Keskustelu:Rikkihappo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Säilytys[muokkaa wikitekstiä]

Jos vahva (>90%) rikkihappo (miksei joku muukin happo) on niin syövyttävää, miksei se syövytä lasia? Sitähän säilytetään lasipulloissa. Entä jos lämpötila nousee paljon (esim. sataan celciukseen), parantuuko "syövyttävyys" lasin syövyttäväksi? Siis jos lasi on kuumuudenkestävää.

Kiitos. --91.154.52.137 31. maaliskuuta 2008 kello 15.25 (UTC)

Enkkuwiki pelastaa: Pyrex-lasi kestää vaikka kuinka kuumaa rikkihappoa. --91.154.52.137 28. heinäkuuta 2008 kello 12.42 (UTC)

Tuotanto[muokkaa wikitekstiä]

Käänsin tuon tuotantokuvan suomeksi ja lisäsin sen tänne, mutta nyt huomaan, että nuo arvot vuoden 1990 jälkeen laskevat epäilyttävästi Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle/Venäjälle. Ensin ajattelin, että se johtuisi uraanin tms. valmistuksen vähenemisestä, mutta nyt näyttää siltä, että muut lähteet eivät tue tuota tuotannon laskua. Alkuperäistä dataa en alkuperäisen kuvan tekijän linkistä enää löydä.. --Uvainio 20. heinäkuuta 2009 kello 00.24 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Rikkihappo[muokkaa wikitekstiä]

Minun, Tappisen, Qwerkin ja Uvainion yhteistyöprojekti. Asioita, joita aikomuksena lisätä ovat ainakin suurimmat tuottajamaat, jotain ehkä myös rikkihappokuljetuksista (lähteitä mistä ja mihin osioon artikkelissa?). Mitä mieltä olette voisiko lisätä osion, jossa kerrottaisiin lyhyesti myös samankaltaisista yhdisteistä ja johdannaisista (pyrorikkihappo, tiorikkihappo, klooririkkihappo...). Punaisia linkkejä muutan sinisiksi sitä mukaa kuin ehdin. Joskus ajattelin ehdottaa hyväksi sivuksi, mutta sillä ei ole mitään kiirettä. Lisäksi heinäkuun lopussa ja elokuun alussa voi tulla tauko muokkaukseen, mutta laitan tämän kuitenkin tänne. --MiPe (wikinät) 13. heinäkuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Tiedot muista yhdisteistä kuuluvat omiin artikkeleihinsa. Ellei niiden tietoja vaadita rikkihapon tietojen ymmärtämiseen? --Mpadowadierf 14. heinäkuuta 2009 kello 17.12 (EEST)
Tuotannosta ja hinnan kehityksestä tarvitaan graafeja yms. Mielestäni tuo en- ja de-wikin graafin täytyy olla pielessä, koska muissa lähteissä rikkihapon tuotanto Yhdysvalloissa ei ole vähentynyt sitten 1990-luvun vaan pikemminkin lisääntynyt. Ehdin jo kuitenkin kääntää sen suomeksi ja lisätä artsuun ennen kuin rupesin tarkistamaan. --Uvainio 20. heinäkuuta 2009 kello 00.43 (EEST)
Yritän löytää lähteitä tuotannosta ja hinnasta. Rikkihapon hinnasta voisi kirjoittaa jotakin, sopisiko se tuotnto-osion jatkoksi vai tehdäänkö sille uusi osio? --MiPe (wikinät) 20. heinäkuuta 2009 kello 20.53 (EEST)
Rikkihapon tuotantolukuja täällä (s. 270). Kulutus ja tonnihinta olisivat hyvä saada myös artikkeliin. qWerk 20. heinäkuuta 2009 kello 21.06 (EEST)
Noniin. Kiitos. Siellähän on ihan eri luvut kuin graafissa. Piirrän uuden graafin oikeilla luvuilla kunhan ehdin. Mielestäni hinnan voi kertoa tuotanto-osiossa myöskin graafin avulla, jos dataa on riittävästi. --Uvainio 21. heinäkuuta 2009 kello 09.38 (EEST)
Käppyrän lisäksi voisi tekstissä mainita ainakin sen, että hinta on ollut viime aikoina nousussa. Syynä erityisesti Kiinan ja Intian kasvanut kysyntä. --MiPe (wikinät) 21. heinäkuuta 2009 kello 20.11 (EEST)
Latasin nyt uuden kuvan tuotannosta. (en huomannut etten ollut enää loggautunut sisään..) Hinnan kehityksestä voi puhua yleisemminkin, siihen kun vaikuttaa kaikenmoiset. Samoin voisi puhua noista rikkihappotuotantolaitoksista jotain. Jotkut niistä pystyvät tekemään melkein koko vuoden kysynnän, eli ilmeisesti ne toimivat jotenkin alikuormitettuina. En ehtinyt perehtyä tarkemmin, kun tuon kuvan lähteiden etsimiseen meni liikaa aikaa. --Uvainio 22. heinäkuuta 2009 kello 01.35 (EEST)

Johdantoa lukiessani yllätin itseni, koska aloin ajatella, että se saattaa olla liian tekninen:

  • Moolimassaa ei ehkä tarvita johdantoon
  • Kyllähän kaikkien pitäisi tietää että g/cm3 on sama kuin kg/dm3 eli kg/l, mutta tietävätkö? Olisiko parempi kirjoittaa, että rikkihappo on 1,83 kertaa vettä tiheämpää tms?
  • "Rikkitrioksidi vapautuu kaasuna kunnes alkuperäisen rikkihapon väkevyys putoaa 98,3 prosenttiin" on ymmärrettävä (vaikkei aivain oikein) niille, jotka tietävät, mitä tarkoittaa atseotrooppinen seos, muu osa kansasta jäänee miettimään, mitä sen jälkeen tapahtuu.
  • Tunnisteluku ei välttämättä kuulu johdantoon

Käyttökohteista puuttuu ainakin käyttö lisäaineena, (happamuudensäilöntäaine E513). Samulili 20. heinäkuuta 2009 kello 23.04 (EEST)

Muokkasin johdantoa Samulilin toiveiden perusteella. Lisäaineena käytön lisään , kun ehdin. --MiPe (wikinät) 21. heinäkuuta 2009 kello 09.09 (EEST)

Käytöstä tietosanakirja sanoo: "[Rikkihappoa] käytetään mm. lannoite-, räjähdysaine-, muovi- ja väriaineteollisuudessa, akkumulaattorihappona, kuivausaineena sekä rasvojen ja maaöljyn puhdistuksessa." Toistaiseksi näistä on käsitelty vasta lannoiteteollisuus, kuivausainekäyttö ja maaöljyn puhdistus. Samulili 21. heinäkuuta 2009 kello 20.59 (EEST)

Ainakin akkuhaposta mulla olis tarkoitus kirjoittaa hieman enemmänkin. Noista muistakin teollisuuden aloista voisi tietysti myös kirjoittaa tarkemmin. Hirveän tarkasti aivan kaikista rikkihapon käyttökohteista ei artikkeliin tietnkään kannata kirjoittaa, mutta nämä ovat varmaankin ne tärkeimmät. --MiPe (wikinät) 21. heinäkuuta 2009 kello 21.10 (EEST)
Akut on hyvä saada. Se puhdistuskappale ei ehkä tee oikeutta muille käytöille, jotka ovat paljon isompi osuus.. No voitte siirtää sen jonnekin sivummalle jos tarvis.--Uvainio 22. heinäkuuta 2009 kello 01.35 (EEST)

Voisiko noita lyijykammio- ja kontaktiprosessiosioita jotenkin lyhentää ja tehdä enemmän yleistajuisiksi, kun niistä on kuitenkin pääartikkelit? En kehdannut vielä puuttua, kun joku on nähnyt selvästi kovasti vaivaa niiden kirjoittamiseen. Ne ovat kuitenkin melko teknisiä. Toi lisäämäni lätinä hinnasta ja tuotannosta on melko heppoinen vielä, sitä saa kanssa laajentaa. --Uvainio 24. heinäkuuta 2009 kello 22.34 (EEST)

Pitäisiköhän savuavasta rikkihaposta tehdä artikkeli? Joka tapauksessa aika oleellinen osa rikkihappotietoutta. Onko jollain jo tekeillä? Mihin kohtaan artikkelissa se pitäisi lisätä? Melko alussa olisi hyvä olla, mutta nykyisessä muodossa ei oikein ole hyvää kohtaa, johon siitä voisi lykätä maininnan. --Uvainio 24. heinäkuuta 2009 kello 23.08 (EEST)

Pitäisiköhän lannoitekäytön kohdalla kertoa siitä, mihin rikkihappoa noissa tarvitaan - kasvithan ei tarvitse rikkiä ? --Tappinen 24. heinäkuuta 2009 kello 23.20 (EEST)

Siinä kyllä sanotaan, että sitä käytetään lannotteiden valmistamiseen ja alempana on resepti. --Uvainio 25. heinäkuuta 2009 kello 11.10 (EEST)
Mä haen tähän nyt sellaista ilmaisua kuin että ...rikkihappokäsittely tekee kasvien tarvitsemista typestä ja fosforista vesiliukoisia yhdisteitä, joita kasvit voivat käyttää hyväkseen... (en tiedä onko tuo muotoilu oikea, eikä sille ole lähdettä). --Tappinen 25. heinäkuuta 2009 kello 11.14 (EEST)
Ok, myönnän, että ajattelin kyllä tuon tapaista, kun luin jonkun muun wikin juttua lannoitteista. Kyllä se sopisi ainakin siihen "käyttö lannoitteiden valmistuksessa" -kohtaan. Itse vähän vierastan tota, että aloitetaan historialla. Nykypäivä on mielestäni tärkeämpi, lopuksi voisi sitten kerrata historiaa. Nyt esim. se lannoitekohtakin alkaa historialla ja sitten päästään itse asiaan. Olisiko sellainen hyvä, jos se alkaisi sinun selitykselläsi vesiliukoisuudesta ja päättyisi historiaan? --Uvainio 25. heinäkuuta 2009 kello 11.58 (EEST)
Joo, mutta lähde sille liukoisuusasialle pitää saada. Johdantouudistuksesi oli melestäni hyvä, mutta koska aine liittyy niin oleellisesti kemianteollisuuden historiaan, säilyttäisin siellä yhden lauseen siitä, miten rikkihappo oli ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä kemikaaleja joita tehtailtiin (onkos tuo oikea sana) suurehkoja määriä jo 17xx-luvulla. (Nyt pihatöihin, nurmikko on kuivunut) --Tappinen 25. heinäkuuta 2009 kello 12.12 (EEST)
Ok, yritän tunkea sen sinne. (Btw, onko mineraalihappo suomea? Pitäisikö siitä tehdä ohjaus happoon? Sitä käytetään muutamassa artikkelissa..) --Uvainio 25. heinäkuuta 2009 kello 12.15 (EEST)
Joo, rikkihappo tekee tosiaankin ainakin fosforista paremmin veteen liukenevan (fosfaatit niukasti veteen liukenevia, vetyfosfaatit hieman paremmin ja divetyfosfaatit liukenevat jo huomattavasti paremmin). Mineraalihapot ovat kyllä suomea. Niillä tarkoitetaan suola- ja typpihappoa. Nimitys tulee siitä, että niitä voidaan valmistaa klorideista ja nitraateista käsittelemällä suoloja rikkihapolla. --MiPe (wikinät) 26. heinäkuuta 2009 kello 14.47 (EEST)
Olispa vielä joku kiva suomenkielinen lähde lannoituksen hyödyistä eli kasvit tarvitsevat fosfaatteja (mutta miksi ammoniaa??) ja vesiliukoisina.. jne jne. Saksan wikissä oli muistaakseni kaikki epäorgaaniset hapot mineraalihappoja. Saadaanhan rikkihappokin mineraalista. Onko määritelmä siis eri kielissä eri? Vai onko niin, ettei suomessa käytetä kyseistä ilmaisua niin usein? Muuten, etkö sä olekaan enää wikilomalla? :) --Uvainio 26. heinäkuuta 2009 kello 19.27 (EEST)
Osuipa käteeni teksti, jonka mukaan kasvit tarvitsevat rikkiä proteiinisynteesiin ! Mongabay. Haluaisin paremman lähteen ennen tiedon lisäämistä itse artikkeliin. --Tappinen 6. syyskuuta 2009 kello 20.37 (EEST)
Tarkistin itselleni mineraalihapon määritelmää ja kuuluhan siihen ainakin myös fosforihappo ja rikkihappokin. Eli ilmeisesti kaikki epäorgaaniset hapot kuuluvat niihin. Ja ehkä olisi parempi sanoa, että olen osittaisella wikilomalla. --MiPe (wikinät) 26. heinäkuuta 2009 kello 20.19 (EEST)

Ilmeisesti on vielä kolmas uudempi tuotantoprosessi noiden kahden esitellyn lisäksi. (en-wikissä) Mutta kun tuo lyijyprosessi on ilmeisesti vähän vanhentunut, niin pitäisikö se esitellä vain lyhyesti tässä artikkelissa ja nuo kaksi nykyään enemmän käytettyä sen sijaan käsitellä samassa laajuudessa kuin kontaktiprosessi nyt? --Uvainio 25. heinäkuuta 2009 kello 19.58 (EEST)

Tiivistin lyijykammioprosessia. Tietääkö kukaan suomenkielistä nimitystä tuolle kolmannelle valmistustavalle. --MiPe (wikinät) 26. heinäkuuta 2009 kello 16.28 (EEST)
Hyvä juttu. En löytänyt googlella kuin pari mainintaa. Tässä käytetään termiä WSA-prosessi. --Uvainio 26. heinäkuuta 2009 kello 19.27 (EEST)
Hienoa. Mahtaakohan tuossa samassa julkaisussa mainittu kaksoiskontaktiprosessi olla sama kuin DCDA ? --MiPe (wikinät) 26. heinäkuuta 2009 kello 20.19 (EEST)
Tosiaan. Toisessa dokumentissa se nimettiin kontaktimenetelmäksi. Ehkä tuota sanaa "prosessi" pitää harkita. Ehkä se pitää korvata menetelmällä. Voisi tietysti ottaa yhteyttä johonkin suomalaiseen rikkihappotehtaaseen tai esim. Outoteciin ja kysyä oikeita termejä. --Uvainio 26. heinäkuuta 2009 kello 20.37 (EEST)
Lähetin Outotecille sähköpostia asiasta. Jos vaikka ehtisivät vastaamaan. --Uvainio 26. heinäkuuta 2009 kello 20.44 (EEST)
Kirjoitin artikkeliin jotain WSA-menetelmästä. Lisäksi löysin lähteen sille, että rikkihappoa käytetään lannoiteteollisuudessa muuttamaan fosfaattiyhdisteet helppoliukoisempaan muotoon.--MiPe (wikinät) 28. heinäkuuta 2009 kello 19.25 (EEST)
Onko Outotecilta tullut vielä vastausta sähköpostiisi? --MiPe (wikinät) 5. elokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)
Vastasivat pari päivää sitten, että voisinko toistaa kysymykseni englanniksi. Vastasin heille, että ehkäpä siinä ei ole kauheasti järkeä, jos siellä ei suomea osata. --Uvainio 9. elokuuta 2009 kello 19.35 (EEST)
Vastaus tuli! Eli kuulemma käyttämämme termit ovat ihan järkevän kuuloisia, vaikka yleensä hekin englantia käyttävät. WSA-menetelmässä voisi alussa kuulemma mainita "märkä rikkihappoprosessi". Kielitoimistosta ehdottivat vielä varmistamaan, jos tuntuu siltä. Voisihan sitäkin harkita.--Uvainio 10. elokuuta 2009 kello 14.14 (EEST)
Vielä suomenkielisistä termeistä. Antti Kivisen ja Osmo Mäkitien kirja Kemia, Otava 1988 (5. painos) käyttää tuotantotavoista nimityksiä kontaktimenetelmä ja lyijykammiomenetelmä. Eli pitäisiköhän vaihtaa prosessit menetelmiksi? --MiPe (wikinät) 24. elokuuta 2009 kello 16.37 (EEST)
Lueskelin ja maistelin näitä sanoja, googletusta haittaa kun niitä käytetään niin paljon työtapa-asioissa. Minusta (luonnontieteen puolella) niissä on aktiivisuus-ero: menetelmällä tehdään happoa, prosessissa syntyy happoa. Tuolla perusteella "menetelmä" olisi tässä parempi. Myös verbit pitää tarkistaa. --Tappinen 25. elokuuta 2009 kello 17.19 (EEST)

Tuo market research lähde näyttää jonkun mallikappaleelta. Ei ei oikealta tutkimukselta vaan sellaiselta, joka on vain kirjoitettu malliesimerkiksi. Vai eikö mun mäc osaa näyttää oikein kaikkia numeroita ja tekstejä? Tekstissä lukee että Yhdysvallat ja Kiina tuottavat molemmat 18 % kaikesta, mutta tuotantoluvut ovat niin erilaiset, että tarkoitetaanko sillä, että he yhdessä tuottavat? --Uvainio 16. elokuuta 2009 kello 10.05 (EEST)