Keskustelu:Säteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eikö ole niin, että "rälssitalo" ei ole pelkästään (tai onko se edes lainkaan?) itse Säterin synonyymi, vaan pikemmin rälssitälo (ruots. Frälsehemman) olisi talonpoikaistalo, joka maanluonnoltaan rälssimaata, ja voi ehkä olla tavalla tai toisella jonkun säterin alaisuudessa, tai jotain niin kuin ainakin vähän sinne päin? Esimerkiksi kirkonkirjoissa esiintyy taloja määreellä "Frälsehemman" ja niiden isäntä kai on usein lampuoti tai rälssitalonpoika (ruots. Frälsebonde) (ao. artikkelin mukaan silloin, jos omistaa itse tilan).--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 15.35 (EET)

Tässä lienee kysymys siitä, että aatelinen omistaa useamman talon (tilan), jolloin verovapaus syntyy koko maa-alueelle. Todellisuudessa vain se päätalo on verovapaa, jossa tämä aatelinen asuu. Jos aatelinen myy rahvaalle näitä muita taloja, myös verovapaudet katoavat saman tien niistä. Muutoinhan verovapaus laajenisi ja kuningas jäisi lopulta kokonaan ilman verotuloja.--Zindox (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 15.50 (EET)
Tunnen näitä huonosti ja etenkin sitä miten nämä ovat kehittyneet johonkin 1800-luvulle tultaessa, jolloin maanluonnot vielä olivat voimasssa, mutta kaiketikin melko muodollisina, kunnes ne virallisestikin lopetettiin. Noita "frälsebonde" -titteleitä näkee tavallisilla talollisilla kirjkjonkirjoissa juuri silloin.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.28 (EET)
Tarkistin vielä lähteet ja kyllä se näyttäisi olevan oikein.--Zindox (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.24 (EET)
Minun lähteeni mukaan verovapaus oli aatelisen omistamalla tilalla ja kaikilla siihen peninkulman piirissä liittyvillä taloilla. Siis myös muut talot olivat samalla verovapaita ja verovapaus säilyi edelleen, kun tällaiset talot myytiin aatelittomille. Miten sinun lähteissäsi voidaan asia esittää täysin päinvastoin? --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 23.18 (EET)
Luulen että eri aikoina esimerkiksi käsitteitä on saatettu käyttää eri tavoin, mutta kun tunnen aihetta huonosti, niin emn osaa arvioida tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 16.28 (EET)
Ja sittenhän on vielä käsite säteriratsutila, joka usein tulee vastaan kartanoiden yhteydessä.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 18.36 (EET)
Lakiasiain käsikirjassa (1938) sanotaan, että maanluonto ei muuttunut omistajanvaihdoksen yhteydessä. Jos aatelismies myi rälssitalonsa talonpojalle, talo pysyi rälssitalona. Samoin jos aatelinen osti verotalon, se pysyi verotalona. Täytyy täydentää maanluonto-artikkelia tässä pienin askelin. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 21.40 (EET)
Artikkelista maanluonto selviää nyt paljon. "Frälsehemman" on siis rälssitila, jonka omistajana on voinut olla kuka vain vuoden 1864 jälkeen. Maanluonto eli tilan luonto ei muuttunut, vaikka omistaja vaihtui. Maarekisteriin oli merkitty tilan luonto vielä vuoteen 1995 (sic!) saakka, vaikka sillä ei ollut enää mitään merkitystä. Tämä korostaa sitä, että kun maanluonto oli muuttunut pysyväksi, se oli olemassa ihan viime vuosiin saakka. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 22.45‎ (EET)

Korjausehdotuksia[muokkaa wikitekstiä]

Ensinnäkin kiitos artikkelin laajentamisesta lähteiden mukaan. Aiempi versio oli ihan pielessä verrattuna artikkelin nykytilaan. Pari korjausehdotusta: 1) Alussa pitäisi kertoa ratsupalveluksen lisäksi myös se, että kun ratsupalvelus lakkasi, sen vastikkeeksi saatu maaveroista vapautus pysyi. Tämähän oli täyden rälssin varsinainen idea esim. 1800-luvulla. 2) Nyt siinä on virke: "Rälssitalot olivat käytännössä menettäneet etuoikeutensa jo sitä ennen, koska maavero päättyi vuonna 1924 ja ratsupalvelu velvoite loppui 1700-luvun puolivälissä isojakouudistuksen yhteydessä." Ratsupalveluvelvoite ei suinkaan ollut mikään etuoikeus vaan rasite talolle, kun piti varustaa mies ja ratsu kuningasta varten. Etuoikeutena oli vuoteen 1864 saakka se, että tila ei voinut joutua aatelittoman haltuun, koska se oli kielletty. --Pxos (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 23.25 (EET)

Juuri nämä lähelle nykyaikaa tulevat asiat ovat tässä aihepiirissä myös kiinnostavia, koska nämä tämäntapaiset käsiteet tulevat paljon esiin myös uudemmassa historiassa ja silloin on usein hyödyllistä tietää myös nämä myöhemmät vaiheet. Muistaakseni esim. Johannislundin lasitehtaan historiaan liittyy joku pitkällinen prosessi, jossa ei-aatelisen ostajan piti monivuotisella oikeusprosessilla hakea erityislupa jonkun maaomaisuuden (en nyt enää muista edes minkä) ostamiseen. Ja samoin voi olla kiinnostavaa juuri se, mikä oli näiden näiden "muinaisten" nimitysten käytännön merkitys "tavallistten" talonpoikaistalojen kohdalla 1800-luvulla. Esimerkiksi Jokioisten kartanon osalta tätä on teoksessa Jokioisten historia selostettu hyvinkin tarkasti halki vuosisatojen, koska maanluonnoltaan erilaisessa olemassa oleviin tilohin niiden viljelijöillä oli aivan erilaiset oikeudet. Siinä yhteydessä tuli esiin muun muassa käsite sv:Bördsrätt, josta tähän littyen taisi paikkakunnalla olla joku ihan oma murresanansa (joku "pöörtrsrätti" tai jotain sinnepäin). --Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2013 kello 13.44 (EET)