Keskustelu:Rasva

Rasvojen käytöstä

On huomioitavaa, että tässä artikkelissa rasvaa käsitellään biokemiallisena aineena. Artikkeliin liitetty korjausvaatimus viitteellä "rasvoja käytetään muihinkin tarkoituksiin kuin ravintoaineena" on mielestäni aiheeton, ainakin mikäli sillä tarkoitetaan voiteita ja liukasteita, jotka ovat (tai joiden ainakin tulisi olla) kokonaan omia artikkeleitaan. Vertaa esim. englannin fat ja grease. Toki artikkelia on hyvä laajentaa rasvojen käyttökohteilla (saippuan valmistus ym.), mutta mikään virhe tuo puute ei ole. --Antimoni 7. kesäkuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Vaillinainen lause

"on eläimestä saatava kiinteä triasyyliglyseroli eli triglyseridi.[1]" Tästä lauseesta on tainnut alku tippua jonnekin matkalle. Osku123 13. huhtikuuta 2009 kello 13.49 (EEST)

Näin näkyy, riittäiskö jonkun asiantuntemus korjaamaan tämän? Larza 10. tammikuuta 2010 kello 22.50 (EET)

Terveysvaikutukset

Terveysvaikutukset-kappaleessa sanotaan näin: "Vuonna 2017 julkaistun poikkeuksellisen kattavan kansainvälisen väestötutkimuksen mukaan runsasrasvainen ruokavalio vähentää kuolleisuutta riippumatta rasvan laadusta. Runsaasti tyydyttynyttä rasvaa nauttivilla esiintyi kuitenkin keskimääräistä vähemmän sydänkohtauksia. Tutkimukseen osallistui noin 140 000 ihmistä, joita seurattiin 10 vuoden ajan."

Tässä on aika kova väärinymmärryksen paikka, jos tämän lukee tuntematta tutkimuksen kontekstia. Kyseessä oli globaali tutkimus, jossa ei eritelty kuolemia kovinkaan tarkkaan. Tutkimuksessa oli mukana pääasiassa matalan ja keskimääräisen tulotason maita, joissa terveydenhuolto, ruokavalio ja ruokavarmuus ovat jo valmiiksi heikompaa kuin esimerkiksi Suomessa tai Yhdysvalloissa.

Tutkimuksen määritelmä "runsaasta tyydyttyneestä rasvasta" on vähän erilainen kuin puhtaan suomalaisesta kontekstista luotu määritelmä olisi. Korkein tyydyttyneiden rasvojen määrä tutkimuksessa mukana olleissa maissa oli 11%. Esimerkiksi Suomessa suositus on noin 10%. Suomessa, jos puhutaan "runsaasta tyydyttyneestä rasvasta", tuskin tarkoitetaan sitä, että päivittäisestä energiasta 10% tulisi tyydyttyneestä rasvasta.

Tutkimuksessa on myös selittämättömiä poikkeuksia datassa. Esimerkiksi tutkimuksen ilmoittama kiinalaisten keksimääräinen rasvan saanti on merkittävästi matalampi, kuin muissa tutkimuksissa. Ilmeisesti tutkimus on ollut puhtaan kyselypohjainen. Tällöin ei saada tarkkaa arviota ihmisten ruokavaliosta.

Lisää aiheesta: https://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2017/09/08/pure-study-makes-headlines-but-the-conclusions-are-misleading/ https://www.fcrn.org.uk/research-library/much-publicised-and-criticised-studies-lancet-association-fats-carbohydrate-and

Tzaeru (keskustelu) 5. huhtikuuta 2020 kello 11.11 (EEST)

Poistin kyseisen kohdan. --Nitraus ^(wikinät) 5. huhtikuuta 2020 kello 11.20 (EEST)

Korkein tyydyttyneen rasvan energiaosuus ei ollut suinkaan 10 prosenttia vaan 16 prosenttia. Tutkimusraportin kuvasta nro 2 käy ilmi, että eniten tyydyttynyttä rasvaa nauttineen viidenneksen mediaaniannos oli keskimäärin 12 energiaprosenttia Aasian maissa ja 14 % muissa maissa. Vaihteluväli oli 11-14 energiaprosenttia Aasiassa ja 13-16 E% muissa maissa. Vähiten tyydyttynyttä rasvaa käyttävän viidenneksen mediaani oli vain noin 2,5 E% Aasiassa ja 5 % muualla.2001:14BA:21F8:6F00:C25:737D:1CC6:2FD3 8. tammikuuta 2022 kello 03.28 (EET)

Ja mitä tulee siihen, että köyhissä maissa on Suomea huonompi terveydenhuolto, niin sehän merkitsee sitä, että ravinnon vaikutus tulee niissä maissa Suomeakin selvemmin esille, kun esimerkiksi sydänsairaille ei pystytä järjestämään elämää pelastavia pallolaajennuksia tms.2001:14BA:21F8:6F00:C25:737D:1CC6:2FD3 8. tammikuuta 2022 kello 03.28 (EET)