Keskustelu:Persianlahden oireyhtymä

"Täydellisen epäluotettavia lähteitä"

Experimental and Molecular Pathology on ainakin hyvin vanha julkaisu. Miten perustelet väitteesi? Palosirkka 10. heinäkuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Viittasin tuossa itse tutkimukseen, enkä julkaisevaan mediaan.

Lue kohdat 18 ja 19: http://www.fda.gov/ohrms/dockets/dockets/80n0208/80n-0208-c000037-15-01-vol151.pdf

Lisäksi muissa tutkimuksissa ei vasta-aine-eroja löydetty (lisätty jo artikkeliin).

Lisäksi se alempi mercola.com on hörhö-sivu. Valehtelun ja tietämättömyyden määrä siellä on käsittämättömän suuri, joka kaiketi selittyy sivun kaupallisuudella. On joka tapauksessa täysin hyödytöntä vedota yksittäisen henkilön näkemyksiin (ja turhiin selostuksiin oireista), olipa kuinka auktoriteetti Australiassa sitten ollutkaan, koska skvaleenia ei näissä rokotteissa ylipäätänsä edes käytetty. Kommentin jätti JePens (keskustelu – muokkaukset)

Siis idea nyt on se, että luotettava lähde julkaisisi luotettavaa tutkimusta. Luulisin tuon julkaisun päätoimittajan olevan huomattavasti parempi arvioimaan tutkimuksen uskottavuutta kuin allekirjoittanut. Tietysti julkaisun ikä yksinään ei ole kovin hyvä kriteeri arvioitaessa julkaisun luotettavuutta. Jotenkin Yhdysvaltain hallitus ei tunnu tässä kovin luotettavalta lähteeltä myöskään, sillä heitähän tässä kritisoidaan. Sen tieteellisen artikkelin (Asa et al. 2000) tuloksia ruotinut media ei ole mielenkiintoinen, vaan tutkimus itse. Yleensä vankinta tiedettä juuri tehdään pehmeimmillä loppupäätelmillä, eli ei väitetä varmaksi, mitä ei kiistatta voida todistaa. Minun mielestäni tämä ei ainakaan vähennä artikkelin arvoa. Viitatussa kritiikissä mm. voihkitaan, että otos ei ollut tarpeeksi suuri (144 tai 144+48+40+34+30, ei ole selvää kumpaa tarkoitetaan.) ja että henkilöt olisi valittu tutkimusta silmälläpitäen. Tuskin se tutkimus oli täydellinen, muttei myöskään täydellisen epäluotettavakaan. Palosirkka 10. heinäkuuta 2011 kello 23.57 (EEST)

Kyse ei suinkaan ole mistään "päätoimittaja vastaan allekirjoittanut" vastakkainasettelusta, vaan siitä, että kyseistä tutkimusta on arvosteltu muiden tutkijoiden osalta ja että myöhemmät tutkimukset eivät tue tehtyjä johtopäätöksiä (vasta-aineita löydetään rokottamattomilta hiiriltä ja ihmisiltä, veteraanien ja kontrollien vasta-ainepitoisuudet yhtäläisiä, skvaleenin ei havaita aiheuttavan vasta-ainetasojen nousua). Ja kun kritisoidun tutkimuksen kohdalla ei voida edes luottaa siihen, että mittaukset ovat mitanneet sitä asiaa mitä niiden oletetaan mitattaneen (mahdollinen epäspesifisyys skvaleenille), niin ei se silloin ole kovinkaan luotettava, siinä missä myöhemmissä tutkimuksissa on käytetty spesifistä ELISA-menetelmää. Ja kaiken kukkuraksi tutkimus on loppuen lopuksi kohtuullisen turha rokote-epäilyn osalta (vaikka oikeassa olisikin), koska skvaleenia ei adjuvanttina kyseisissä rokotteissa edes käytetty.

Eniten tällä hetkellä Wiki-artikkelissa kuitenkin nyppii hörhösivun (mercola.com) käyttäminen lähteenä, jossa hörhö (Dr. Mercola) lainaa toista hörhöä (Viera Scheibner), joka perustaa "skvaleenia oli rokotteissa" väitteensä pelkästään tuohon ylläolevaan tutkimukseen (Asa, PB., Cao, Y. and Garry, RF., 2000), vaikka kyseisessä tutkimuksessa tekijätkin itse sanoivat, ettei sen perusteella voida päätellä rokotteiden sisältäneen skvaleenia (It is important to note that our laboratory-based investigations do not establish that squalene was added as adjuvant to any vaccine used in military or other personnel who served in the Persian Gulf War era).

Sitä mercolaa vain vilkaisin, koska se näytti ihan roskalta kuten sanot. Mielestäni sen voi hyvin poistaa. Palosirkka 11. heinäkuuta 2011 kello 21.52 (EEST)