kenttämestari" tarkalleen, mutta olisiko vääpeli vastaava arvo? En ole perillä Keisarillisen Saksan armeijan arvoista mitenkään perillä. Noista Ahvenanmaan paikkakunnista ei taida olla myöskään missään "suomennoksia". JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Suomennoksia ei varmasti olekaan, kunhan nyt olisi oikeinkirjoitus kunnossa. --Abc10 (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 20.36 (EET)

Pitäisikö poistaa nuo paikkakunnat kokonaan tekstistä ja korvata "suurin osa jääkäreistä ja miehistöstä oli kotoisin Ahvenanmaalta" JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 22.09 (EET)

Poistin kokonaan paikkakunnat ja lyhensin myös nimet käytännön mukaiseksi ja poistin sen Feldmeister arvon, koska se löytyy Jääkäri projektista kyseisen nimen kohdalta. JukkaWallin (keskustelu) 21. tammikuuta 2014 kello 22.42 (EET)

Tosta feldmeisterista sen verran, että kun itse kirjoittelin artikkeleita useista 1800-luvun saksalaisista ja itävaltalaisista kenraaleista englannin- ja ruotsinkielisten lähteiden pohjalta, niin niissä tuli usein vastaan sotilasarvo feldzeugmeister. Jätin sen tekstissä aina saksankieliseksi, kun suomennosta ei löytynyt mistään sanakirjasta. Ruotsiksi se oli kait fälttygmästare. Nuo lienevät molemmat jotain vanhoja saksankielisissä maissa käytettyjä upseerinarvoja, joille ei välttämättä ole suomennosta. --Risukarhi (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 10.51 (EET)

Hmm pitää yrittää selvittää sitä. Itse uskon että tässä tapauksessa on kyse aliupseerista-vääpeli tai vastaava.Harmittaa kun kyseinen miehen kohdalla Jääkäriprojektissa on yhtälailla saksankielinen arvo. KT Vesteri voisi tietää, kun on perehtynyt Jääkäteihin ja heidän sotilasarvoihin. JukkaWallin (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 10.58 (EET)

Juu, feldzeugmeister oli joku kenraalinarvo, mutta feldmeister lienee alhainen upseerinarvo tai aliupseeri. Saksankielisessä wikipediassa on muuten täsmennyssivu de:Feldmeister, mutta siellä ei puhuta nähdäkseni historiallisista sotilasarvoista. --Risukarhi (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 11.11 (EET)

Mielenkiintoista että vanha Hirvensalon saksalais-suomalainen sanakirja (johon ei tosin paljon ole luottamista) kertoo Feldzeugmeisterin suomennokseksi 'taisteluvälineupseeri', 'aseteknikko'. Feldmeisteria ei löydy siitä eikä uudestakaan sanakirjasta. Mutta jääkäriliikkeen tittelinä se on selitetty ihan suomiwikissä tässä. Wikbergin omista wikitiedoista käy ilmi, että hän kävi juuri tuon "Saksassa sotilaskoulutusta antavan Pfadfinder-kurssin, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella"[4]. Titteliä ei siis tosiaankaan voine suomentaa. Myöhemmin se on ollut de.Wikin tämän luettelon mukaan RAD-titteli. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 12.46 (EET)

P.s. Saksalainen titteli kun on, pitänee kirjoittaa isolla Feldmeister. --Abc10 (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 12.49 (EET)

Kuka johti vapaajoukkoa ennen Ehrensvärdiä, joka tuli komentajaksi vasta huhtikuussa? Lisäksi artikkelin selkeys kronologisena ketjuna on edelleen vaikeasti hahmotettava esimerkiksi Turun punaisten vangitsemisen ajankohta jää epäselväksi. --Phiitola (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 10.34 (EET)

Minäkin kaipaan tuota johtajuustietoa. Toivottavasti se on tulossa. Ajankohtien täsmentelykään ei ole pahitteksi, jos asiasta lisätietoa löytyy. --Höyhens (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 14.01 (EET)

Niin pitkä ja monipolvinen keskustelu, ettei ota enää selvää, mikä on kannatusaste. Arkistoidaan. Tuokoot uudestaan, kun näyttää lupaavalta. --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 22.52 (EET)

Mistä kiikastaa

Katsomatta kuka wikipedisti on on sanonut mitäkin haluan arvioida nyt sitä puolta, että jos jollain on

• lähde vapaajoukon kokoon,
• lähde muodostelmaan,
• tietoa mahdollisesta! osallistumisesta Godbyn taisteluun ja sen jälkeisiin tapahtumiin, toivon sitä tuotavan esiin.

Tai tiero siitä

• Kuka johti ekaa komppaniaa?
• Miten tämä epämääräinen joukkio organisoitui Uudenkaupungin suojeluskunnan kanssa? Oliko Ugin suojeluskunta ruotsinkielistä?
• Miksi tämä artikkeli on luokassa Luokka:Erillisyksiköt?

tulkoon esiin. Lisään nämä mielelläni artikkeliin. --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 01.35 (EET)

Mm. Ja sit jos tästä tulee lupaava nii eikksit tästä tulekkin hyvä artikkeli kun pannaan sinne maisemakuva Vårdööstä? --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2014 kello 02.41 (EET)

Löysin vähän lisätietoa J.O Hannulan "Suomen Vapaussota"(1933) kirjasta. Metsästin erään turkulaisen seuran rahoittaman kirjan,joka käsittelee kyseistä joukko-osastoa. Odottelen heidän yhteyden ottoa kirjasta.Kuvakin on tulossa artikkeliin, siten toivotavasti odottavan aika ei ole pitkä. JukkaWallin (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 09.30 (EET)

Kirja Hannulan kirja Suomen Vapaussodan historia on saatavissa yleisistä kirjastoista, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta [5], ja tuoreimman painoksen vuodelta 1956 on tarkistanut Arvi Korhonen. Kaikkien painosten kustantaja on kaupallinen kustantaja WSOY. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 16.59 (EET)

Riman nostoako?

Suomen vapaussota vuonna 1918 teoksen (osa III s. 361) mukaan Turun ja saariston pakolaiset perustavat 3. maaliskuuta Vårdössä saariston vapaajoukon. 9. maaliskuuta saapuvat saksalaiset, joiden johdolla aloitetaan viiden viikon koulutusjakso kirkon edustalla, kunnes vapaajoukko aloittaa Turun saariston valtaamisen. Lähteenä ilmoitetulla sivulla kerrotaan myös Uudenkaupungin suojeluskunnan saapumisesta helmikuun 9 . Brandön kansalaisopistolle. Brandöhön saapuu 20 miehen saksalaisosasto 18. maaliskuuta. Ihmettelen, etten saanut vastaavaa kuvaa artikkelista ja siitä huolimatta kehdataan puhutaan riman nostosta, kun pidän artikkelia sekavana. Lupaavan artikkelin pitää minun vajavaisen ymmärrykseni mukaan kuitenkin antaa todellinen kuva tapahtumista eli olla faktuaalisesti tarkka.--Phiitola (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 19.53 (EET)

Hannulan kirjassa kirjoitetaan vain ruotsalaisista, suomalaisista niin punaisista kuin valkoisen puolen sotilaista, kuten myös venäläisistä joukoista. Jossakin vaiheessa Uudenkaupungin porukan johtaja lähti lätkimään ja porukan johtoon ilmottautui kapteeni. Yksi Saksalainen sotilas oli joukon mukana. Yhden "kunnollisen" taistelun kävivät tai kaksi mutta aika sekava tilanne oli, kun suomalaiset palasivat kotiin Tukholman kautta ja venäläiset lähtivät saarilta viiden vikon kuluttua.Ajattelisin että unohdoteen joksikin aikaa tämä artikkeli, siksi aikaa kun saan (jos saan) uudemman opuksen käsiini. Paikallisia ilmottautui mukaan sankoin joukoin, mutta sekin porukka hupeni aika äkkiä. Yksi huvittavimmista sivujuonteista oli se että kun Uudenkaupungin porukka tuli saarille niin paikalliset antovat villavaatteita käyttöön ensin ilmaiseksi ja myöhemmin samana vuonna pyysivät niistä rievuista maksua JukkaWallin (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 20.29 (EET)

Tiedän mitä Hannulan kirjassa sanotaan, koska sekin löytyy. Teos on hyvin suppea esitys verrattuna lähteeksi ilmoittamaani Vapaussodan historian komitean julkaisuun. Jätin tietoisesti yllä olevasta pois Brandössä käyneen Götan henkikaartin komennuskunnan, koska se ei varsinaisesti osallistunut tapahtumiin. Luutnantti Lehmannin johtama 14. jääkäripataljoonan 1. komppanian I joukkue saapui 9. maaliskuuta Vårdöhön (osa V s. 333) ja mielestäni joukkueessa on enemmän kuin yksi mies. Kuvatessasi tapahtumia esimerkiksi yllä unohdat selkeästi osastojen nimet, ajankohdat ja tapahtumapaikat, mitkä ovat olennaisia tapahtumien kulun seuraamiseksi. Artikkeli toki voidaan unohtaa, mutta silloin lupaava keskustelu tulisi kai keskeyttää? En itse ole siihen kuitenkaan halukas, vaan sen sijaan asioiden pikaista täsmentämistä.--Phiitola (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 20.36 (EET)

Kuten kirjoitin, niin näin suppeilla ja hatarilla lähdeteoksilla ei ole juurikaan artikkeliin mitää hyötyä. Mikä saksalainen joukko oli siellä heitä avustamassa? Voit täsmentään tämän?JukkaWallin (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 20.44 (EET)

Ihmettelen tuota kommenttia hatarista lähteistä, mihin perustat väitteen (suppeita ne toki ovat ainakin tekstin määrällä mitattuna)? Suomen vapaussota 1918 kartasto ja tutkimusopas vuodelta 1995 s. 108 kuvaa Korppoon 28.3. ja Nauvon 4.4 taisteluita, joihin Saariston vapaajoukko (johtajat C.A. Ehrensvärd ja Otto Wahlroos) osallistui Saksan jääkäripataljoona 14:n (majuri Schenk von Schweinsberg) rinnalla. Kyseinen vuonna 1995 julkaistu teos käyttää lähteenään muun muassa mainitsemaani teosta sekä lisäksi Skärgården frikår. Minnen upptecknade av Ludvig Lindström -nimistä teosta vuodelta 1918, Suomen vapaussota -sarjan osaa VI vuodelta 1927 sekä Sampo Ahdon Sotaretkillä, Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 teoksen toista osaa vuodelta 1993. Luettuani ruotsinkielistä teosta lukuun ottamatta kaikki mainitsemani ja muutaman muun, jossa asiaa sivutaan niin olen kiinnostunut mainitsemistasi uusista lähteistä ja ennen kaikkea tutkimuksen perustana käytetyistä lähteistä. Toivonkin sinun esittävän kattavan ennen julkaisemattoman lähdepohjan tälle artikkelille ja täydentävän niitä hyväksi käyttäen sitä.--Phiitola (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 22.21 (EET)

Hmm Todellakin Tomas Ries kirjoitaa kirjassaan "Luja Tahto" aivan samoin kuin sinä, sillä erotuksella, että ei mainitse kuin aivan ylimalkaisesti Saksalaisten osaston jossa oli 10 000 miestä ja pataljoonan nimen joka oli Meckenburg juuri muuta ei heru oikeastaan kuin toteamus Saksan ja Venäjän välisestä rauhansopimuksesta joka allekirjoitettiin 3.3.1918, kun maihinnousu tapahtui 5.maaliskuuta Ensialkuun en muistanut tuota Riesin kirjaa ollenkaan, mitähän muuta kätköistä löytyy?. Eli yhteenvetona siellä oli siis saksalaisia, suomalaisia ja ruotsalaisia sotilaita yhtä aikaa, mutta mihin hiivattiin venäläiset katosivat ja miksi Hannula yrittää todistella valkoiset vetäytyivät Ruotsin kautta Suomeen...JukkaWallin (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 23.03 (EET)

Jaha löytyihän kirjahyllystä Tuure Lehen "Punaisten ja valkoisten sota" niminen kirja jossa katsotaan hieman toisenlaisesta näkökulmasta kyseisiä tapahtumia. Siis Saksan itämerenlaivaston erikoisyksikkö Amiraali Meuerin johdolla.. Lehen kylläkin kertoo kanssa siten, että tuo porukka yritti tulla saman aikaan kohti Turkua kun muu porukka laski maihin Hangossa, mutta onnistumatta ja suomalaiset evakoitiin Hangon kautta muille rintamille. Turan valtaukseen tulee sen verran uutta tietoa että saksalaiset itse asiassa poltti niin sanotun Turun Kasarmin ja se paikka toimi itse asiassa joukkosidontapaikkana eli siellä oli pääasiassa vain naisia, haavoittuneita ja niin edelleen. Hauskaa hommaa näiden historia aiheisten artikkeleiden kirjoittaminen, eikö vain. JukkaWallin (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Ries on keskittynyt pääasiassa myöhempiin sotiin ja siten kirjassa oleva teksti keskittyy vuoden 1918 tapahtumien osalta vain päätapahtumiin. Tuure Lehen teos on tähän yksikköön liittyen niin ylimalkainen, ettei sitä voi käyttää muuta kuin tarkentavana lähteenä. Kirja on myös selkeästi poliittisesti värittynyt, kuten niin moni muukin ajankuvaa vuodelta 1918 tarjoava teos. Muun muassa tuo kasarmin joukkosidontapaikka on vain korostusta ei kokonaisuus eli kasarmi oli kasarmi ja siellä oli myös joukkosidontapaikka kuten nykyäänkin kaikissa suurissa varuskunnissa poliklinikka. Historian tutkimus vaatii monipuolista perehtymistä muuten tulee vain musta tuntuu, että asiat olivat näin artikkeleita eikä tietosanakirjaa.--Phiitola (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 08.11 (EET)