Keskustelu:Riutta-akvaario

Artikkeli Riutta-akvaario oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
23.4.–7.5.2007	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.–22.5.2007	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
4.8.–7.10.2018	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.–21.10.2018	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

Arkistoitu vertaisarviointi 1

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Sivu oli vertaisarvioinnissa 23.4.-7.5.2007 Tein vihdoin sivun pitkäaikaisesta harrastuksestani. Hyvin erilainen kuin englannin- tai italiankieliset sivut. Kysymyksiä:

• Lajiesittelyt - tähän, pääartikkeleiksi vai omille sivuilleen ? Erityisesti selkärangattomilla ei ole juuri käytössä suomenkielisiä nimiä, tehdäänkö sitten Lysmata wurdemanni-sivu ? Valitsin tähän joukon lajeja, jotka mainitaan ainakin kahdessa alkeisoppikirjassa. Pitäiskö olla enemmän, vähemmän, laajempia ?
• Merivesiakvaarioveden kemia - tähän, pääartikkeliksi vai toistaiseksi puuttuvalle Merivesiakvaario-sivulle ? Osa siitä on yhteistä pelkkiä kaloja sisältävän meriakvaarion kanssa, toisaalta kalkin lisääminen on enempi riuttapuolen puuhastelua ?
• Laitteet - en ja it ovat panostaneet juuri tähän. Mielestäni aika raskaslukuista. Kuka noista haluaa lukea ?
• Selkärangattomien suomenkieliset nimet. Eikä mulla ole sitä Varjo-Dahlström kalannimikirjaakaan. --Tappinen 23. huhtikuuta 2007 kello 07.52 (UTC)

Ainakin akvaarion hoidosta pitäisi kertoa jotain – nyt artikkelista saa sen käsityksen, että akvaarion perustamisen jälkeen sen vain annetaan olla. Laitteista pitäisi myös ainakin valon osalta kertoa enemmän. Jos harrastat riutta-akvaarioita, niin voisit ottaa lisää kuvia laitteista ja akvaariosta sekä lajeista. Lisäksi voisi kirjoittaa historiasta, ja kivi- sekä pehmytkorallista voisi tehdä omat alaotsikot, joissa kerrotaan lyhyesti korallin ominaisuudet ja tarkastellaan korallia akvaariohoidon kannalta. Kerro myös harrastuksen aloittamisesta, esim. minkä kokoinen akvaario tarvitaan, kuinka paljon hankinta ja hoito maksaa jne. Uskon, että alan harrastajana pystyt näitä kertomaan, ja toivottavasti löydät myös lähteitä. -Simop 23. huhtikuuta 2007 kello 11.11 (UTC)

Kiitos. Saksalaisten ottamia lajikuvia on kiitettävästi commonsissa - en ole kovin taitava niiden asettelemisessa sivulle. Voisin ehkä tehdä sellaisen gallerian alareunaan ja sitten toivoa että joku muu asettelee ? --Tappinen 24. huhtikuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

No niin, lyhyt historia, kivi- ja pehmytkorallikappaleet (ja linkit pääartikkeleihin) sekä hoitokappale paikoillaan. Koosta ja rahasta ei oikein voi sanoa mitään eksaktia. Riittääkö nämä ? Lisää parannusehdotuksia ? --Tappinen 28. huhtikuuta 2007 kello 15.14 (UTC)

Suositeltuihin sivuihin verrattuna tämä on aika lyhyt artikkeli. Toisaalta kaikista aiheista ei välttämättä saa kirjoitettua kovin paljon, mutta minua jäi vielä kiinnostamaan ainakin se, miten isoiksi nämä korallit kasvavat ja miten nopeasti. Joku muukin saisi kommentoida. -Simop 30. huhtikuuta 2007 kello 12.17 (UTC)

Mielenkiintoinen aihe, ja muutama ajatus tuli lukiessa mieleen. Elävästä kivestä, joka lienee koko akvaarion perusta, saisi kertoa enemmän. Koralleista on aika lyhyet tekstit, varsinkin pehmytkoralleista voisi lisätä tekstiä itse pääartikkeliin. Ehkä voisi miettiä kappaletta riutta-akvaarion biologisesta kierrosta ja toiminnallisista tekijöistä [1]. Yleisenä huomautuksena, melkein kaikista osa-alueista voisi kirjoittaa hieman laajemman ja yksityiskohtaisemman selityksen (ainakin historia, suunnittelu, hoito). Viitteet voisi merkitä verkkoviite-mallineella, ja ykkösviite ei muuten toimi (en korjannut, koska en tiennyt yritätkö linkittää pääsivulle vai mihin?). --Hehkuviini 30. huhtikuuta 2007 kello 21.27 (UTC)

Kiitos. Laajensin jonkun verran. Typen kierrosta, ajatteletko tällaista kuin en:Nitrogen cycle vai ihan akvaariospesifistä juttua ? Tai yleistä pääartikkelia ja sitten tähän poimittuna ne riuttaa koskevat asiat ? Viitteiden kanssa olen pähkäillyt (etenkin Pehmytkorallit-sivulla) kirjoaj on mutta ei yleisesti kirjastoissa tai kaupoissa; viittailen paljon kauppojen ja harrastajien verkkosivuihin, jotka puolestaan viittaavat samoihin kirjoihin jos mihinkään, mutta ainakin verkkoviitteet voi kuka tahansa tarkistaa, ja siellä on valokuvia. --Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Niin, en usko että ainakaan tähän artikkeliin tarvitaan koko Nitrogen cycleä selitettynä, voihan siitäkin tehdä juttua jos aikaa on (näköjään ei ole vielä fi-wikissä). Lähinnä ajattelin kappaletta, jossa kerrottaisiin riutta-akvaarion elinkierrosta ja sen biologisista taustaseikoista (koska kuitenkin eroavat makeavesiakvaariosta, mitä moni ei varmaan tiedä). --Hehkuviini 1. toukokuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Suomensin tuon Typen kierto luonnossa-tyngän, ja lisäsin pari lausetta elävän kiven sekaan. Jos lähtee kovin syvälle, pitää alkaa selitää eri koulukuntia ja uskomuksia anaerobisista bakteereista.. mietin tätä vielä.--Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Lisäsin kappaleen "Haitalliset aineet vedessä". Tein myös kömpelön kuvan vaahdottimesta ja sumpusta. Mielipiteitä ? Kaiken kaikkiaan, jos tekstin sekaan ripottelisi vielä enemmän kuvia, voisi galleriasta luopua. --Tappinen 2. toukokuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Mitenkäs loiset? On niitä varmaan ainakin kaloilla. Voiko niihin vaikuttaa esim. akvaarion vesioloilla? Miten hävittää, jos yltyvät riesaksi asti? Ja vielä mielenkiinnosta kysyisin onko jotain loisille erityisen herkkiä kalalajeja/ryhmiä? Muuten todella hyvä artikkeli. --MiPe ^(wikinät) 3. toukokuuta 2007 kello 07.45 (UTC)

Jos hyvinhoidettuun riutta-altaaseen tulee loisia, joku muu asukas (esim. sinineontokko tai Lysmata-rapu) yleensä syö ne. Koko loisen käsite riutta-altaassa on melko filosofinen: miksi kala saa syödä matoja, mutta mato ei kalaa ? Onko villisti leviävä ja naapureitaan tukahduttava Xenia-koralli loinen, rikkaruoho vai vain osoitus hyvistä vesioloista ? Kiitos virikkeistä; kirjoitan pienen kappaleen ei-toivotuista asukkaista, kunhan keksin, laitanko sen elävän kiven vai selkärangattomien joukkoon (jätän pois anekdootin harrastajasta, joka sai elävän kiven mukana mureenan). --Tappinen 3. toukokuuta 2007 kello 09.53 (UTC

Vertaisarvioinnin jälkeen jatkunut keskustelu

Kuinkahan vahingollista tällainen akvaarioharrastus on alkuperäisille ekosysteemeille, joista materiaali on peräisin? Tästä puolesta asiaa en löytänyt tietoa. Kommentin jätti 91.153.17.172 (keskustelu – muokkaukset).

CITES säätelee harvinaisempien lajien ja mm. korallihiekan maahantuontia ja kauppaa. Vastuulliset kauppiaat myyvät vain sellaista elävää kiveä, jota ei ole revitty riutasta vaan joka on lohkeillut itsekseen. Monien lähteiden mukaan riutoilla onsuurempiakin ongelmia kuin akvaarioharrastus, joka saattaa myös kiinnittää ihmisten huomiota riuttojen tilaan. Nämä ovat vaikeita asioita. --Tappinen 27. elokuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Tämä kuva pitäisi korvata esimerkiksi svg-kuvalla, jollaisia voi piirtää esim. Inkscapella. Hoitaisin asian itse, mutten tiedä, millaiselta eräät osat kuvassa oikeasti näyttävät/tiiden pitäisi näyttää (esim. ruskea kuplajuttu), joten taitaapi piirtely jäädä pienemmälle. Kuva on muutenkin hieman suttuinen ja epäselvä, ei tällainen kuulu suositeltuun artikkeliin, ei millään pahalla, Tappinen, uskon, että olet nähnyt artikkelin eteen paljon vaivaa. --miiro 30. elokuuta 2007 kello 18.50 (UTC) Edit: linkki korjattu --miiro 30. elokuuta 2007 kello 18.51 (UTC)

Täysin samaa mieltä. Piti korvata valokuvalla mutta sellainen onkin vaikea ottaa. "Ruskean kuplajutun" kuva voisi olla tämän mallin mukainen tai tämä ja yläosan lähikuva (laitan monta mallia, jotta voi keksiä mikä on yleistä ja mikä yksityiskohtaa). Koko systeemin kuva tässä; putkia voi laittaa vähemmälle huomiolle; putkitus voisi olla tällä tasolla tai vähemmällä. Arvostan todella jos viitsit piirtää; voin kyllä kommentoida luonnosta. --Tappinen 30. elokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli ei ole käynyt olenkaan vertaisarviointi läpi enne valitsemista Suositellut artikkeliksi, joten tavoitteena varmistaa täyttääkö artikkeli täyttää Suositellut artikkelin kriteerit. Artikkeli suurin puute on, se johdannosta puutuu lähde. Mikäli joku ei korjaa havaittuja ongelmia niin artikkeli joutaa tipumaa pois Suositelluista artikkeleista.--Superkissan (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 02.28 (EEST)

Johdannossahan ei välttämättä tarvitse olla viitteitä, jos samat tiedot ovat lähteistetty muualla artikkelissa. Johdanto on tiivistelmä muusta artikkelista. --PtG (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 08.29 (EEST)

Herää kysymys, mikä johdanto oikeastaan on. Ehkä siitä pitäisi keskustella tyylioppaassa. --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 11.10 (EEST)

Artikkelin rakenne -ohjeessahan selitetään johdanto lyhyesti eli asiasta on maininta tyylioppaassa. --PtG (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 11.59 (EEST)

Asian sivusta.. meidän Wikipedia-artikkelimme Johdanto ei taida olla kohdallaan, joten huomio siitä asiasta sinne. Miksi herätin tuon kysymyksen, johtui siitä, että mikäli wikiartikkeliohjaus Johdanto eli sen kohde Ingressi on oikein, Wikpedia on tulkinnut sitä väärin. Mutta unohtakaamme tämä ja keskittykämme artikkeliin Riutta-akvaario. Anteeksi ja eteenpäin. yst. --Höyhens (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 00.42 (EEST)

Otan nyt toisen epäselvyyden kuitenkin tähän. Yleensähän lähdeviittiden viitteiden pitäisi olla itse artikkelissa. Olen tulkinnut asiaa vähän siten, että jos ne ovat wikilinkin takana asiallisesti, ne riittävät. Kun nyt varmaan pyritään jopa SA-tasolle, ei sellaisia tule hyväksyä. --Höyhens (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Nähdäkseni tuo ei tällä hetkellä täytä nykyvaatimuksia SA-tasolle, sillä artikkelin viitteistys on aivan liian reikäistä. --Msaynevirta (k · m) 4. elokuuta 2018 kello 13.34 (EEST)

Olen samaa mieltä Msaynevirtan kanssa, varsinkin lähdepyynnöt näyttävät ikäviltä. --Roopeank (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 13.37 (EEST)

Ei kun korjaamaan. Lähteistyksen puute on helppo havaita, mutta muuta kritiikkiä ei ole vielä kuulunut. No aikaa on. --Höyhens (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 00.48 (EEST)

Olisiko aika Suositeltu-statuksen poisto äänestykseen, kun halukaita korjaajie ei ole ilmestyt?--Superkissan (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 12.01 (EEST)

Ei tässä mitään kiirettä kannata pitää. --MiPe ^(wikinät) 21. elokuuta 2018 kello 13.22 (EEST)

Osio "laitteet" pitäisi ilmeisesti kirjoittaa kokonaan uudelleen käyttäen lähteenä sekä nykyistä viitettä 17 (Juha Turunen: What the FAQ ? 02/2005. Aponogeton-verkkolehti) että sen lähteinä käytettyjä kirjoja, sekä mahdollisesti uudempaa tietoa (esim. nuo LEDit jotka ei olleet vielä käytössä 2005). Minulla ei (enää) ole ko. kirjoja, en tiedä onko Turunen käyttänyt samoja mutta luulisin koska tuohon aikaan ei aiheesta ollut paljoakaan kirjallisuutta. Olen myös lopettanut alan seuraamisen myytyäni oman altaani. Aikanaan tämän artikkelin vertaisarviointiin (joka on tehty mutta arkistoinnissa ei ole nykyisen kaltaista mallinetta) sekä äänestyskommentointiin osallistui alan arvostetuimpia harrastajia. Mieluummin kai kuitenkin statuksen kuin artikkelin poisto. --Tappinen (keskustelu) 26. elokuuta 2018 kello 00.24 (EEST)