Keskustelu:Pro Helsingfors

Suunnitelman vaikutus

Usein sanotaan, että Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmasta ei ole toteutunut mitään. Artikkeliin kirjoitin kuitenkin "juuri mitään". Näin siksi, koska vertailemalla (esi­merkiksi tässä mainitusta Helsingin kaupunki­historiallisesta kartastosta löytyvää) Pro Helsingfors -suunnitelman karttaa nykyiseen Helsingin (ja Espoon itäosien) karttaan, joiden esi­kaupunki­alueidenkin katuverkko tosiaan näyttää huomattavasti muistuttavan Pro Helsingfors -suunnitelmassa esitettyä.

Kanta­kaupungin osalta asia on tietenkin selvä: silloin jo rakennettujen tai kaavoitettujen alueiden kaavaan Saarinen ei tietenkään ehdottanut mainittavia muutoksia. Samoin on laita Munkki­niemen ja Haagan, joista jotkin osat on rakennettu hänen aikaisemmin esittämänsä Munkkiniemi-Haaga-suunnitelman mukaisesti, sekä myös Kulo­saaren, jonka kaavan oli jo laatinut Bertel Jung.

Yllättävämpiä yhtäläisyyksiä ovat kuitenkin Käpylä, jota tietääkseni ei silloin ollut vielä rakennettu eikä edes kaavoitettu, mutta jonka nykyinen katu­verkko kuitenkin aika lailla muistuttaa Saarisen suunnitelman mukaista, ja jossain määrin Kumpulakin, jonka 1920-luvulla rakennettu osa tosin rakennettiin suunnitelmasta poiketen pientalo­alueeksi (väli­aikaisesti?), mutta jossa ainakin katu­verkon pääsuunta on sama kuin Saarisen ehdottaman Pasilasta koilliseen johtavan puisto­kadun. Näyttäisi siltä, että myös Länsi-Pakilan, Herttoniemen teollisuusalueen ja jopa Lintuvaaran nykyinen suora­kulmainen katu­verkko on pääosin Saarisen suunnitelman mukainen, Lintuvaarassa jopa muista poiketen diagonaalisesti kulkevan Lintu­parven­tien osalta.

Tietääkö joku: oliko nämä alueet rakennettu tai ainakin kaavoitettu jo ennen Saarisen suunnitelmaa, niin että niiden osalta hän vain hyväksyi jo valmiit suunnitelmat osaksi omaa suunnitelmaansa, vai onko ne tosiaan rakennettu Saarisen suunnitelman tai nimenomaan sen pohjalta myöhemmin laaditun kaavan mukaisesti?

Kaikki nämä yhdessäkin muodostavat tietysti vain pienen osan suunnitelman käsittämästä alueesta; suurin osa nykyisistä esikapunkialueista ei edes katuverkon osalta lainkaan muistuta Saarisen suunnitelmaa. -KLS 16. marraskuuta 2011 kello 18.05 (EET)

Pakilan ja Kumpulan osalta sainkin asian selville. Löysin kirjastosta vanhimman suomalaisen tietosanakirjan 1910-luvulta. Sen Helsinki-artikkeliin liittyi myös Helsingin kartta ja sen kääntöpuolella Helsingin lähiympäristön kartta vuodelta 1911. Jo siinä Länsi-Pakilaan oli merkitty joukko pitkiä länsi-itä-suuntaisia teitä, suunnilleen nykyiseen tapaan, ja myös Kumpulaan oli merkitty yksi, ilmeisesti vasta alustavasti suunniteltu tie alueen nykyisen katuverkon suuntaisesti. Näitäkään alueita ei siis ole rakennettu Pro Helsingfors -suunnitelman mukaisesti, vaan niiden asemakaava oli alkanut hahmottua jo ennen sitä. Lintuvaaraan saakka se kartta ei ulottunut. -KLS 3. joulukuuta 2011 kello 16.21 (EET)

Löysin kirjastosta Asta Korpin teoksen "Meidän Käpylä", josta ilmeni lisää. Sen mukaan Käpylän ja sitä ympäröivien alueiden asemakaavaehdotuksen laativat vuonna 1917 Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman. Vaikka kaavaa myöhemmin muutettiinkin, jo tuon kirjan mukaan Käpylän nykyinenkin katuverkko on suunnilleen alkuperäisen kaavaehdotuksen mukainen. Ilmeisesti siis Käpylänkin osalta Pro Helsingfors -suunnitelma perustuu suoraan muiden jo vuotta aikaisemmin laatimaan ehdotukseen. -KLS (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 17.10 (EEST)