Keskustelu:Psykoanalyysin kritiikki

terapian toimivuudesta

Artikkelissa on lause "Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen vuonna 2010 tekemän viiden vuoden vaikuttavuusseurannan mukaan psykoanalyysi on tuloksellinen hoitokeino vertailtaessa muihin (esim. lyhytterapioihin)."

Kuitenkin tuossa dokumentissä THL nimenomaan sanoo, ettei ollut mahdollista verrata eri terapiamuotoja toisiinsa, mm. siksi että monet potilaat käyttivät useita erilaisia terapioita päällekäin. Lisäksi kaikki verratut terapita toimivat verrattain huonosti näissä tapauksissa (50-60% parantui) ja niissä kaikissa teho oli paras mitä enemmän aikaa oli kulunut. Tämä pistää epäilemään että vanha kansan sanonta kuvastaa tätä tilannetta: "aika parantaa haavat". Eli, joko potilaat paranevat itsestään (ei konttolliryhmää, joten ei voi tietää) tai psykoanalyyttisessä terapiassa itse terapia sisältää jotain joka aiheuttaa sen että se toimii, vaikka se perustuu mitä ilmeisemmin pseudotieteelle. --2001:708:110:201:216:CBFF:FEBD:2D9C 25. maaliskuuta 2014 kello 13.28 (EET)

THL:n tutkimuksessa, kuten yhä laajemmassa tutkimuspohjassa kansainvälisiä julkasuja psykodynaaminen ja psykoanalyyttinen psykoterapia on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi. Psykoanalyyttinen pitkäterapia todettiin paremmaksi hoitomuodoksi, kuin ilman terapiaa oleminen (sekä pelkkä lääkitys) - lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suosittelen kirjoittamaan epäilyistäsi tieteelliseen tilastoanalyysin ja julkaisemaan sen. Psykoterapiamuotoja on tutkittu paljon, ja on olemassa selvät teoriat siitä, mikä esimerkiksi masennuksesta parenevat potilaan hoidossa toimii ja mikä ei toimi. Psykoanalyysi perustuu psykodynaamiseen teoriaan, joka on varteenotettava psyykeen ymmärryksen teoria tänä päivänä. Sen perusteet löytyvät mm. psykiatrian oppikirjoista.

Tässä toinen kirjoittaja nuhtelee ensimmäistä siitä, että "yhä laajemmassa tutkimuspohjassa kansainvälisiä julkasuja psykodynaaminen ja psykoanalyyttinen psykoterapia on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi". Ensimmäinen kirjoittaja ei kai kuitenkaan koskaan ole kiistänyt terapian toimivuutta... vai??? Mielestäni yllä (ensimmäisenä) esitetty näkemys on puolueeton ja reilu. On varmaan totta, että terapia on aina itsessään "terapeuttista", eikä tuo tutkimus ole nolla-kontrolloitu ja satunnaistettu. Mutta silti... tämä ei varsinaisesti kuulu tänne Wikipediaan. Wikipediaan lisätään lähtökohtaisesi vain julkaistua tietoa. Jos yllä esitetylle näkemykselle on olemassa julkaisu, niin sitä pitää ilmam muuta käyttää tässä artikkelissa. Jos taas ei, niin se on vaan kuriositeeti. Tätä mielipidettä ei kuitenkaan ole itse artikkelissa, joten ilmeisesti ensimmäinen kirjoittaja on tajunut. 88.112.19.167 21. toukokuuta 2014 kello 00.04 (EEST)

Keskustelussa psykoterapian vaikuttavuudesta heitto "tämä pistää epäilemään että vanha kansan sanonta kuvastaa tätä tilannetta: "aika parantaa haavat" esittää tarkoituksellisen, nykykonsensuksen vastaisen ja tieteellisesti virheellisen näkemyksen siitä, että mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset parantuisivat sen takia, että traumasta kuluu aikaa. Sekä lääke-, että psykoterapia on todistetusti vaikuttavia hoitomuotoja. Näkemys ei ole puolueeton tai reilu, vaan nojaa virheellisiin ennakkoasenteisiin. Nolla-kontrolloitu ja satunnaistettu tutkimusmetodi on ongelmallinen psykoanalyysin kaltaisissa hoitomuodoissa. Miten annetaan placebo-psykoterapiaa?  –Kommentin jätti 62.78.216.103 (keskustelu – muokkaukset)

Välikysymyksenä: mistä traumasta? --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 13.21 (EEST)

"Psyykkinen trauma tai psyykkinen järkytys on pitkäaikainen mielenterveyteen vaikuttava haitta, joka on syntynyt traumaattisisten ärsykkeiden ylittäessä tietyn sietokyvyn asteen." Esimerkiksi hyväksikäyttätapaus tai sotakokemus, josta aiheutua traumanjälkeinen stressihäiriö. (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 13.27 (EEST)

Ok. Mielenterveysongelmissa ei kuitenkaan useinkaan ole kyse mistään traumaattisesta kokemuksesta -- esimerkiksi masennuksen tai skitsofrenian taustalla sellainen ei juurikaan ole. --Hartz (keskustelu) 9. heinäkuuta 2014 kello 13.35 (EEST)

• Minun mielestäni riittää, että artikkeliin laitetaan maininta näistä asioista ja viitteet. Eli esim. THL:n omat kriittiset maininnat voidaan laittaa artikkellin sellaisenaan. Kuitenkin jos artikkeliin halutaan laittaa maininta siitä, että terapia toimii koulukunnasta riippumatta, tai että mielenterveysongelmat paranevat ajan myötä, näille pitää olla lähteet.88.112.19.167 17. heinäkuuta 2014 kello 21.16 (EEST)

Aiheeton ja riitaisa editoiniti

Osoitteesta 86.50.147.196 on käyty editoimassa tätä artikkelia kohtuuttomalla tavalla, käyttäen mallineita aivan täysin niiden tarkoistusten vastaisesti. Olisi suotavaa että editointi tehdään käyttäen näitä oikein, ettei koko artikkeli mene lukukelvottomaksi. Kyseinen editoija on ilmeisesti vaatinut lähteitä kun niitä on ollut. Laittanut useaan otteeseen "uutta tutkimusta" mallinteen paikkaan jossa selvästi on viite alkuperäiseen lähteeseen. Laittanut useampaan otteeseen "neutraaliuus" mallinteen artikkeliin ikään kuin siinä mielessä ettei artikkeli suhtaudu positiivisesti psykoanalyysiin. Kuitenkin kun tämän artikkelin otsikko on "psykoanalyysin kritiikki", on siinä tarkoitus esittää niitä kaikkia näkemyksiä, jotka ovat olleet kriittisiä psykoanalyysia kohtaan tasapuolisesti ja neutraalisti. Näin ollen edes neutraaliusmallinnetta ei ole käytetty siten kun sitä on tarkoitus käyttää.

Jos jonkun mielestä tässä artkilissa ei tuoda esiin riittävän hyvin ja tasapainoisesti esiin erilaisia kriittisiä näkemyksiä psykoanalyysistä, hän voi tarkentaa artikkelia ja lisätä siihen lisää lähteitä. Kuitenkin jos on niin, ettei satu itse pitämään siitä että on olemassa kriittisiä kirjoituksia psykoanalyysistä (jopa sellaisia jotka saattavat olla väärässä tai kohtuuttoman kriittisiä), niin sitten on olemassa parempia julkaisukanavia. Pidetään siis kritiikki rakentavana, eikä yritetä hajottaa artikkeleita joiden aihealue on itselle epämielyttävä. 88.112.19.167 20. toukokuuta 2014 kello 23.48 (EEST)